Vastauksia rukouksiin ja muuta

[Prokopios]

Olen nyt lyhyen uskoontuloaikani saanut useita vastauksia rukouksiini konkreettisina tapahtumina, mikä on ollut sinällään hämmästyttävää. Käytetään nyt vaikka sanaa sielunvihollinen on myös paljastanut kasvonsa minulle, mikä on ollut pelottavaa. Mutta se on vain vahvistanut uskoani, yhtä todellista kuin hyvä on myös paha.

Ongelmaksi muodostuu se, että jos näistä asioista puhuisi jollekin kaverille/sukulaiselle he leimaisivat varmasti hulluksi koska eivät itse ole uskossa tyyliin “nyt se pimahti lopullisesti”. Niin olisin varmaan itsekin ajatellut, jos joku olisi vuosi sitten tullut kertomaan minulle vastaavia kokemuksiaan, mitä olen nyt itse päässyt kokemaan hyvässä ja pahassa.

En kuulu mihinkään kirkkoon, mutta mieleeni juolahti ajatus, että kehtaisikohan näistä kokemuksista piipahtaa juttelemaan, jonkun papin kanssa. Vai soittavatkohan he valkotakkiset hakemaan kun avaa suunsa? Kynnys puhua näistä asioista on vain kovin suuri.

[Sinituuli]

Minäkin olen ihan näinä päivinä saanut aivan konkreettisen rukousvastauksen. Ihminen, jota olen yrittänyt tsempata eteenpäin ihan arjen askareissa, osoitti aivan yllättävää omatoimisuutta sen jälkeen, kun olin lukenut hänen puolestaan Herran siunauksen.

Niin tuttu rukous kuin Herran siunaus onkin ja päivänselvä asia lapsuudesta asti, niin en ole aikaisemmin tajunnut enemmän käyttää sitä semmoisenaan toisten puolesta. Piti ottaa ihan virsikirja yöpöydälle ja luntata siitä, kun te tai me -sanan tilalle laittoi toisen ihmisen nimen. Kuinka oivallinen ohje onkaan, että rukoile ja tee työtä. Samoin minulle tuli mieleen lapsuudesta lukuisat kirkkohäät, joita seurasin ja joista jäi mieleen, kun pappi sanoi: “Ellei Herra huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät.”

Suosittelen, että menet puhumaan asiasta jollekin papille. Tekisi mieli vähän varoittaa, että mieti tarkkaan, kenen papin puheille menet. Itse olen tasan kaksi kertaa purkanut huoliani papille ja ensimmäinen vähän vaivautuneesti totesi, että emme me voi asialle mitään ja toinen oli vähän kiukkuisen oloinen, kun seurakuntalainen häiritsee puhelimella (oli saarnojensa perusteella niin niin ymmärtäväinen).

[anon80387132]

Kun ihminen tulee uskoon, hän joutuu välittömästi myös Paholaisen riepottelemaksi ja säikyttelemäksi, tämä on ihan “normaalia”. Tässä “ikäänkuin tulen läpi” viedään uskova epäuskosta uskoon. Kun tiukasti pitää kiinni Jeesuksen kädestä, eikä luovu uskosta, vaikka “ukkonen jyrisisi ympärillä”, se ei vahingoita.

Jo tässä kohdin Jumala näyttää voimansa ja tämä kokemus osoittaa itse uskoontulleelle, Jeesuksen seuraajalle, että asiassa on tosi kysymyksessä: On Jumala ja on Hänen vastustajansa, Perkele.

Yleensä myös, jos uskova on etääntynyt Jumalasta, “mennyt maailmaan” ja pyrkii parannukseen, tuo sama Sielunvihollinen asettelee ansojaan ja houkutuksiaan, mutta ne täytyy vain ohittaa, jättää omaan arvoonsa ja lähteä taas Jeesus-Tielle.

Psalmi 91
1 Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy,
2 se sanoo: “Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan”.
3 Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta.
4 Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus.
5 Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta,
6 et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee.
7 Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu.
8 Sinun silmäsi saavat vain katsella ja nähdä, kuinka jumalattomille kostetaan. -
9 Sillä: “Sinä, Herra, olet minun turvani”. -Korkeimman olet sinä ottanut suojaksesi.
10 Ei kohtaa sinua onnettomuus, eikä vitsaus lähesty sinun majaasi.
11 Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi.
12 He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.
13 Sinä kuljet leijonan ja kyykäärmeen ylitse, sinä tallaat nuorta jalopeuraa ja lohikäärmettä. -
14 “Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni.
15 Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle, minä olen hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan.
16 Minä ravitsen hänet pitkällä iällä ja suon hänen nähdä antamani pelastuksen.”