Venäjän ortodoksinen kirkko ja Kreml

Viimeisten kolmen vuosikymmenen kuluessa papisto on sijoittunut Venäjän ydinasejoukkojen komentojärjestelmän kaikille tasoille ja asemoinut itsensä Venäjän ydinasemahdin suojelijaksi.

Venäjän ydinasejoukkojen maa-, ilma- ja merikomponenteilla on kaikilla oma suojelupyhimyksensä. Niiden esikunnat on pyhitetty, ja ikonit koristavat sekä komentopaikkoja että laukaisualustoja. Ristisaattoja järjestetään paitsi maalla, myös merellä ja ilmassa. Strategisten pommikoneiden ohjaamot on varustettu ikoneilla, ja koneet siunataan ennen lentoja.

Ensi-isku ydinaseilla ei ole ongelma Venäjän ortodoksikirkolle.

Ortodoksinen vakaumus on alettu yhdistää niin kiinteästi kansalliseen identiteettiin ja isänmaallisuuteen, että ne, jotka asevoimissa tai ulkopolitiikan piirissä etsivät nopeaa väylää ylennyksiin, saattavat katsoa soveliaaksi tunnustaa uskoa. Samaan tapaan kunnianhimoiset upseerit ja jopa poliitikot voivat edistää uraansa pitämällä yhteyttä vaikutusvaltaisiin johtaviin kirkonmiehiin Kremlin hovissa.

Näkevätkö suomalaiset ortodoksit tässä ongelmaa? Kenen puolelle Suomen ortodoksit asettuisivat mahdollisessa Venäjän ja lännen konfliktitilanteessa?

Hassu kysymys. Mikä antaisi olettaa, että suomalaiset olisivat tukemassa Venäjän valtion sotilasdoktriineja?

Ei tästä varmaan mitään virallisia lausuntoja ole, mutta melko vaikea kuvitella, että kukaan suomalainen riippumatta uskontokunnasta suhtautuisi Venäjän ydinasepolitiikkaan mitenkään positiivisesti.

1 tykkäys

Samaa läpäisyperiaatetta on monissa muissakin valtioissa, ei tuossa mitään ongelmaa ole. Vt:n aikana Jumala itse antoi Israelin kansalle sota-suunnitelmia. Tässä harrastetaan enemmänkin hakuammuntaa ortodokseja kohtaan.

Ei siis ole ongelmaa, koska muuallakin toimitaan samoin. Sinusta on siis oikein, että jokin valtio liittoutuu valtakirkon kanssa saadakseen toiminnalleen jumalallisen auktoriteetin vahvistuksen. “Pyhä Henki ja me olemme päättäneet …”

Ei. Olemme sitä viidettä kolonnaa, Kremlin kellonsoittajia jne. Karjalaisilla evakoilla, suomalaisilla ortodokseilla kuin muilla historian saatossa Neuvostoliiton/Venäjän puristukseen joutuneilla ei-venäläisillä/ei-slaavilaisilla ortodokseilla (esim. virolaisilla ja ukrainalaisilla) on pelkästään “fantastisia” kokemuksia Moskovan patriarkaatin valtapyrkimyksistä.

Ja Konstantinopolin patriarkka Bartolomeoskin, jonka yhteyteen Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu, on tunnettu Moskavan patriarkan mielistelijä ja odottaa vain innoissaan milloin kanonistimme löytävät sellaisen uskottavan tulkinnan, jolla Moskovan patriarkasta voitaisiin tehdä koko universaalin, ekumeenisen ortodoksisen Kirkon päämies.

Eli, SUPO:n on tehtävä kaikista suomalaisista ortodokseista välittömästi turvallisuuskartoitus. Tämän jälkeen kaikki sotilas yms. merkittävissä tehtävissä olevat suomalaiset ortodoksit on siirrettävä vähemmän merkittäviin tehtäviin, jollei heidän irtisanomisensa onnistu mielekkäällä tapaa.

Näkevätkö suomalaiset protestantit tai aivan erityisesti uskonnollisia vaikutteita Yhdysvaltojen evenkeelisilta ottavat kristityt mitään ongelmaa Trumpin Lähi-Idän politiikkassa? Kenen puolelle suomalaiset protestantit asettuvat mahdollisessa Lännen/EU:n sisäisessä liberaali-reformistiset vs. konservatiivis-reformistiset, katoliset ja ortodoksiset kamppailussa?

2 tykkäystä

Olen ollut siinä käsityksessä että Suomessa on tuhansia sellaisiakin ortodokseja, jotka kuuluvat Moskovan patriarkaattiin. Korjatkaa jos olen väärässä.

Liekö tuosta mitään kattavia tilastoja. Mamut eivät välttämättä rekisteröidy mihinkään kirkkokuntaan, vaikka jonnekin identifioiduvatkin.

Wikipediassa sanotaan että suurimmassa seurakunnassa on 2200 jäsentä.

Lähtökohtaisesti pidän Moskovan patriarkaattiin kuuluvia enemmän tai vähemmän epäilyttävinä, juuri siksi että kyseinen patriarkaatti johtajista maallikoihin on niin läpeensä sitoutunut Venäjän valtioon ja sen patrioottis-uuspanslavistiseen doktriiniin. Tietysti epäluulooni vaikuttaa äidinmaidossa imetty perintö, onhan meitä jo lapsesta asti varoitettu venäläisistä Isonvihan etnisen puhdistuksen eli kansanmurhan seurauksena.

Olet oikeassa. Moskovan patriarkaatilla on seurakuntia Suomessa ja niiden jäsenet ovat sekä vanhoja vallankumousta paenneita että uusia venäläistaustaisia. Heillä taitaa olla omat sivunsa. Lienetkin ollut jo heidän suuntaansa yhteydessä eli millaisia vastauksia sait?

Kun nyt puhumme suurvaltojen politiikkaan vaikuttavista uskonnollisista ulottuvuuksista, suosittelen sijua lukemaan ylläolevan arvostetun amerikkalaisen tutkijan kirjan ja kertomaan sitten minulle millaisia tuntemuksia se sinulle luterilaisena protestanttina herätti?

Onko Yhdysvaltojen ulkopolitiikan vaikuttava amerikkalainen protestanttisuus -jota ei tule sekoittaa selkärankaiseen ja vastuulliseen, korkeakirkollisempaan eurooppalaiseen luterilaisuuteen- myös haaste ja ongelma meidän eurooppalaisten kannalta?

Suosittelen toistakin aihelmatiikkaan keskittynyttä asiantuntijaa, Steve Sabolia ja hänen The Touch of Civilization": Comparing American and Russian Internal Colonization (2017) jossa Sabol osoittaa kuinka lähellä amerikkalaisten ja venäläisten minä-kuvaa ja ekspansiivisuutta ruokkivat kansalliset ideologiat ovat olleet.

"Kolmas Roomaa-Venäjä” ja ”Manifest Destiny-Yhdysvallat” ovat ammentaneet ja yhä ammentavat omasta uskonnollisesta perinteestään tavalla, jossa sivulliset saavat liian usein kärsiä. Venäjä täällä Euroopan puolella, Yhdysvallat sen ulkopuolella, mutta erityisesti Lähi-Idässä.

Vastaatko vielä tähän kun kerkeet:"Näkevätkö suomalaiset protestantit tai aivan erityisesti uskonnollisia vaikutteita Yhdysvaltojen evenkeelisilta ottavat kristityt mitään ongelmaa Trumpin Lähi-Idän politiikkassa? Kenen puolelle suomalaiset protestantit asettuvat mahdollisessa Lännen/EU:n sisäisessä liberaali-reformistiset vs. konservatiivis-reformistiset, katoliset ja ortodoksiset kamppailussa?

Oma äidinmaidosta periaatteessa eristettävissä oleva epäluuloni taasen liittyy osin moskoviitteihin, mutta myös Yhdysvaltojen -sen tervehenkisestä eurooppalaisesta luterilaisuudesta poikkeavan- protestanttisuuden sävyttämään ulkopolitiikkaan, joka on ollut nopeuttamassa Lähi-idän ja Orientin ortodoksien, katolisten, orientaalien ja luterilaisten kristittyjen etnisiä puhdistuksia ja yleensä tällaisten kirkkojen perikatoa ko. alueella.

Ja toisin kuin Isoviha, tämä murhaava kehitys vain jatkuu ja näyttää jopa nopeutuvan Herra Trumpin aikana. Huolettavatko sinua tällaiset asiat lainkaan?

Kiitos linkistä, luen kun ehdin. Mutta jo nyt heti voin vastata kysymykseesi USA:n politiikan uskonnollisista ulottuvuuksista.

En voi mitenkään hyväksyä sitä, miten Trump & Co. ovat valjastaneet kristinuskon ja vääristelleet kristinuskoa omien tavoitteidensa, erityisesti Lähi-idän politiikkansa tueksi.

Toiseen kysymykseesi ei ole selkeää vastausta, kenen puolelle suomalaiset protestantit asettuvat. Se tietenkin johtuu siitä, että suomalaisia protestantteja on niin montaa sorttia. Jos ymmärsin oikein kysymyksesi, niin omassa kirkossani seisotaan ennemmin konservatiivien vanhojen kirkkojen rinnalla liberaaleja, postmoderneja, sekulaareja vihervasemmistolaisia vastaan. Suurin osa suomalaisista lienee tällä hetkellä paljon liberaalimmalla kannalla.

1 tykkäys

Nyt menee maailmanpolitiikan liikaa ihon alle, jos jaksaa tällaiset asiat huolettaa. Äkkiä pois Internetistä.

Ylipäätään Kirkkoon kuuluminen ei ole poliittinen kannanotto. Moskovassa kuulutaan Moskovan patriarkaattiin, koska se on paikallinen kirkko. Jos piispat töhöilevät, niin sitten töhöilevät, mutta kirkkoon ei kuuluta piispojen vaan Jeesuksen takia.

Mikä on ortodoksikirkossa sitten se taho, johon voi luottaa? Sallitaanko pappien ja piispojen töhöily olkapäätä kohauttamalla ?

Ajattelen sitä taustaa vasten kun sanotaan että Kristuksen Kirkko ei voi erehtyä. Piispojen ja pappien pitää siis toimia kristillisesti. Ulkopuolisena ihmettelen, miksei kukaan edes yritä laittaa näitä selvästikin harhaoppisia ja -käytöksisiä pappeja ja piispoja kuriin eli poistaa pahaa keskuudestaan.

Vai tarkoittaako patriarkaatit sitä, että käytännössä kyseessä on todellisuudessa kokonaan eri kirkot jotka eivät ole ehtoollisyhteydessä keskenään? Moskova on eri kirkkokunta kuin Konstantinopoli. Valitan, olen hiukan pihalla siitä mitä tarkoittaa patriarkaatti.

On todella hyvä, jos viranomaiset kaikilla tasoilla ovat vakaumukseltaan ortodokseja. On myös hyvä, jos maallisen esivallan ja kirkon välillä vallitsee synfonia niin, että kaikki valtion rakennukset ja kalustot voidaan vihmoa ja pyhittää. Minua surettaa, että Suomessa osa ortodokseista joutuu palvelemaan kasarmeilla ja aseilla, joita ei ole siunattu. Se on osoitus siitä, että uskonnonvapaus ei täysin toteudu Suomessa. On myös parempi, että ydinasevaltojen kenraalit ja viranomaiset olisivat ortodokseja kuin että he olisivat nihilistisiä ateisteja.

Mihin tuo käsityksesi perustuu? Eiköhän se ole melko iso ongelma ihan kaikille.

Jeesus. Kirkonmiehet ovat töhöilleet lähtien maailman luomisesta tai ensimmäisestä helluntaista - kumpaan nyt Kirkon syntymäpäivän haluaakaan sijoittaa.

Kirkko on erehtymätön, mutta kirkonmies ei ole erehtymätön. En erityisemmin pidä Venäjän politiikasta, mutta aseiden siunaaminen ei ole harhaoppista. Kaikenlainen kirkkojen yhteispeli valtioiden kanssa on aina ollut vähän jännitteistä eikä Venäjä ole tästä poikkeus. Minkäs teet. Tällaisia ihmiset ovat.

" At first glance, the Russian Orthodox Church’s support for the current Russian nuclear posture may seem counterintuitive. The Russian stance condones escalation for the sake of de-escalation and first use of nuclear weapons in some circumstances. These positions run counter to the principles of most Western branches of Christianity and Catholic “just war” theory, which stress discriminating between combatants and noncombatants, weighing the military value of an attack against the civilian destruction it may cause, and viewing nuclear weaponry as malum in se (an evil in itself). The Orthodox Church, however, seems to brook no such concerns and has promoted a pro-nuclear worldview in Russia."

Luultavasti jo profeetta Mooses kielsi uskonnollisten uutisten lukemisen sekulaareista lähteistä.

Fakta on faktaa, vaikka Bileamin aasi sen sanoisi.

Toimittajan näkemys oikeutetun sodan tulkintahistoriasta ole faktaa, vaan toimittajan näkemys. Joka on lähtökohtaisesti pihalla, kun puhutaan sekulaarista mediasta ja uskonnosta.