Se, että avioliittoa ei luokitella sakramentiksi, ei tarkoita sitä, etteikö asia olisi tärkeä tai etteikö siihen liittyisi myös kristillinen elementti. Moni muukin sellainen asia on luterilaisille hengellinen asia, joka ei ole sakramentti-kategoriassa, ja näin lienee myös seitsemän sakramentin kirkkokunnilla.
Seurakuntaan kuulumisen todistaminen vakuutuksella oli mulle uutta. @Silvanus, koskeeko tämä siis myös suomalaisten yhdistyspohjaisten seurakuntien jäseniä? Entä jos kuuluu pelkästään Lähetyshiippakunnan seurakuntaan, joka ei ole edes rekisteröity yhdistys?
Kävin läpi @Mauriina:n kirjoitukset, ja todellakin näyttää siltä, että hän ei sanonut, että tilanne olisi nykyään sama. Pahoittelen väärintulkintaani. Luterilainen kirkko katsoo, että kirkkoon kuuluvan täytyy olla rippikoulun käynyt (ei kuitenkaan konfirmoitu) ja vihittävän kumppanin täytyy olla kastettu ja hänen täytyy kuulua johonkin kristilliseen yhteisöön. Ilmeisesti taustalla on ajatus siitä, että kirkon siunaus annetaan vain ns. uskovaisille.
Piispainkokous suositti ennen Helluntaikirkon perustamista, että “Suomen helluntaikirkko” laskettaisiin niiksi kristillisiksi uskontokunniksi, joiden jäsenet voidaan vihkiä kirkon jäsenen kanssa. Eli sanoisin, että yhdistys-helluntailaisen vihkiminen onnistuu.
LHPT:ta ei ole tunnustettu viralliseksi sellaiseksi kr. uskontokunnaksi, jonka kanssa voitaisiin vihkiä. Ilmeisesti sen jäsenten kanssa siis ei luterilaista voisi vihkiä.
Suomessa toimivia uskontokuntia, joiden jäsenet voidaan vihkiä kirkollisesti, ovat ortodoksisen
kirkkokunnan lisäksi
• Finlands Svenska Adventkyrka
• Finlands svenska baptistsamfund
• Finlands Svenska Metodistkyrka
• Katolinen Kirkko Suomessa
• Kristillisten Tekojen Kirkko
• Luterilainen Sanan Yhdyskunta
• Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta
• Suomen Adventtikirkko
• Suomen Anglikaaninen kirkko
• Suomen baptistiyhdyskunta
• Suomen Piispallinen Metodistikirkko
• Suomen Ruotsalainen Adventtikirkko
• Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko
• Suomen vapaa ev.lut. seurakuntaliitto
• Suomen Vapaakirkko
• Yksityinen kreikkalais-katolinen kirkollinen yhdyskunta Viipurissa
Myös Suomen helluntaiherätys kuuluu tähän ryhmään, edellyttäen, että helluntaiherätyksen
seurakunta voi antaa tarvittavan todistuksen vihittävästä jäsenestään. Helluntaiherätys on myös
keväällä 2003 rekisteröitynyt uskonnolliseksi yhdyskunnaksi.
Ulkomaisia kristillisiä kirkkoja ovat mm. protestanttiset kirkot (esim. anglikaaninen kirkko,
reformoidut kirkot), katolinen kirkko ja ortodoksiset kirkot. Näiden lisäksi on muita ulkomailla
toimivia uskontokuntia, joiden osalta on tapaus tapaukselta otettava kantaa siihen, ovatko ne
kristillisiä.
Toisaalta avioliitto on juridisesti pätevä, vaikka pappi olisi vihkinyt kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattoman. Tässä taannoin oli ns kauppias Keskisen tapaus. Luterilainen pappi oli vihkinyt Keskisen ja hän katolisen morsiamensa. Pappi oli luullut, että Keskinen kuuluu kirkkoon. Keskinen puolestaan selitti unohtaneensa, että oli eronnut luterilaisesta kirkosta. Julkisuudessa puitiin asiaa. Mietittiin onko pari nyt avioliitossa vai ei. Maistraatissa vastattiin, että avioliitto on voimassa.
Monissa maissa ei ole tällaista rekisteröityä kirkkoon kuulumista tai kuulumattomuutta. Ihminen on sen seurakunnan jäsen, jonka kirkossa hän käy, ja jolle hän maksaa kymmenyksensä, mutta kirkkoon kuulumista ei rekisteröidä mitenkään.Suomessa taas on tavallista, että varsinkin kansankirkkoihin (ja muihinkin) kuuluu passiivisia jäseniä, jotka käyvät kirkossa vain häissä, ristiäisissä ja hautajaisissa. Sitten on sellaisia, jotka panevat lapsensa kirkon kerhoihin ja leireille, mutta itse käyvät kirkossa vain suurimpina juhlapyhinä. Onneksi kirkoissa on vielä jonkin verran aktiivijäseniä, jotka käyvät säännöllisesti jumalanpalveluksissa ja tekevät talkootyötä seurakunnan hyväksi.
@Anskutin, jätin tästä asiasta Pastorit-palstalle kysymyksen ja sieltä saadut vastaukset ovatkin yllättävän epäselviä
Lähtökohtaisesti tässä mennään aina tilanneharkinnalla. Voi siis vihkiä enemmänkin kuin yllä mainitut. Myös LHPK:n voi vihkiä, sanottiin. Tuomiokapituli ja piispa kai antavat tästä sitovat ohjeet ja niiden puuttuessa papin vihkiminen on kyllä pätevä (kuten @Mauriina hyvin sanoikin).
Tykkään, että ei ihan näin. Ystävällisesti vertaa:
Det finns därför en skillnad mellan äktenskap ”i Herren” och andra. I denna skillnad ryms en konfliktmöjlighet mellan kyrkans äktenskapssyn och samhällets. Just i äktenskapet såsom en ”världslig”, samhällelig realitet är, där dopet och tron finns hos makarna eller en av dem, Kristi helgande nåd närvarande. Därför har kyrkan burit vidare en tradition som har sina rötter i tidig apostolisk tid: att ett äktenskap, som en kristen ingår, skall ske ”i Herren”3) vilket konkretiserats i form av ett förbud mot blandäktenskap 4) och krav på kyrklig vigsel 5) - ordningar som sakligt motsvarar Paulus’ krav på att äktenskapet skall ske ”i Herren”. (http://kristenenhet.nu/kapitel_3_äktenskap.htm)
