Viinipuuvertauksen ymmärtäminen

Hebrealaiselle puu on itsessään eräänlainen kuva rakenteesta. Puussa on runko joka kannattelee muuta siihen liittyvää. Hebreankielen puu-sanan (etz) juuresta juontuu mm myös luu-sana (atzem), joka on tietysti ihmisen runkorakenne.

Ja kuten täällä on jo todettu, viiniköynnös ei ole puu, ja sen kannatteleva tukirakenne on erilainen. Messias nostaakin esiin ajatuksen näiden rakenteiden rinnakkaisuudesta (paralleeli), joka välittömästi herättää juutalaisen mielen, sillä tällainen ajattelutapa on täysin eri kuin meidän omamme.

Koska Jeesus Kristus on totinen viinipuu, on Hän myös Israelin jäännöksen totinen alkujuuri, eli uuden liiton asettaja. Siksi Kristus käskee pysymään Hänessä, sillä pelkkä uskonnollinen juutalaisuus, joka kääntyi Kristusta vastaan jäi osaltaan hedelmättömäksi.

Apostoli Paavalin mukaan - Room.11 luvun öljypuumerkityksessä - Israel tulee vielä oksastetuksi, niiden kohdalta jotka eivät jää epäuskoonsa. Se joka tietoisesti vastustaa Jeesusta Kristusta, ja hylkää Hänet on totisen viinipuun ulkopuolella.

Room.7 luvun alussa osoitetaan, että uuden liiton pelastuneet eivät ole enää lain kirjaimen alaisuudessa, vaan Hengen osallisuudessa, kantaakseen hedelmää Jumalalle.

Täten mielestäni voimme yhdistää ajatuksen, että Kristuksessa pysyvä uskova ihminen, on Pyhän Hengen osallisuudessa, ja näin on tullut osalliseksi elämää antavasta Jumalan armosta, josta käsin vain Hengen hedelmää kannetaan (huomaa: “ei itse tuoteta; vaan kannetaan”)

Room.7:4 “Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle.” - KR-33/38

1 tykkäys

Tässä vertauksessa esiintyvä “pysyminen” on Kirjoituksissa keskeinen teema, jopa käsky. Sen takana on käsite ‘devakut’ (pysyminen, roikkuminen), joka tulee verbistä ‘davak’ (liimautua, tarrautua). Samasta juuresta tulee myös ‘jänne’, ihmisruumiin osien yhdessäpitäjä, ja ‘liima’.

Ihmisen tulee sekä tarrautua Jumalaan kaikesta sydämestä, sielusta, ja voimasta, että irrottautua vanhemmistaan ja tarrautua puolisoonsa. Tässä kohtaa hengellinen ja maallinen.

Tämä on annettu jo aatamille, mutta erityisesti sen merkitys korostui mooseksen aikaan niin käskynä, kuin todistuksena pelastuksesta. Mutta sitä käytetään myös Jumalan toimesta uhkana, että kaikenlainen vaiva, jopa spitaali, roikkuu kiinni uppiniskaisissa.

Psalmisti kuvaa kuinka pahuus ei roiku hänessä.

Tämä on myös eräs Jesajan profetian keskeinen lupaus, joka koskee jaakobin huonetta ja kaikkia muukalaisia, eli kuva uudesta liitosta.

Voisi siis arvailla, että Messiaan vertauksen kuulleet ymmärsi varsin syvällisesti mitä Hän tarkoitti…