Tänä vuonna vuoden kristillisen kirjan valitsee olympiakultamitalistihiihtäjä Samppa Lajunen:
Kilpailun esiraadissa toimivat Teuvo V. Riikonen, Mia Karppinen, Tiina Koskinen, Risto Kormilainen, Niilo Rantala sekä Janne Häivälä, jotka valitsevat finaaliin kuusi ehdokasta.
Varsinaisen voittajan lisäksi valitaan yleisön suosikki. Viime vuonna ääniä annettiin reilu 1 600.
Osallistumismaksu on 95€ per teos. Lisäksi finaalipaikasta tulee maksaa 350€. Pääpalkinto oli viime vuonna 2 000€. Ehdokkuus on kuitenkin jo itsessään palkinto myönteisen näkyvyyden kautta.
Eipä ole kovin suuri palkkio, kun siitä vähennettään nuo osallistumismaksut. Mutta varmasti voittajalle, ehkä myös finalistille ei tule tappiota kuitenkaan, jos myynti nousee.
Ai, ei minulle mitään laskua tullut, kun kirjani oli kilpailun finaalissa vuonna 2009…
Myöhemmin kun julkaisin ns. puolikustanteita, oli kyllä puhetta siitä miten osallistuminen maksaa myös kirjailijalle. Liekö julkaisumuodolla ja kustantamolla merkitystä.
Kuulostaa omituiselta. Siis voikohan finaalipaikan ostaa? Vai menettääkö jonkin esivalintaraadin tekemän finaaliin hyväksymisen ellei siinä vaiheessa maksa lisää? Ja jokin itseään kunnioittava kustantaja hyväksyy tällaisen iltalypsyn? Vai ovatko kustannusmaailman tavat yleisemminkin tällaisia?
Käsittääkseni kustantaja maksaa aina kaikki viulut mitä kirjaan liittyy, myös tällaiset osallistujamaksut. Omakustannetapauksissa kirjan tekijä maksaa kaikki maksut, myös tällaiset osallistumismaksut.
Tuolta ohjeista käy ilmi, miten finaaliin pääsee - ansioituneella kristillisellä kirjalla. Tämän lisäksi finaalipaikka pitää lunastaa maksamalla lisää. 6 x 350€ = 2 100€ eli aika lähelle tuota pääpottia. Tai ehkä maksuilla katetaan esiraadin luku-urakkaa. Ehkä ennen ajat olivat lihavammat. Omakustannekirjailijan täytyy laskelmoida, onko reilu 450€ maksaminen (postimaksut huom.) riskin väärtti. Kilpailun medianäkyvyys on aika vähäinen, pieni juttu Kotimaassa ja Seurakuntalaisessa, ehkä jossain muualla ja se siitä. Silti jo tuollainen myönteinen näkyvyys tuonee sen 20-30 myytyä kirjaa, jolla kulut voi kuitata, hyvällä säkällä enemmänkin.
Osallistumismaksujen takia raadilla ei liene hirveän monta kirjaa valittavana. Eikä kristillisiä kustantajiakaan kovin montaa ole. Jännä olisikin tietää, kuinka monen kirjan joukosta oma pääsee finaaliin tai jää ulkopuolelle. Jos kisaan osallistuu 7 kirjaa, eikä pääse jatkoon, jää huonoimmaksi. Toisaalta 6 parhaan joukkoon pääsy 100 kirjan joukosta on jo hieno saavutus. Hyvä joka tapauksessa, että raadissa on useampi henkilö.
Raadin puolueellisuus vähän mietityttää, kirjailija-tuomari voisi kai äänestää oman kirjansa jatkoon, mutta tätä tuskin tapahtuu. Sikäli kun raadissa on myös kustantajan edustaja, hän voinee suosia oman kustantamonsa hevosia? Ilmeisesti tällaista tuplaroolitusta on nyt kuitenkin vähennetty aikaisempaan verrattuna.