Yksityisen ripin historia ja kehitys

Asiantuntija taas antaa melkoisen väärän kuvan. Synnintunnustus on kyllä ollut aina messussa. Puhutaanko sitten yleisestä ripistä, niin voidaan mennä sitten detaljitasolle.

1 tykkäys

Ei kyllä ole ihan samassa mielessä kuin nyky-evl.fissä. Näkisin että Confiteor esmes on vähän eri asia.

2 tykkäystä

Samaa olen miettinyt roomalaisten yleisen synnintunnustuksen yhteydessä. Roomalaisen käytännön osalta minusta on ok että “kansa yhtyy”, yleisellä pappeudellaan vihityn papin confiteoriin, kun siinä ei ole ajatuksena että se on henkilökohtainen synnintunnustus, sillä sitähän confiteorin liturginen merkitys ei ole.

On eri asia, siinä pappi ja kansa tunnustaa tarvitsevansa anteeksiantoa. Confiteor ei korvaa rippiä.

2 tykkäystä

“Rippiä ei ole poistettu seurakunnissamme. Herran ruumista ei ole tapana jakaa muille kuin niille, jotka on ensin kuulusteltu ja jotka ovat saaneet synninpäästön.” http://tunnustuskirjat.fi/augstunn2.html#rippi

Eli jos palataan aiempaan käytäntöön, eli yksityiseen rippiin yleisen ripin sijaan, niin sen pitäisi olla velvoittava ennen ehtoollista. Eikös yksi syy, ellen ole käsittänyt väärin, yleiseen rippiin ollut se, että säästettiin aikaa hoitamalla synninpäästö ja synnintunnustus kollektiivisesti, mutta haluttiin pitää kuitenkin kiinni siitä, että ne edeltävät ehtoolliselle osallistumista?

Valtonen ilmeisesti haluaisi käytäntöön, jossa rippi olisi vain niille, jotka sitä sattuvat haluamaan. Tämä on ainakin tunnustuksen hengen vastaista.

2 tykkäystä

No vähän kyllä. Sehän on tavallaan katumusteko, eikä luterilaisuudessa asiaa käsitetä samalla tavalla ollenkaan. Ei kai luterilaisuudessakaan se ole varsinainen synneistä päästäminen, vaan nimensä mukaisesti synnintunnustus? Kyllähän katolisessa messussakin katumuksen vietto alkaa sanoilla “tunnustakaamme syntimme…” Luterilainen messu tietenkin kokonaisuudessaan on eri asia, mutta joka tapauksessa pidän hölmönä väitettä, että synnintunnustus olisi masentava tapa aloittaa messu, koska se on ainoa oikea tapa aloittaa se.

Kyllähän luterilaisessa messussa synnintunnustuksen jälkeen pappi Kristuksen palvelijana, sillä vallalla joka hänelle on annettu (näitä määreitä olen kuullut papin sanoissaan käyttävän), julistaa synninpäästön.

3 tykkäystä

Tästä olen aivan samaa mieltä.

Ja jos yhteinen synnintunnustus olisi “masentava”, niin eikö yksityinen synnintunnustus sitten olisi samoin masentava?

No ei tietenkään. Yks. ripissä voidaan vakuuttaa, että ei mitään syntiä ole edes ollut. Ja sinne nyt sitten menevät ne muut, syntiset. Me tavalliset emme tarvitse muistutuksia synneistä, kun olemme oikeastaan tosi hyviä ihmisiä. Sellaisista ikävistä asioista puhuminen droppaa tunnelmaa tosi pahasti, kun ollaan fiilistelemässä sytyttelemällä kynttilöitä ja kuuntelemassa kivaa musaa.

3 tykkäystä

Puhe oli synnintunnustuksesta! 1694 käsikirjassa on “Minä vaivainen syntinen ihminen” ja rukous syntien anteeksiantamuksesta, mikä toki seuraa myös confiteoria. Vuoden 1886 (minulla oli 1913 käsikirja, joten ainakin silloin) lisättiin enemmän päästömuotoisia mahdollisuuksia sekä erillinen yleisein ripin kaava, joka toimitettiin ehtoolliselle osallistujille joko edellisenä päivänä tai ennen messua. 1968 käsikirjassa on vaihtoehtona yleisen ripin sisällyttäminen ehtoollisjumalanpalvelukseen.
Eli yhteenvetona voidaan todeta, että yleisen ripin erityinen toimitus tai sen sisällyttäminen messuun on eri asia, kuin on synnintunnustus. Ja niinhän sanoinkin.

1 tykkäys

Ihan mielenkiintoista on tuo yhteisen ripin toimitus ja se, mistä se tulee, Saksasta varmaan.

[quote=“IDA, post:11, topic:2541”]
Pidän hölmönä väitettä, että synnintunnustus olisi masentava tapa aloittaa messu, koska se on ainoa oikea tapa aloittaa se.[/quote]
Tuskin kuitenkaan ihan ainoa oikea, kun se meilläkin voi tietyissä tapauksissa jäädä pois :slight_smile: (Esimerkiksi silloin, jos messu alkaa vihmomisella, jota seuraa suoraan Gloria.)

Messun synnintunnustus ja synninpäästö eroaa katolisen opetuksen mukaan ripistä siten, että siinä voimme saada anteeksi lievät syntimme, kun taas vakava synti edellyttää parannuksen sakramenttia.

@Plautilla kun nyt mainitsit tuosta Confiteorin yhdessä lausumisesta, niin huomannet, että vanhemmassa liturgiassa pappi lausuu Confiteorin ensin ja messupalvelija vasta sitten. He myös julistavat synninpäästön kumpikin toisilleen.

1 tykkäys

Onko tuollainen aloitus piispanmessuun tai johonkin vastaavaan kuuluva?

Nope. Meillä se on aika tavallista ihan normimessuissa sunnuntaina. Asperges-hymni ja vihmominen minkä jälkeen suoraan Gloriaan.

@max: Vanhamuotoisessa messusahan Confiteor voi olla periaatteessa kaksi kertaa. Se toinen kerta sijoittuu Agnus Dein jälkeen vähän ennen uskovien kommuuniota. Suomen tride-vietoissa ei tunnu olevan tapana, että kansa yhtyy siihen (ainakaan ääneen), vaikka se käsittääkseni olisi lauletussa messussa mahdollista. Ranskassa se sen sijaan on ihan tavallista.

No meneehän tuokin katumuksen vietosta.

Noin on tosiaan ollut tapana ja jossain päin kai edelleenkin, vaikkakaan tuota “kansan confiteoria” ennen kommuuniota ei ole messukirjassa. Siksi sitä ei esimerkiksi Helsingin vanhanmallisissa messuissa sanota oikeastaan milloinkaan. Askelrukouksen aikana joka tapauksessa ensin pappi tunnistaa syntisyytensä ja messupalvelija rukoilee hänelle anteeksiantoa, ja sitten messupalvelija tunnustaa syntisyytensä ja pappi rukoilee anteeksiantoa.

Tarkoitat epäilemättä “The Missalea” eli alttarimessukirjaa? Kyllä se kuitenkin kansan messukirjoissa yleensä on. Ainakin se löytyy kaikista minun omistamistani, jotka kyllä kaikki ovat peräisin Ranskasta. Trentolaisen messun valtakaudellakin paikallista vaihtelua messukaavoissa siis näkyy esiintyneen.

[quote=“Michelange, post:22, topic:2541”]
Tarkoitat epäilemättä “The Missalea” eli alttarimessukirjaa?[/quote]

Epäilemättä, koska se on se ainoa kirja, jonka mukaan messua vietetään :slight_smile:

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin tuo siellä täällä esiintynyt kansan Confiteor ei ole messun osa, vaan ns. kansanhurskautta. Muistaakseni tuo Trenton messukirja ei myöskään sano halaistua sanaa kansan kommuuniosta, joka voidaan myös jättää väliin kokonaan.

Todiste lännen harhaoppisuudesta??

Leikilläni tämän laitoin mutta totta toinen puoli.
Yksi niistä syistä miksi en ole hirmu innokas tradikatoliikki.

Sehän jää automaattisesti pois, jos pappi viettää messun ilman kansaa. Itse pidän traditionalismista, koska nykyinen kaiken tarkka ylöskirjaaminen on lievästi byrokraattista. Sitä paitsi messukirjan kansanpainos on ohuempi ja siihen mahtuu enemmän rukouksia, hartauksia ja kirkon opetusta.