Abortteja ehkäisevä työ

abortti
seksuaalikasvatus

#1

Asiallisen seksuaalikasvatuksen antaminen on tehokasta aborttien vastaista työtä.
Valitettavasti vain usein niillä tahoilla, jotka yrittävät saada abortit vähenemään on ongelmia seksuaalikasvatuksen toteuttamisen kanssa.
Seksuaalikasvatuksella on kuitenkin erittäin tärkeä rooli abortin vastaisessa työssä.


#2

Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että “asiallinen sukupuoliopetus” (ei seksuaalikasvatus) on hyvä asia. Onhan ‘asiallinen’ määre jo sen laatuinen. Eri asia on sitten, mitä kukin pitää asiallisena. Mitä tulee kehitysmaihin, niin lienee päivänselvää, ettei niissä mikään koulutus, opetus tai kasvatus ole korkealla tasolla, muutenhan ne eivät olisi.

Itse toivon, että meillä Suomessa olisi asiallista sukupuoliopetusta johon liittyisivät myös eettiset näkökulmat. Tällöin ehkä vuosittain abortteja ei tehtäisi 10 000:tä kuten nykyään.


Linjakeskustelu: abortti
#3

Näin on. Seksuaaliopetus olisi kutenkin vanhempien, ei yhteiskunnan tehtävä.


#4

Tämä viesti on liputettu ja on siksi piilotettu väliaikaisesti.


#5

Miksikähän tuo ehkäisyn esiin ottaminenkin yhtenä abortteja vähentävänä tekijänä on liputettu?
Hyvä muistaa että se on yksi ehkäisyn funktio.


#6

Mikä kannanotto tuo on että seksuaalikasvatus-sana ei kelpaa? Minusta se on ihan neutraalia, yleistä suomenkieltä.
Voiko joku selittää miksi seksuaalikasvatus-sana on huono.

Omasta mielestäni se on parempi kuin sukupuolikasvatus. Sukupuolikasvatuksesta tulee se konnotaatio että opetetaan olemaan jotain sukupuolta. Siihen ei pitäisi kenenkään toista mielestäni opettaa, vaan oivalluksien tulisi nousta itsetuntemuksen kautta.

Seksuaalikasvatukseen taas mielestäni kuuluu ymmärrys omasta kehosta ja sen biologisesta kasvusta ja toiminnoista, oma kehonkuva, suhtautuminen muiden kehoihin, seksuaalisiin tekoihin suhtautuminen (syyllisyyden ja kielteisten tunteiden purkaminen jos niitä on, myönteisten tunteiden vahvistaminen), ymmärrys siitä mitä itse haluaa seksuaalisesti tehdä ja mitä ei, ja psykologisen kasvun ja terveyden kannalta suositeltava tapa toteuttaa seksuaalisuutta. Mm. nyt ainakin nämä, varmasti jäi paljon vielä mainitsematta.

Joo, ainakin sitten omana osionaan pidän tärkeänä sellaisia aiheita kuin ehkäisy, sukupuolielinten sairaudet ja seksuaaliterveys muutenkin kuin tautien osalta ja lisääntymisen biologia.


#7

Vastaus: latinan sexus on suomeksi sukupuoli.
[En nyt sen enempää ala pohtia tai ottaa selville, että ollaanko termiä seksuaalikasvatus lanseerattu juuri sen tähden, että täten voitaisiin Suomessa propagoida anglo-amerikkalaisen pop-kulttuurin aistillista elämäntapaa. Se olisi kyllä oiva menetelmä tähän.]


#8

Eiköhän se yleisemmällä tasolla juuri niin ole. Se on osa genderideologiaa, jota kirkko pitää yhtenä pahimista nykyajan vääristymistä ja keskeisenä osana relativismin tyranniaa. Seksi pitää irrottaa myös sukupuolesta, jotta siitä voisi tulla täysin itsekkään ja individualistisen nautinnon lähde. Ja tietysti myös ihmiset pitää irrottaa sukupuolestaan, jotta heistä tulisi persoonatonta ja kulttuuritonta massaa, jota on helppo liikutella talouselämän tarpeiden mukaan. Ja tietysti myös siksi, että puhe Jumalasta tulisi mahdottomaksi.

Ehkäisy luonnollisesti kuuluu osana tähän keskusteluun. Muutenkin kuin siksi, että Humanae Vitaen julkaisusta on kulunut 50 vuotta. AIheen johdosta Bresciassa pidedyssä konferenssissa pitämänsä esitelmän lopuksi msg. Livio Melina toteaa:

Jumala valitsi vanhasta liitosta lähtien ja myös uudessa liitossa perheen symbolisen kielen ilmoittaakseen itsensä. Jos menetetään kokemus siitä, että olemme lapsia, veljiä ja sisaria, sulhasia ja morsiamia, isiä ja äitejä, tuhotaan myös luonnollinen kieliperusta, jolla voimme puhua ymmärrettävällä tavalla Jumalasta. Mitä sanoja meille jäisi puhuaksemme Jumalasta, jos perhe tuhottaisiin emmekä enää pystyisi semantisoimaan noita alkuperäisiä kokemuksia, jotka antavat meille identiteetin perhesuhteiden sisällä, – yksilöiden yhteiskunnassa, jotka eivät enää tiedä olevansa lapsia; jotka elävät sukupuolta (gender) koskevassa hämmennyksessä; joilla
ei ole sisaruksia, koska ovat ainoita lapsia, jotka eivät enää halua olla isiä ja äitejä?

Autenttisen inhimillisen ekologian, kuten korosti myös paavi Franciscus Laudato si’- kiertokirjeessä (n. 155), ei pidä kantaa huolta vain luonnonympäristön saastumisesta, vaan myös ihmisympäristöstä, sosiaalisista suhteista, jotka sallivat ihmisen olla oma itsensä, löytää identiteettinsä ja hengittää täysin keuhkoin rakkauden totuutta.

Autuaan Paavali VI:n kiertokirje Humanae vitae suojelee totuutta aviorakkaudesta ruumiin dominoinnin logiikalta ja hedonistisen ja individualistisen ajattelutavan saasteelta. Siksi se on myös tärkeä panos ihmisyhteiskunnan yhteisen hyvän kannalta


#9

Eikös vastaavasti seksuaalikasvatuksesta voisi tulla mieleen, että opetetaan olemaan - ei jotain sukupuolta, vaan jonkinlainen -seksuaali? Molemmathan nuo sanat viittaavat sukupuoleen, mutta vain toinen on suomea.

Itse ehdottaisin täälläkin esiintynyttä vanhempaa muotoa siitinelokasvatus :wink:


#10

Seksikasvatus olisi vielä tiiviimpi. Sukupuoliopetus ei minusta kuulosta siltä, että opetettaisiin olemaan jotain sukupuolta, mutta sen sijaan siihen voisi kuulua kaikkea ruotsin pronomineista miesten ja naisten palkkaeroihin, mitä tässä varmaan ei tarkoiteta.

Aborttien vähentämiseksi olisi tietenkin hyvä kannustaa nuoria sellaiseen seksiin, jossa ei ole raskauden mahdollisuutta.


#11

Haluaisin ottaa tähän kantaa, mutta menee väkisinkin hieman poliittiseksi. Olen nimittäin pohtinut Suomen ja Yhdysvaltojen eroja suhteessa aborttiin. Yhdysvalloissa Suomea merkittävämpi osuus ihmisistä avoimesti vastustaa abortteja, poliittisesti tällä hetkellä täysin vallassa (sekä kongressi, presidentti että korkeimman oikeuden enemmistö) oleva puolue vastustaa abortteja, ja julkisuudessa on paljon aiheesta esim mielenosoituksia ja tunteisiin vetoavaa materiaalia.

Ja kuitenkin, henkeä kohden Suomessa tehdään vähemmän abortteja kuin Yhdysvalloissa.

Oma mielipiteeni on se, että samat ihmiset, jotka Usassa vastustavat abortteja, vastustavat myös kaikkia niitä toimia, jotka oikeasti vähentäisivät abortteja.

Seksuaalikasvatus kouluissa on yksi hyvä esimerkki. Monilla konservatiivisilla seuduilla tätä ei edes ole, ja liberaaleilla alueilla on myös yleistä ja yleisesti hyväksyttyä, että vanhemmat voivat ’opt out’ kaikesta heidän arvoihin sopimattomasta opetuksesta. Nämä vanhemmat eivät myöskään itse opeta lapsilleen esim ehkäisystä, koska heille pidättyminen seksistä ennen avioliittoa on ainoa mahdollisuus. Siinä tietysti unohtuu, että lapsella on oma persoonansa ja jopa oma vakaumuksensa. Myös seksuaalimoraalin suhteen.

Toinen asia on tilanne, missä ihminen on jo raskaana. Meillä Suomessa on julkinen terveydenhuolto, jossa jokainen äiti tulotasosta riippumatta saa sekä ilmaista että edullista terveydenhoitoa. Ja jos ei edulliseenkaan ole varaa, siihenkin on apua. Yhdysvalloissa osavaltiosta riippuen pahimmillaan köyhä saa vain ensiavun, jotta ei kuole. Tästäkin tulee perään isot laskut, jotka romahduttavat toiveet tulevaisuuden toimeentulon paranemisesta. Suomessa äiti saa asunnon yhteiskunnalta, alueella, jonka koulut ovat tasalaatuisia, sekä lapsiperhe tukea toimeentuloon. Yllättävässä tilanteessa pienen lapsen äidiksi päätynyt ihminen tietää, että lapsi saa kuitenkin ainakin teoriassa elämäänsä ne samat peruspalikat kuin muutkin, epätoivosta lapsen suhteen ei aborttia Suomessa tarvitse tehdä.

Suomessa on myös ilmainen päivähoito pienituloisille. Tämä mahdollistaa sen, että tuore äiti tietää, että opinnot eivät mitenkään väistämättä jää kesken yllättävän raskauden takia, ja yksinhuoltajakin voi ottaa vastaan pienipalkkaista työtä, koska töihinmeno ei tarkoita lapsen heitteillejättöä.

Maassa, missä ei ole päivähoitoa, ilmaista korkeakoulutusta, toimivaa sosiaalista asuntojärjestelmää, tasa—arvoista peruskoulutusta, julkista terveydenhuoltoa, kaikille koululaisille hyvää ehkäisyvalistusta, on tuore äiti hyvin yksin tilanteessa, missä tajuaa odottavansa lasta. Ja ne samat tahot, jotka Yhdysvalloissa vastustavat aborttia, vastustavat myös julkisen terveydenhoidon aloittamista. Ja kaikkia muitakin sosiaalipuolen parannuksia.

Toki moni aborttia vastustava amerikkalainen yksilönä antaa rahaa vaikkapa turvaistuimen ostoon kristilliseen keskukseen turvautuvalle nuorelle äidille, mutta todellisuudessa se ei mitenkään kompensoi esim päivähoidon puuttumista. Ilman tukiverkkoja Usassa alle kouluikäisen lapsen yksinhuoltajalla ei ole kovin helppoja ratkaisuja.


#12

Tässä kirjoituksessa @ooperi tuo esille nimenomaan niitä syitä miksi minä olen hieman turhautumassa äärimmäisiin uskonnollisiin elämänpuolustamis-argumentteihin abortin yhteydessä. Jos elämää puolustetaan kohdussa voisi muistaa että elämä voi olla käytännössä lähes täysin elämiskelvotonta kohdusta ulostulon jälkeen, tälle syntyvälle itselleen ja hänen lähimmilleen.

Ja edelleen, on todella huono yhdistelmä jos vastustetaan sekä seksuaalikasvatusta että aborttia yhtä aikaa. Tähän päälle vielä moralisoiva suhtautuminen yh-äiteihin (-vanhempiin) niin saadaan melkoinen pattitilanne aikaan.
Suomessa asiat ovat hyvin, mutta maailmanlaajuisesti esimerkiksi katolisen kirkon abortin vastaista kampanjaa ylläpidetään mielestäni liikaa elämän suojelemisen ylevin argumentein samalla kun elävien ihmisten päivittäisestä selviytymisestä ei puhuta.

Käytännöllistä olisi lähteä siitä että kaikkea tätä vietäisiin eteenpäin tasapainoisena kokonaisuutena. Nykyisessä maailman tilanteessa on perusteltua säilyttää jonkinlainen turvallinen vaihtoehto aborttiin. Seksuaalikasvatukseen olisi panostettava hurjasti. Ehkäisy sallittava myös koska naisten tilanne tietyissä osissa maailmaa ei tule muuttumaan yhtäkkiä ja naiset tarvitsevat konkreettisia keinoja kohentaa itsemääräämisoikeuttaan ja elämäntilannettaan.

Samaan aikaan kun näin tapahtuisi kirkko voisi kyllä pitää edelleen esillä erehtymätöntä opetustaan avioliitosta, seksuaalisuudesta ym. ym. ja myöntää samalla että ihmisluonnon heikkoudesta ja arjen haasteista johtuen aina kaikki ei voi sujua parhaimmalla mahdollisella tavalla. Pitäisi ymmärtää että tilanteet ovat hyvin erilaisia. Ei voi suoraan hypätä raadollisesta arjesta taivastodellisuuteen.


#13

Suomessa 20 -24 - vuotiaiden taso on sama kuin USA:n yleinen taso. Ruotsissa, joka on Suomea edistyneempi lähes kaikilla mainituilla sosiaalipolitiikan aluella abortteja tehdään suurin piirtein saman verran kuin USA:ssa, jossa muutama vuosi sitten tehtiin 16,9 aborttia tuhatta naista kohden.


#14

Suomessa tehdään noin kolmannes vähemmän abortteja Usaan verrattuna huolimatta tosiaan olennaisesti liberaalimmasta politiikasta ja asenteista asian suhteen. Ruotsi on kyllä erikoinen tässä suhteessa, enkä tiedä, mikä siellä sen aiheuttaa. Venäjähän on tässä sitten vielä ihan omaa luokkaansa, mikä on varmaankin jonkinlainen yhdistelmä kommunismiajalta periytyviä asenteita ja huonoa sosiaaliturvaa.


#15

Suomen lainsäädäntö ei kuitenkaan ole yhtä liberaalia kuin USA:ssa. Vaikka perustaltaan on tietystysti kyse samasta asiasta niin abortin vastustaminen Suomessa ja USA:ssa on hieman eri asia, koska USA:ssa osavaltiot on pakotettu noudattamaan Roe vs. Wade päätöstä ja abortti sallitaan laillisesti paljon myöhäisemmässä raskauden vaiheessa kuin Suomessa. Suomessa päätös on tehty eduskunnassa demokraattisesti, mikä tietysti toisaalta tekee asiasta vielä raskaamman. Ja Suomessakin asenteet ovat erittäin jäykkiä: terveydenhoitohenkilökunnalle ei sallittu omantunnonvapautta olla osallistumatta aborttien tekoon, mikä muualla Euroopassa - kai Ruotsia lukuunottamatta - on normi. Sekin päätös tehtiin demokraattisesti eduskunnassa.


#16

Arvaan: naisten löyhä seksuaalimoraali yhdistettynä ruotsalaiseen piilevään rasismiin. Eli naiset harrastavat seksiä maahanmuuttajamiesten kanssa, mutta eivät halua pitää lasta, kun tulevat raskaaksi. Tai vaihtoehtoisesti mamu-tyttö ei voi pitää lasta, jos isä on ns. kantaruotsalainen. Tämä on kuitenkin vain arvaus. Jos joku löytää jotain tutkittua tietoa Ruotsin aborttien syistä, niin olisi kiinnostavaa kuulla. Sosiaaliturvan takia siellä ei ainakaan kenenkään tarvitse aborttia tehdä, kun Ruotsissa kaikki tuet ovat vähintään Suomen tasolla - yleensä korkeampiakin.


#17

Vuonna -70 aborttien määrä sekä Suomessa että Ruotsissa oli samaa luokkaa. Suomessa määrä lähti melko pian laskuun ja on laskenut ihan merkittävästi alemmaksi, alle puoleen Ruotsin tasosta. Joka on siis edelleen siellä sama kuin 70-luvun alussa. Joten en usko, että esim maahanmuuttajien etninen tausta on syynä, 70-luvulla kun pahamaineisimmat maahanmuuttajat Ruotsissa taisivat olla ihan suomalaisia, eikä se vauvasta olisi päälle näkynyt. Tietääköhän joku, minkälaista on Ruotsin ehkäisyvalistus? Sosiaalituet tosiaan ovat tietääkseni hyvät.


#18

Suomessa aborttien määrät ovat pysyneet kai 1980-luvulta lähtien aika samanlaisina, jos naisten ikäjakaumiin liittymä muutos huomioidaan. Aborttitilastot tehdään 15-49 -vuotiaista naisista. Apteekista ilman reseptiä saatavilla olevien, niin sanottujen jälkiehkäisypillerien käytön yleisyyttä ja siinä tapahtuneita muutoksia ei Suomessa lasketa mukaan aborttitilastoihin. Menneinä vuosikymmeninä niin sanottu jälkiehkäisy vaati reseptin, ja tilastoitiin ilmeisesti abortiksi. Tilastointitapa ei ole tainnut säilyä siis täysin vertailukelpoisena vuosikymmenten varrella edes Suomen sisällä. Eri maiden kesken aborttitilastoinneissa on myös eroja, mikä vaikeuttaa vähän niiden vertailua. Tilastoidut abortit ovat 1980-luvun jälkeen jonkin verran vähentyneet Suomessa jos seurataan aborttien määrää tuhatta 15-49 -vuotiasta naista kohti, mutta sitä kehitystä selittää se, että Suomen naiset ovat ikääntyneet. Aborttien yleisyys on iästä huomattavasti riippuva asia. Abortin teettäminen on yleisintä vähän yli 20-vuotiailla naisilla. Yli 45-vuotiaat teettävät abortteja siihen nähden harvoin. Suomessa suurin naisten 5-vuotisikäluokka on tällä hetkellä 65-69 -vuotiaat. Ruotsissa suurin naisten ikäluokka väestöpyramidissa on tällä hetkellä 25-29 -vuotiaat. Ruotsin väestöstä isompi osa on sen ikäistä väestöä, jossa abortteja tehdään suhteessa enemmän. Erot ikäjakaumissa selittävät pienen osan Suomen ja Ruotsin välisistä nykyisistä eroista aborttien määrissä, mutta ei läheskään koko asiaa. Ruotsiakin suurempi ikäjakaumaero Suomeen nähden on monissa kehitysmaissa, joiden väestöpyramideissa alle 30-vuotiaiden naisten osuudet painottuvat vielä selvästi enemmän esimerkiksi 40-49 -vuotiaiden naisten osuuteen verrattuna.


#19

Ei mielestäni ole ihan yksiselitteistä verrata maiden välillä kahta muuttujaa (esim sosiaalipolitiikan taso ja aborttien määrä), ja vetää siitä johtopäätöstä. Vertaus: esimerkiksi kasvipainotteisella ruokavaliolla voi olla edullinen vaikutus painoon, vaikka olisikin normaalipainoisia jotka syövät vähän kasviksia ja toisaalta ylipainoisia jotka syövät runsaasti kasviksia. Kasviksia syövän ylipainoisen painonnousu on näet voinut pysähtyä tai paino on voinut jopa laskea kiitos kasvisruokavalion, vaikka painaakin edelleen enemmän kuin vähän kasviksia syövä normaalipainoinen.


#21

Minusta on silloin, jos Suomen sosiaalipolitiikan selittävän Suomen vähemmät abortit USA:han nähden. Suomen sosiaalipolitiikka on suht samanlaista kuin Ruotsin vastaava.