Kuvaketju. Alttaritauluja! Laita myös kirkko…
Paltamo ja Paltamo…
Tässä se toinen Paltamon kirkko, hieman edellistä vanhempi; alttaritaulu Suomen ensimmäisen tunnustetun naismaalarin Margareta Capsian käsialaa 1700-luvulta:
Seuraavassa kuvassa vähän perspektiiviä, niin että hienot seinämaalauksetkin (kattomaalaukset, jos tarkkoja ollaan) näkyvät:
Pistetään nyt vielä eksteriöörikin:
2 tykkäystä
Mikä alttaritaulujen historia on? Mitä kautta ne ovat kehittyneet nykymuotoonsa?
Vanhoissa katolisissa kirkoissa on yleensä kirkon suojeluspyhän kuva pääalttarilla. Tämä ei meillä kuitenkaan ole mikään normatiivinen sääntö ja niinpä monista kirkoista myös puuttuu alttaritaulu kokonaan, varsinkin jos alttari on irti seinästä.
Keskiajalla oli usein ns. alttarikaappi, joka oli avattava kaappi, jossa ulkopuolella oli maalaus ja sisäpuolella usein triptyyki, joskus myös veistoksia.
Sitten tehtiin isoja alttarilaitteita, joissa maalaus mudosti osan isommasta kokonaisuudesta.
Ja sitten alttarimaalaus.
1 tykkäys
Elät menneisyydessä. Tuo on nykyisin Kajaanin seurakuntaan kuuluva Paltaniemen kirkko. Ihan hieno kyllä, ihme että ei ole palanut vuosisatojen saatossa.
Varsinaista alttaritaulua ei taida monessakaan Helsingin kat. hiippakunnan kirkossa olla. Ainoa tietämäni poikkeus on kirkoistamme uusin eli Kuopion p. Joosefin seurakunnan kirkko. On tullut kerran käytyä. Kirkko näyttää kuvissa paljon isommalta kuin on luonnossa. Mutta se taulu. Sen alkuperä on kai vähän hämärän peitossa. Se on pölyttynyt pitkään rullalla jossain p. Henkan ullakolla. Mutta kuvan attribuutit ovat selvät, ja ilman muuta kyseessä on pyhä Joosef:
Tässä kuva kirkkosalista:
Tiedänhän minä Paltaniemen kuvakirkon Kajaanin lentokentän naapurissa. Mutta Paltamon vanhana kirkkona se useimmissa hakuteoksissa esitetään. Ja sitähän se tietysti onkin. Tuo nykyinen kirkko on rakennettu Oulujärven rannalle 1700-luvun alussa, mutta samalla paikalla on ollut Paltamon, Kainuun emäpitäjän ja koko Kainuun vanhin kirkko jo 1500-luvun lopulta alkaen. Muistaakseni joku nykyisen kirkon edeltäjistä melkein romahti Oulujärveen, kun hiekkainen maapohja petti sen alta.
Maanjäristyksen seurauksena.
Ai sä ootkin Samelin ikäluokkaa…
1 tykkäys
Niin, maanjäristyshän se olikin. Niitä ei kovin usein Suomessa kohdalle satukaan.
Idän skismaattinen vainolainen on tietysti ollut paljon luonnovoimia suurempi riesa. Yksi Paltamon (Paltaniemen) vanhoista kirkonkelloista on nykyään Solovetskin luostarissa, ryöstösaalina joko rappa- tai ruptuurisodasta (en muista kummasta, isosta vihasta tuskin kuitenkaan).
Suomalaisista alttarikaapeista varmasti tunnetuin on Kalannin Barbara-kaappi, joka edustaa erittäin korkeatasoista kansainvälistä / goottilaista tyyliä. Mestari Francke, kuulu saksalainen maalari on sen tehnyt. Ja siihen liittyy ihme, se löytyi ajelehtimasta mereltä, josta se sitten tuotiin kirkoon - tämä vaikuttaa olleen kovin tyypillistä erilaisille kulttikuville ja muille.
Naantalin kirkon alttarilla on vanha luostarinaikuinen alttarikaappi, jossa sisällä plastillinen kuvaus Neitsyt Marian kruunaamisesta Taivaan kuningattareksi, Isä ja Poika sen siinä suorittavat.
Gentin alttarikaappi taitaa olla kansainvälisesti tunnetuimpia. Toinen Isenheimin alttarikaappi.
1600-luvulla tosiaan oli vähän yksinkertaisempia alttarilaitteita, joille olivat tyypillisiä arkkitehtoonisetkin aiheet ainakin myöhemmin. Niissä saattoi olla votiivitaulujakin. Muistelisin, että Paraisten kirkossa olisi sellaisesta hyvä esimerkki, mutten löydä siitä nyt kuvaa, että voisin varmistua.
Tuossa Paltamon vanhassa kirkossa näyttää olevan myös kuoriaita jäljellä. Sellainenhan oli vanhoissa kirkoissamme. Useimmista se on purettu.
Arkkitehtonisesti näyttää muuten edelleen hauskasti luterilaiselta. Tuntuuko nykyinen habitus kotoisalta katolilaisista?
Ainakin p. Joosefin kohdalla vastaus on yksiselitteinen: kyllä tuntuu, kiitos kysymästä.
1 tykkäys
Olet väärässä. Kirkko on Kajaanissa (vuoden 1954 alueiden pakkosiirron vuoksi), mutta se kuuluu Paltamon seurakunnalle.
Niin. Paljon on tuollakin koettu hävitystä ja kuolemaa. Taisi Paltamo tulla kerran hävitetyksi viimeiseen ihmiseen. Solovetsk oli noita venäläisiä sotilasmunkkien luostareita. Sittemmin se oli vanhauskoisten hallussa ja koki todella verisen kukistamisen. Neuvostoajan pakkosiirtolana verinen historia jatkui. Varsinainen surun saari.
Olet oikeassa siinä, että kirkon omistaa Paltamon seurakunta. Käytännössä kuitenkin kirkossa järjestettävien jumalanpalvelusten ja muiden toimitusten järjestäjä on useimmiten Kajaanin seurakunta, joka vuokraa kirkkoa Paltamon seurakunnalta.
Ortodoksisissa kirkoissa on apsisikonina tavallisesti Jumalansynnyttäjä Platitera ei Taivaita avarampi. Kirkossa lauletaan:
“Sinun tähtesi, Armoitettu, iloitsevat kaikki luodut: enkelein joukko ja koko ihmissuku.
Sinä pyhitetty temppeli ja hengellinen paratiisi, neitseitten ylistys!
Sinusta Jumala lihaksi tuli ja tuli lapsukaiseksi Hän, joka on ennen kaikkia aikoja meidän Jumalamme.
Sinun helmasi Hän teki istuimekseen ja Sinun povesi avarammaksi taivasta.
Sinun tähtesi Armoitettu iloitsevat kaikki luodut, kunnia olkoon Sinulle!”
Siinä Jumalanäiti seisoo kädet kohotettuna rukoukseen. Alkuperäisessä Platiterassa ei ole Kristus-lasta. Jumalanäiti on Kirkkoäiti, joka lakkaamatta kantaa rukouksia Kristuksen puoleen. Apsisikonissa saattaa olla myös Jumalanäiti Ennusmerkki, jossa samantapaisessa ikonissa Kristus-lapsi on äitinsä sylissä, esim. Lintulan apsisikonissa, jonka on maalannut Petros Sasaki. Apsisikonina saattaa olla myös Kristuksen ikoni.
Minun käsittääkseni tavallisin “alttaritaulu”, alttaripöydän takana oleva ikoni on ainakin Suomen ortodoksisissa kirkoissa jokin Kristus-ikoni. Lintulan naisluostarin kirkossa tosin on Jumalanäiti ennusmerkki, mutta siinäkin ikonissa on tietysti Kristus-lapsi. Jumalanäitiä ei ikoneissa yleensä kuvata ilman Kristus-lasta. Alttari-ikoni ei paljoakaan näy kirkkokansalle, koska yleensähän kuninkaanovet ovat kiinni.