Arkinen rukouselämäni

Rukous
21

Kello 12: Herra, minä ihmisenä olen syntiä tehnyt, mutta sinä laupiaana Jumalana armahda minua, koska näet sieluni heikkouden.

Pyhällä Johannes Krysostomoksella (347 - 407) on lyhyitä rukoushuokauksia päivän jokaiselle tunnille. Joillakin ihmisillä on tapana kirjoittaa sähköpostin tai kirjeen alkuun kirjoitusajankohdan rukoushuokaus.

Pyhän Johannes Krysostomoksen rukoushuokaukset päivän jokaiselle tunnille

Kello 6: Herra, älä ota minulta pois taivaallisia lahjojasi.
Kello 7: Herra, päästä minut ikuisista vaivoista.
Kello 8: Herra, jos olen ymmärrykselläni tahi ajatuksillani, sanoillani tai teoillani tehnyt syntiä, anna minulle anteeksi.
Kello 9: Herra, vapahda minut kaikesta tietämättömyydestä, velttoudesta ja paatuneesta tunnottomuudesta.
Kello 10: Herra, päästä minut kaikesta kiusauksesta.
Kello 11: Herra, valaise minun sydämeni, jonka ovat pahat himot sokaisseet.
Kello 12: Herra, minä ihmisenä olen syntiä tehnyt, mutta sinä laupiaana Jumalana armahda minua, koska näet sieluni heikkouden.
Kello 13: Herra, auta minua armollasi, jotta ylistäisin sinun pyhää nimeäsi.
Kello 14: Herra Jeesus Kristus, kirjoita minut, Sinun palvelijasi, elämän kirjaan ja anna elämälleni hyvä loppu.
Kello 15: Herra, minun Jumalani, vaikka en olisikaan mitään hyvää sinun edessäsi tehnyt, niin auta armostasi minua panemaan alku hyville teoilleni.
Kello 16: Herra, vihmo minun sydämeeni armosi kaste.
Kello 17: Taivaan ja maan Herra, muista minua, syntistä palvelijaasi, kelvotonta ja epäpuhdasta, sinun valtakunnassasi. Aamen.

Kello 18: Herra, ota minut vastaan, kun minä syntejäni kadun.
Kello 19: Herra, älä hylkää minua.
Kello 20: Herra, älä saata minua kiusaukseen.
Kello 21: Herra, anna minulle hyvä mielenlaatu.
Kello 22: Herra, anna minulle kyyneleitä. Anna, että kuolemaa aina muistaisin, ja pane synnin murhe minun sydämeeni.
Kello 23: Herra, taivuta mieleni syntejäni tunnustamaan.
Kello 24: Herra, anna minulle nöyryyttä, sielun puhtautta ja kuuliaisuutta.
Kello 1: Herra, anna minulle kärsivällisyyttä, jalomielisyyttä ja sydämen hellyyttä.
Kello 2: Herra, istuta minuun hyvyyden juuri ja pane sinun pelkosi minun sydämeeni.
Kello 3: Herra, suo minun rakastaa sinua kaikesta sielustani ja kaikesta mielestäni sekä täyttää kaikessa sinun tahtosi.
Kello 4: Herra, varjele minua pahentavista ihmisistä, pahoista hengistä ja himoistani sekä kaikista sopimattomista asioista.
Kello 5: Herra, sinä tiedät mitä teet, ja niin kuin sinä käsket, niin tapahtukoon tahtosi minussakin, syntisessä, sillä ylistetty olet sinä iankaikkisesti. Aamen.

4 tykkäystä
22

Suomeksi on ilmestynyt juuri tähän tarkoitettu luterilainen teos, “Rukoileva kirkko. Rukoushetket kirkon perinteen mukaisesti”, toimittanut Matti Aaltonen, uudistettu painos 1996, SLEY-kirjat. Teoksen esikuvana on ollut ruotsalainen Adellin ja Petersin “Den svenska tidegärden”. Hetkirukousta kutsutaan tässä kirjassa nimellä “hetkipalvelus”. Kirjassa esitellään aamurukous (Laudes), päivärukous (Ad sextam), iltarukous (vesper) sekä rukous päivän päättyessä (completorium). Teoksessa on psalmeja, rukouksia, raamatuntekstejä, virsiehdotuksia ynnä muuta. Mukana on myös sävelmiä, niin että monet rukoushetken osat, kuten psalmit ja jopa Isä meidän -rukous voidaan laulaa.

Käytän tätä kirjaa usein omiin kotihartauksiini.

2 tykkäystä
23

Tunnen tuon kirjan ja muistaakseni Ruotsalainen esikuva on Östänbäckissa käyttössä psalmien jakona. Muistan joskus Suomessa tuollaisen SLEY-kirjan nähneeni. Ymmärsin että Suomen kirkossa (edelleen lut) olisi hiljattain luotu nån uusi virallinen psalmijako ja lukukappaleet? Rukoushetkien itse kaavat ovat saatavissa netissä. Mietin kuinka kolme psalmia per hetki jaettaan ja miten se on suhteessa kirkkovuoteen? Anfifonit osv.

Mielestäni on hyvin jännittävää ajatella rukoilevansa samalla tavalla kuin urkristityt, vaikka varmasti historian aikana liturgia ja psalmijako on elänyt. Itse pidän että sen voi toteuttaa rikkaasti i gemenskap tai sitten rukoilla hartaasti yksin. Aina ei tarvitse keksiä itse vaan saa liittyä vuosisatain perinteeseen samaan kirkon rukoukseen. Vaikeat päivinä se kantaa.

24

Ortodoksisessa kirkossa psalmit on jaettu 20 katismaan. Varsinkin luostareissa luetaan joissakin palveluksissa kokonainen katisma, mutta seurakunnissa ne usein jätetään pois tai niitä lyhennetään.

Katisma 1 psalmit 1-8
Katisma 2 psalmit 9-17
Katisma 3 psalmit 18-24
Katisma 4 psalmit 25-32
Katisma 5 psalmit 33-37
Katisma 6 psalmit 38-46
Katisma 7 psalmit 47-55
Katisma 8 psalmit 56-64
Katisma 9 psalmit 65-70
Katisma 10 psalmit 71-77
Katisma 11 psalmit 78-85
Katisma 12 psalmit 86-91
Katisma 13 psalmit 92-101
Katisma 14 psalmit 102-105
Katisma 15 psalmit 106-109
Katisma 16 psalmit 110-117 KORJAAN 110-118
Katisma 17 psalmi 119
Katisma 18 psalmit 120-134
Katisma 19 psalmit 135-143
Katisma 20 psalmit 144-150

1 tykkäys
25

Mihin katismaan psalmi 118 kuuluu?

26

Katismaan 16. Korjasin yllä. Psalmit on numeroitu Septuagintassa toisin kuin Raamatun suomennoksessa. Teoksessa Psalmit Septuagintan mukaan puuttuu sisällysluettelossa Septuagintan psalmeista 113 - 117 kirkkoraamatun mukaiset psalminnumerot, minkä vuoksi tämä meni väärin.

1 tykkäys
27

Muuten, edellisen foorumin arkistosta näyttää löytyvän nauhoitteita suomenkielisistä luterilaistyylisistä hetkipalveluksista: http://uskojaelama.net/rukoushetket/

2 tykkäystä
28

Yritän rukoilla päivittäin laudesin ja vesperin, toki latinalaisen järjestyksen mukaan.

1 tykkäys
29

Vähän samat fiilikset mullakin kuin @Sinituuli . Hieman vierastan ajatusta oman arkisen rukouselämän laajemmasta selittämisestä. Muodolliset kellonaikasidonnaiset omat rukoushetket eivät tällä hetkellä oikein arkeen kuulu, mutta ajankohtaisia huokauksia lähtee yläkertaan varsin tiheästikin. Ja ne ovat muuten yllättävän toimivia! Olisi silti hienoa saada jonkinlainen kunnon rytmi rukouselämään ja joskus oikeasti ottaa aikaa rukoukselle.

1 tykkäys
30

Me olemme valmistautuneet ja varustautuneet taisteluun, joka ei ole verta ja lihaa vastaan. Siitä Paavali “varustautumisluettelon” jälkeen heti jatkaa:
Fil. 6:18, “Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta”.

Samoin Jeesus sanoi Samariassa kaivolla:
Joh.4:
23 Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo.
24 Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa."

Rukous usein tulee esille sanoina ja siksi Jeesus varotti, ettemme turhia hokisi, niinkuin pakanat.

1 tykkäys
31

Minua aina hämmentää tämäntyyppinen viestintä. Mitään konkreettista ohjetta ei tarjota, vaan julistetaan jokin hengellinen arvo, joka jää täysin abstraktille tasolle.

Itse ajattelen arkisesta rukouselämästä, että sen tulee olla mahdollisimman tylsää, staattista ja matalan profiilin toimintaa. Perinteiset rukoukset ovat hyviä ja jos niitä toistaa aamuin ja illoin, niin se on jo nykymaailmassa erinomaista. Hetkien rukoilu olisi varmaan ihanteellisinta, mutta se ei varmaankaan ole maallikoilla useinkaan tapana.

2 tykkäystä
32

On sellaisiakin ortodokseja, jotka toimittavat joka päivä ehtoopalveluksen ja aamupalveluksen maallikkopalveluksena kotona, jos kirkossa ei ole palvelusta. Ne kestävät paljon pitempään kuin lyhyt hetkipalvelukset.

1 tykkäys
33

Pahoittelen, ettei tuntoni rukouksesta miellytä sinua.

Raamattu puhuu Jumalan mieleisestä rukouksesta, eli sellaisesta, jonka Jumala kuulee. Jumalan mieleisen rukouksen kriteeri ei ole sanoitus eikä mikään muukaan, ilman Hengen yhteyttä.

Itselleni Hengessä rukoilu on jokapäiväistä todellisuutta, konkretiaa. Jopa rukoilla 24 tuntia vuorokaudessa on todellisuutta, koska Pyhä Henki rukoilee uskovassa sanomattomin huokauksin ja Hän tietää mitä ja miten rukoilla.

34

Terminologinen määrittely menee nähdäkseni näin: hetkipalvelus tarkoittaa tietynlaisten rukoushetkien pitämisen käytäntöä. Yksinkertaistaen, hetkipalvelus sisältää tietyn päivän kaikki rukoushetket.

Kirkko on myös julkaissut aiheesta materiaalia, ns. viikkolektionaarion:
http://notes.evl.fi/viikkolektionaari.nsf/lektionaariinfo?OpenPage

35

Isä meidän aamuin ja illoin

2 tykkäystä
36

Jumala on mielestäni lähellä kuin sydän ja huulet. Hän ei ole “kaukana”, jonka tavoittamiseksi pitäisi erityisesti pysähtyä ja korottaa ääntä.

Minun rukoukset tulee ajateltua “pitkin päivää” muiden toimien ohessa, mutta kuitenkin niihin keskittyneenä. Harvemmin rukoilen tällöin kuuluvasti ääneen.

Oikeaan juutalaiseen rukoukseen kuuluu myös liike (tosin nykyisin se on nykivää nyökyttelyä). Se on ennenkaikkea “virallisesti sanoitettujen” rukousten eräänlaiseksi rytmittämiseksi, joka ei kuitenkaan noudata sanamuotoja (tavuja, sanakokonaisuuksia, lauseita), vaan on varsin tasarytminen.

37

Ajatteletko että juutalaisuuden käytännöillä olisi jotain merkitystä kristityille? Miksi?

38

@SanGennaro en ajattele, enkä pyri sitä tyrkyttämäänkään. Asia tuli ilmaistua huonosti, tarkoitukseni oli mainita eräs mahdollisesti rukouksen sisältöä rikastuttava muoto. Myös kristikunnassa on monia erilaisia rukoustapoja, joihin pyrin rinnastamaan lausahdukseni.

39

Mukavaa kun kontemplatiivinen rukous on kiinnostuksen kohteena muuallakin kuin vankilanomaisissa katolisissa luostareissa tai eksentrisissä ortodoksisissa erakkomajoissa :wink:

Muistutan taas erityisesti helsinkiläisiä. Tutustukaa World Community for Christian Meditation liikkeen kookoontumisiin.
http://www.hiljainentila.fi/kristillinen-meditaatio/

40

Korostus naispappeudelle ja mindfulnessille… tämä kuulostaa vähän erikoisella.