Mielestäni Thincat on erittäin selväsanainen kirjoittaja. Hänen kommenttiensa ajatuskulkuja on mielestäni helppo seurata. En ole lukenut oikeastaan mitään niistä kirjoista, joihin hän viittaa. Hän esittelee niiden ajatuksia kuitenkin niin selvästi, että niiden perusajatukset tulevat ymmärrettäviksi vaikka ei olisi ko. teoksia lukenutkaan.
Sen sijaan monien muiden henkilöiden kommentteja en ymmärrä. Monen kommentit näet näyttävät jonkinlaiselta fraseologialta, joka ei avaudu, jos ei ole tottunut käyttämään samoja fraaseja. Ne fraasit ovat juuri sellaisia “kaikkea pitää tarkastella ristin valossa” -tyyppisiä ilmaisuja, joissa on kristillistä sanastoa, mutta sitten kun alkaa pohtimaan, että mitä se tarkoittaa konkreettisesti, jos esim. asiaa x joko tarkastellaan “ristin valossa” tai ei tarkastella ristin valossa, niin seulaan jää vain ympäripyöreää fraseologiaa, joka tarkoittaa eri asioita eri ihmisille - ja voi oikeastaan tarkoittaa ihan mitä vain ihminen haluaa sen tarkoittavan.
Näitä fraaseja on paljon ja ne vaihtelevat eri puljuissa: “Tärkeintä on Jeesuksen Kristuksen sisällinen tuntemus”, “synnit pitää saada anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä”, “sinun pitää vain antaa itsesi Jeesukselle ihan kokonaan” ym. mitä kaikkea näitä nyt onkaan. Fraasit esitetään jonkinlaisiksi patenttivastauksiksi kaikkeen. (Luultavasti syyllistyn näihin itsekin. On näet vaikeaa sanoilla kuvata sitä, mistä ortodoksisuudessa on kysymys.)
Luulen, että on monia uskonnollisia yhteisöjä, joissa ihmisille tarjottavat vastaukset ja tieto on käytännössä juuri sitä, että henkilölle pyritään opettamaan vain ko. puljun oma fraseologia. Kun toistelee oikeat shibbolethit oikeissa tilanteissa, kaiken ajatellaan sitten olevan hyvin, vaikka mistään ei mitään tiedetäkään.
Mielestäni ns. konservatiivit ryhmät syyllistyvät usein tähän kohdatessaan kompleksisia haasteita: kun vastaan tulee esim. seksuaalivähemmistön edustaja, niin hänelle ei ole oikein muuta antaa kuin paheksuvia fraaseja. Niiden toistelu kyllä toimii ja luo yhteisöllistä ryhmähenkeä silloin, kun ketään oikeasti erilaista tai ongelmissa olevaa ei ole, vaan ryhmä koostuu “siivosyntisistä” poroporvarillisista ihmisistä. Mutta sitten kun eteen tulee oikeasti vaikeuksissa oleva, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva ihminen autenttisine hengellisine ongelmineen, niin mitään annettavaa fraasien lisäksi ei ole.