En laita mitään kenenkään syyksi. Ulkopuolisesta tarkkailijasta se tilanne voi kuitenkin näyttää siltä, että itsemurhan tehnyt ihminen on jäänyt yksin kaikin tavoin ja päätyy epätoivoiseen ratkaisuunsa, koska mistään ei saa apua.
Ulkopuolinen tarkkailija toki näkee sen, että itsemurhan tehnyt ihminen kuolee. Tarkoitat tuolla lauseellsi siis itsemurhan tekijän sielua. Siitäkin kirkon kontekstissa on ollut aika pessimistinen näkemys menneinä aikoina. Asian nykytilasta en ole varma, koska paljon on muuttunut ja nopeasti.
Nimenomaan itsemurhan tekijän sielua ajattelen. Tiedän kyllä, että siitä (itsemurhasta) varoitetaan ankarasti, mutta en kyllä suoralta kädeltä uskalla mennä sanomaan, mihin itsemurhan tekijän sielu joutuu. Joskushan ihminen voi olla syyntakeeton.
Pappina yritän uskoa ainakin pappisjohtoisten keskustelujen antihoitokokousotteeseen. Toisaalta sielunhoidollisissa keskusteluissa pitää olla mahdollisuus sanoa että “älä tee näin”. Tai jollakin muulla tavalla saada ilmaistua että Jumala saattaa ajatella asiasta toisin kuin sielunhoidettava. Tämän voi tehdä hyvin tai huonosti.
Minulla on vähän semmoinen käsitys, että vanhoillislestadiolaisten sielunhoidolliset keskustelut eivät ole kovin mukavia. Toisaalta, en ole koskaan kuulunut k.o. liikkeeseen. Kaikki synnit -sarjassa oli kuvaus semmoisesta kokouksesta ja se kyllä vaikutti hyvin ahdistavalta.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että sielunhoidollisissa keskusteluissa pitää olla mahdollisuus sanoa, että älä tee näin.
Olen minäkin lapsena kuullut tulimerestä, mutta se on ilmaistu kuitenkin niin, ettei siitä mitään traumoja ole jäänyt. Saman asian voi tehdä monella tapaa.
Minä olen kuullut lapsen iloisella mielellä kertovan miten kaikki koulukaverit, jotka ei kuulu heidän liikkeeseen joutuvat tulijärveen ikuiseen tuskaan. Minusta se oli jotenkin kammottavaa, kuin jostain huonosta kauhuleffasta.
Kuule atte, minäkin olen seisonut totuuskomission edessä, helluntailaisten tosin. Minulla ei ole tarvetta puolustella sellaista toimintaa. Mene muualle trollaamaan, jos täällä on paha olla.
Muoks. Siis kyllä sinulla saa olla paha olla, mutta se ei oikeuta jakuvaa pahansuopuuttasi.
Vielä enemmän ihmetyttää, että et halua uskoa sellaista tapahtuvan. Totuus kun ei muutu sinun uskomishalujen mukaan, vaan ainoastaan puuttumalla asioihin.
Missä olen väittänyt etten usko sellaiseen? Ei minulla ole mitään syytä epäillä etteikö niin olisi tapahtunut. Sanoin että kun lestadiolaispappi juttelee kahden kesken jonkun kanssa sielunhoidollisesti, niin:
Halusi vääntää kaikki kaikkien sanomiset joksikin saatanalliseksi krisitittyjen ylläpitämäksi kiusaamiseksi oksettaa minua. Et edes halua ymmärtää mitä ihmiset sanovat. Tartut kaikkeen mitä voit ymmärtää negatiivisesti. Toimit ihan samalla dynamiikalla kuin pahimmat hoitokokouspäsmärit.
Se muuttaa asian aivan toiseksi. On eri asia keskustella kaksin papin kanssa, kuin olla sidottavana hoitokokouksessa, jota sattuu johtamaan lestadiolaispappi.
Vaikuttaa hyvältä tuo Iltasanomien juttu. Pelkonen on edelleen kristitty, mistä plussaa lehdelle. Että ei aina haastatella niitä jotka ovat kääntäneet täysin kelkkansa. No, onhan toki myös ollut julkisuudessa kristittyjä, jotka ovat lähteeneet liikkeestä, ja vaihtaneet ns. tavalliseksi kirkon jäseneksi
tai esim. vaihtaneet uskonsuuntaa.
Joka tapauksessa on tärkeätä hyväksyä kaksi asiaa:
Vl-liikkeessä on isoja ongelmia - vaikka siellä olisi hyvääkin. Ihmisiä ei saa kiusata eikä kenenkään kristityn kuulu tuomita kadotukseen toista ihmistä. Sehän on täysin selvästi Raamatussa kielletty.
On mahdollista olla kristitty ilman että yhtään puolustelee hoitokokouksia ja muuta kuraa. On mahdollista jopa olla lestadiolainen ja ihan normaali kristitty samalla.
Lapsi on siellä ja polskii - älkää nyt heittäkö sitä veden mukana! Missään mielessä…
Näinhän se on. Mutta miten on mahdollista, että kirkon sisällä tällainen toiminta jatkuu vuodesta toiseen. Jotenkin kuulostaa tuollaiset vain korulauseilta. Kun mitään ei kuitenkaan kirkon toimesta tehdä.
Ja niitä lapsia avuttomana polskii, eikä kukaan pelasta. Jotkut hukkuvat…
Lapsi on siis minun viestissäni merkitsemässä sitä hyvää mitä kristinuskossa (ja myös lestadiolaisuudessa) on. Väärinkäytökset eivät oikeuta tuon hyvän tuomitsemista eli pois heittämistä.
Kun sinä siirryt puhumaan avuttomista polskijoista, merkitys muuttuu täysin.
Mutta mitä tulee itse asiaan, niin olet oikeassa siinä että ongelma on. Väärässä siinä, että kukaan missään ei sille tekisi mitään.