Piispoilla on siihen armolahja 
.
2 tykkäystä
Tosikko, vielä kommentoisin viestiäsi, koska mieleeni tuli aikoinaan lukemani Pyhän Franciscuksen kukkaset (Kirjapaja, 1986). Kirjassa on kohta, joka osoittaa, että pyhityksessä todella pitkälle päässyt kristitty voi toimia rohkeammin kuin ne, jotka ovat vielä melkoisessa määrin lihallisen luontonsa vallassa ja ohjauksessa.
Lainaus edellä mainitsemani kirjan luvusta 24, jonka otsikkona: Kuinka pyhä Franciscus käännytti uskoon Babylonian sulttaanin ja porton, joka houkutteli häntä syntiin.
Majatalossa oli muuan nainen, joka oli sangen kaunis ruumiiltaan mutta likainen sielultaan, ja tuo kirottu nainen houkutteli pyhää Franciscusta syntiin.
Pyhä Franciscus vastasi naiselle: »Minä suostun. Menkäämme vuoteeseen.» Tämä vei hänet erääseen huoneeseen. Pyhä Franciscus sanoi: »Tule kanssani, vien sinut hyvin kauniiseen vuoteeseen.» Ja hän vei naisen suuren avotulen luo, joka roihusi siinä huoneessa. Ja henki palavana hän riisuutui alastomaksi ja heittäytyi tulisijan hehkuvalle pohjalle liekkien viereen ja kehotti naista riisuutumaan ja tulemaan makaamaan hänen kanssaan tuohon pehmeään ja kauniiseen vuoteeseen. Ja pyhä Franciscus pysyi siellä pitkän tovin kasvot iloisina; hän ei saanut palovammoja eikä edes punoitusta.
Silloin nainen tyrmistyi tästä ihmeestä ja sai sydämeensä pistoksen. Hän ei vain katunut syntiään eikä pahaa aiettaan, vaan myös kääntyi täysin ja uskoi Kristukseen. Hänestä tuli niin pyhä, että monet sielut pelastuivat hänen avullaan tuolla seudulla.
Pyhän Franciscuksen kukkaset. 1986, 82.
Kuuntelin tuon pintapuolisen Horisontin häätavoista. Siinä myös lyhyesti viitattiin avioliiton historiaan.
Kun avioliitto on aikojen saatossa kerännyt ympärilleen muotomenoja, joista sen tunnistaa, niin mitenkäs sitten eroaminen? Vaatiiko sekin muotomenot vai onko ero sydämen tila?
Jos jatkaa muodollisessa avioliitossa, vaikka sydän ei ole siinä enää mukana, niin onko se ihmiselle turmioksi? Vai onko pikemminkin niin, että ratkaisevaa on muoto eikä sisältö ja sydämen tila?
Jos tekee mökkikaupat jonkun kanssa tai tunnustaa lapsen omakseen tai lupaa autella vanhempiaan, kun nämä ikääntyessään sitä tarvitsevat, entäs sitten jos ei jossain vaiheessa olekaan sydän mukana? Onko turmioksi antaa ostajan pitää mökki tai huolehtia lapsesta tai autella vanhempiaan silti?
7 tykkäystä
Tuli tänään vastaan otsikon aiheesta, joten jätän tämän vain tähän. I. Thomas Hopko vertailee ortodoksista ja katolista avioliittokäsitystä. Tämän mukaan käsitys on erilainen muutenkin kuin avioeron osalta.
En pidä podcasteista. Samat sanat, jotka voisi lukea hetkessä tekstinä, kestävät ja kestävät ja kestävät eivätkä meinaa millään loppua. (Pidän kyllä isä Thomas Hopkon kirjoituksista.)
3 tykkäystä
Tässä tapauksessa suosittelen erityisesti metropoliitta Kallistos Waren podcasteja.
Kestävätkö ne tuntikausia?
Sama. Hyvä luento on eri asia, koska ne ovat paremmin valmisteltuja. Livetilanteessa lausumapartikkelit ym. täytesanat eivät niin häiritse, mutta podcasteissa kaikenlainen takeltelu ärsyttää. Sitä paitsi lukiessa on parempi tehdä muistiinpanoja.
Itse olen sillä tavalla ristiriitainen, että kurssit suoritan mieluummin luento- kuin kirjatentteinä, mutta muuten luen asiat mieluummin itse paperikirjasta kuin kuuntelen podcastista tai luen sähkökirjasta.
3 tykkäystä
Korkeasti pyhitetty metropoliitta puhuu niin hitaasti, että lyhytkin pätkä kestää loputtoman pitkään.
Luento on minustakin eri asia. Joko sinulla valmistuminen häämöttää näköpiirissä, vai oletko sinä jo valmistunut?
En ole valmistunut vaikka näköpiirissä se on häämöttänyt jo kauan.
Otsikon aiheesta oli erityisen hyvää keskustelua edellisellä Usko ja Elämä -keskustelupalstalla. Sen keskustelun mieluusti tänne linkittäisin ja niistä Willehin kommentit alleviivaisin, että lukekaapa nyt tästä kuinka hyvin on kirjoitettu. En vain tiedä, missä se koko foorumi keskusteluineen on. Tiedätkö @Silvanus sinä siitä jotain? Tai joku muu ylläpitotiimin tyyppi?
Tässä vastaus kysymykseesi: Vanhojen foorumien arkistointi Eli eivät ole vielä vanhat foorumit luettavissa.
1 tykkäys
Hänen pyhyytensä paavi Franciscus on pehmentänyt kantaansa avioeroon ja avopareihin, mutta ei homoihin. Paavi Franciscuksen mukaan myös avoparit ovat tervetulleita kirkkoon, mutta heitä tullaan “neuvomaan”. Aiemmin kirkko katsoi avoparien ja uudelleen siviilimenoin avioituneiden ihmisten elävän synnissä, ja heidät voitiin erottaa kirkosta.
Ei kuitenkaan ihan näin. Heidät erotettiin, ja erotetaan edelleen, ehtoolliselta. Kirkosta ei erota muutoin kuin henkilön omalla ilmoituksella uskostaan luopumisesta. Kukaan ei voi kirkosta erottaa.
“Yleisradio pehmensi kantaansa Vasemmistoliittoon ja Vihreisiin. Paavo Väyryseen ei. Lauri Kivinen peräänkuulutti keskusteluohjelmia koskevassa palaverissa toimitusta, joka olisi lempeämpi ja myötätuntoisempi myös “täydellisiä” yleläisiä kohtaan, toimituksesta huhuillaan.”
Ja sinullekin muistutus politiikan kiellosta täällä.
“Ei kuitenkaan ihan näin. Heidät erotettiin, ja erotetaan edelleen, ehtoolliselta. Kirkosta ei erota muutoin kuin henkilön omalla ilmoituksella uskostaan luopumisesta. Kukaan ei voi kirkosta erottaa.” (Plautilla)
Roomalais-katolisesta kirkosta ei siis eroteta ketään, mutta avoparien ja uudelleen siviilimenoin avioituneet erotetaan ehtoollisyhteydestä eli ekskommunikaatioidaan.
“Joistakin vakavista synnin teoista kirkko on määrännyt kirkollisen rangaistuksen, jonka lopullisena tarkoituksena on herättää vakavaan syntiin langenneen katolilaisen omatunto katumukseen ja kääntymykseen. Kirkollisen rangaistuksen kautta pyritään toisaalta myös varjelemaan kirkon parasta ja kaikkien yhteistä hyvää sekä varoittamaan jo etukäteen joidenkin tekojen vakavuudesta sekä näin edesauttamaan sielujen pelastusta. Kirkollisista rangaistuksista ekskommunikaatio on kaikista kovin. Ekskommunikoitu henkilö ei voi muun muassa viettää eikä osallistua mihinkään sakramentteihin eikä hänellä saa olla mitään kirkollista virkaa tai tehtävää. Jokainen kirkollinen rangaistus voidaan purkaa ja puretaan, jos asianomainen katolilainen katuu vilpittömästi tekoaan, pyytää sitä anteeksi ja pyrkii hyvittämään sen aiheuttaman vahingon.”
Sen sijaan “Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei ekskommunikoi jäseniään mistään syystä, mutta pappeja on vakavien opillisten tai muiden virkavelvollisuusrikkomusten takia erotettu pappisvirasta.”
Suomen luterilaisissa kirkoissa saavat julkihomot, avoliittolaiset, eronneina uuteen avioliittoon vihityt sekä muut julkisyntiset alttarin sakramentin eikä ketään käännytetä pois.
Avioliittoseminaarissa pohditaan ihmissuhdekiemuroita. 
1 tykkäys