Avoin ja suljettu ehtoollispöytä

On aivan luonnollista, että Lhpk:n pastoreiden monet artikkelit käsittelivät varsinkin alkuvuosina Suomen ev.lut kirkon ongelmia. Pitäähän se kertoa ihmisille, miksi Lähetyshiippakunta yleensä on olemassa. Ja ainahan kristillinen seurakunta maailman keskellä on protesti (pitääkin olla) ja evankeliumi Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta loukkaus suurimmalle osalle ihmisistä (valitettavasti). Keskusteluissa nykyään puhutaan seurakuntien elämästä, yhteydestä muihin luterilaisiin tahoihin maailmalla, lähetystyöstä jne. Ollaan jo selvästi omalla tiellä, jolle kutsutaan kaikkia mukaan!

Mielestäni ongelma näissä keskusteluissa on se, että perättömien väitteiden kautta luodaan epätodellista kuvaa vaikka nyt sitten Lähetyshiippakunnan opetuksesta ja elämästä. Ei millään jaksaisi tällaiseen jatkuvaan väitteiden oikomiseen osallistua. Toisaalta ei viitsi myöskään jättää niitä lukijoita väärien kuvien varaan, jotka täältä hakevat tietoa esim. Lähetyshiippakunnasta.

Oma tieni kulki pois kansankirkosta pari vuotta sitten useiden vuosien pohdintojen ja keskustelujen jälkeen. En löytänyt Lhpk:sta täydellistä seurakuntaa, eikä minusta ole tullut parempaa kristittyä, päinvastoin. Täällä kuitenkin voin osallistua seurakunnan elämään ja armonvälineisiin joutumatta jatkuvasti kantamaan Suomen ev.lut kirkon ongelmia tunnollani.

2 tykkäystä