En ihan tiedä, miten suhtautuisin tähän mainostuksen tunnelmaa saaneeseen ketjuun. Yksi mainostaa - eli jakaa linkkejä, mutta ei kommentoi niiden sisältöä - ja sitten jotkut sanovat jotain, välillä hyvinkin kiinnostavaa… Olisiko @Stgeorg mahdollista, että jatkossa sanoisit aina jotain linkeistä, joita jaat?
3 tykkäystä
Kuulin, että p. Markuksen pastori oli lähettänyt jonkinlaisen Kysy pastorilta -kyselyn vastaukset maililla seurakuntalaisille. Kuulin, että siellä oli sanottu suoraan, että ei voi olla seurakunnan jäsen tai osallistua ehtoolliselle, jos hyväksyy naispappeuden. Kiinnostaisi lukea, mitä siellä on kirjoitettu, voisiko joku jakaa sen tänne vaikkapa? Jos kyse on PDF:stä, sen voi liittää tuolla “Lisää liite” -napilla.
1 tykkäys
hmm … entä ne jotka “eivät hyväksy” mutta “tekevät tarvittaessa avointa yhteistyötä”? Meinaan, että tehdäänkö tässä avointa pesäeroa kirkkomme herätysliikkeiden piirissä toimiviin seurakunta-aktiiveihin ja mikäli tehdään, niin missä raja kulkee.
Tätä ehtoollisaihetta LHPK:n osalta sivutaan eri ketjuissa aina välillä. Sitä on jo niin monesti selvitetty (erityisesti M. Wigeliuksen ja aikoinaan de Muerton toimesta), etten jaksaa niitä enää toistaa. Varsinkin Yochalle ja Silvanukselle asia pitäisi jo olla selvä, mikä LHPK: kanta on.
Tässä vielä lyhyesti:
LHPK :lla ei ole suljettua ehtoollista, eikä ketään tentata tai kuulustella erikseen. LHPK ei ole katkaisut ehtoollisyhteyttä niihin luterilaisiin, jotka haluavat pitää kiinni kirkon uskosta ja tunnustuksesta. Ehtollisen toimittava pastori on viime kädessä se joka päästää ehtoolliselle. Ehtoollisvieraiden osalta pätee lähtökohtaisesti seuraavaaa:
Opetuksesta vastaavat kirkon työntekijät ja hengelliset johtajat sekä erityisesti teologit, papit ja piispat, joilta edellytetään kristillisen uskon ja opin tuntemusta ja esimerkillisyyttä, ovat eri asemassa, kuin ns. ”riviseurakuntalaiset”. Esim. julkisesti väärin opettavaan pastoriin ei ole yhteyttä, mikäli hän ei julkisesti sanoudu irti vääristä opetuksista. Ehtoolista jakava pastori on velvollinen sulkemaan (jo ihan Raamatun mukaan, sillä ehtoollisen voi nauttia tuomioksi) sellaisia henkilöitä, joista hän tietää tai on ilmeistä, että he eivät tahdo tehdä parannusta, eivätkä halua katua syntejään. Lisäksi on hyvä varmistua siitä, että ehtoolliselle tulevat ymmärtävät ehtoollisen merkityksen. Siksi pastori kehottaa rippiin ja monissa seurakunnissa pastori lukee tai muistuttaa messuvihon takakannessa olevasta ohjeesta, joka kuuluu seuraavasti:
TERVETULOA JUMALANPALVELUKSEEN!
Kolmiyhteinen Jumala itse kutsuu ja kokoaa armossaan ihmisiä yhteyteensä. jumala puhuu meille sanassaan ja kutsuu meidät aterialleen. Pyhällä ehtoollisella Kristus antaa meille leivässä ja viinissä todellisen ruumiinsa ja verensä syntien anteeksiantamiseksi. Kristus liittää meidät itseensä ja hänessä tulemme liitetyksi seurakunnan yhteyteen.
Ehtoollisyhteyden edellytyksenä on tahto elää opillisessa yksimielisyydessä ja keskinäisessä rakkaudessa (1.Kor.10:16). Ehtoolliselle osallistuminen tällä alttarilla osoittaa halua sitoutua Lähetyshiippakunnan perustana olevalle raamatullis-tunnustukselliselle opetukselle.
Ehtoollinen jaetaan Lähetyshiippakunnan seurakuntien jäsenille ja muille luterilaisille jotka:
- ovat kastetut ja konfirmoidut
- uskossa ja elämässä tahtovat seurata Pyhää Raamattua ja luterilaista tunnustusta
- katuvat omia syntejään ja tulevat ehtoolliselle saadakseen anteeksi ja voidakseen antaa anteeksi
- uskovat nämä sanat ”teidän edestänne annettu ja vuodatettusyntien anteeksi antamiseksi”.
Kasteoppilaat ja toisiin kristillisiin tunnustukuntiin kuuluvat voivat tulla siunattavaksi. Alttarille polvistuttaessa siunauspyyntö ilmaistaan asettamalla oikea käsi vasemmalle olkapäälle.
Lapset voi tuoda siunattaviksi.
Jos sinulla on kysyttävää ehtoollisen vietosta, ota yhteyttä messussa palvelevaan pastoriin ennen jumalanpalveluksen alkua tai sen jälkeen.
”Kovin mielelläni olisin kelvollinen. Ehtoolliselle en kuitenkaan tule kelvollisuuteni varassa, vaan sinun sanasi ja käskysi tähden, koska mielelläni olisin sinun opetuslapsesi. Kelvollisuuteni taas on mitä on.”
(Martti Luther, Iso Katekismus)
(paksunnokset minun, ei paksunnettu messuvihossa)
2 tykkäystä
Tässä myös Noviisin viesti,aiheesta, jonka moderaattorit siirsivät toiseen ketjuun:
1 tykkäys
Tässä myös minun viestini kyseisestä aiheesta, jonka Silvanus siirsi toiseen (yllä mainittuun ketjuun) ketjuun, mutta nyt kysee sen perään tässä ketjussa:
_Tällä ja edeltäneillä foorumeilla on aika ajoin nostettu ehtoollisasia esille, ja rakennettu siitä erilaisten mielikuvien perustella jonkin näköinen mörkö. Näissä nettikeskusteluissa tuntuu, että välillä joillakin menee netti ja todellisuus sekaisin. Ennakkoluuloja tuntuu olevan eniten niillä, jotka eivät ole koskaan edes käyneet LHPK:n messussa tai edes keskustelleet pastorin kanssa. LHPK:n seurakunnat eivät elä täällä nettikeskusteluissa, vaan niillä on oikea pastori, jonka kanssa voi ihan ”livenä” keskustella. Kokemuksesta voi sanoa, että he ovat helposti lähestyttäviä ja yksilöitä kohtaan hienotunteisia. _
Ehtoollisesta Noviisi toi jo tärkeimmät kohdat esille, mutta tässä vielä muutama pointti:
(huom: en ole pastori)
1. Ehtoollinen on kaikille kastetuille Kristukseen uskoville, jotka uskovat, että siinä saadaan Kristuksen tosi ruumis ja tosi veri syntien anteeksi antamiseksi.
2. Ehtoollisen voi nauttia Raamatun mukaan myös tuomioksi,
3. siksi ehtoollisen toimittamiseen on vastuuseen pantu Kristuksen sanan mukaan virkaan asetetut pastorit, jotka tahtovat johdattaa syntisiä hyvän paimenen Jeesuksen luo
4. Ehtoollista toimittava pastorin tehtävä on päästää tai sulkea ehtoolliselta (avainten valta), siksi pastorin kanssa on hyvä keskustella
5. Ehtoolliselta sulkeminen ei tapahdu mielivaltaisesti tai siten, että henkilö nolataan tai suljetaan ulos, vaan keskustelun kautta
_6. Ehtoollisella käymisellä osoitetaan myös, että halutaan liittyä siihen opetukseen ja yhteiseen uskoon, jota kyseisessä seurakunnassa opetetaan, ja jota se edustaa. _
7. Tämä ei vaadi opillista urheilusuoritusta (ei edes katekismuksen ulkoa osaamista tai ”pääsykoetta”) vaan, tahtoa sitoutua ja kasvaa seurakunnan uskossa
8. Ehtoollinen ei ole subjektiivinen oikeus, kuten kansankirkossa monissa paikoissa opetetaan
9. Katumattomat tai harhaopettajat (joista pastori tietää tai joka on ilmeistä) pastori voi sulkea ehtoolliselta.
LHPK:n pastoreiden mielenlaatua kuvastaa kuitenkin LHPK:n piispan alla oleva kirjoitus:
”… tämän minä kirjoitan, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.” (1. Joh.2:1)
Tämä jae kuuluu varmaan koko maailman hengellisen kirjallisuuden merkillisimpiin: Johannes kehottaa lukijoitaan johonkin (pidättäytymään synnistä) ja sanoo, mitä tapahtuu sille joka ei toimi kehotuksen mukaan. Tietenkin odottaisimme jotain kielteistä. Kielteistä lausetta vaatii oikeistaan jo jakeen kieliopillinen rakennekin: ”…mutta jos joku …niin…”. Mutta Johannes sanookin jotain aivan muuta: sille joka syntiä tekee, on olemassa puolustaja siellä, missä lopulta kaikki synti ja omantunnon asiat tutkitaan: Jumalan edessä, Isän tykönä.
Teologiaa lukiessani ja toisiin uskontoihin tutustuessani olen joutunut joskus miettimään, onko evankeliumi, jonka olemme Suomessa kuulleet ja Lutheriltakin oppineet, todellakin oikea ja raamatullinen. Oliko Paavalin evankeliumi sittenkin erilainen kuin muitten apostolien ja mahtoiko Jeesus tarkoittaa samaa kuin Paavali? Ei ihme, että tällaisia ajatuksia tulee, sillä evankeliumi on aivan liian hyvää ollakseen totta.
Mutta lainatun kaltaiset kohdat Raamatussa vahvistavat asian: Raamatun kirjoittajat uskoivat kaikki samaan evankeliumiin. Se on onneksi puettu erilaisiin tyyleihin; Luukas kirjoittaa toisin kuin Pietari, ja vaikka Paavali esitti evankeliumin kaikkein selvemmin, näemme, että Johanneksen ajatuksia hallitsi sama valtava sanoma Jumalasta, joka otti syntisten asian omakseen. Johannes käyttää niin rohkeaa ilmaisua, että uskonnollinen ihminen hämmästyy, moraalinen ihminen loukkaantuu, maailmallinen saa rohkeutta syntiin, mutta syntinen ihminen saa lohdutuksen. Ota sinäkin vastaan tämä lohdutus: jos olet syntiä tehnytkin ja jos syntiä teetkin, sinulla on puolustaja Isän tykönä…”
1 tykkäys
Kaikesta tästä huolimatta ilmeisesti pastori Siikavirta on lisännyt Markuksen seurakunnan ohjeistukseen sen, että jos maallikko hyväksyy naispappeuden, hän ei ole tervetullut ehtoolliselle.
Lieneeköhän täällä ketään kyseisen seurakunnan jäsentä tai sen toimintaa tuntevaa, joka osaisi valottaa asiaa lisää? On mahdollista, että kyseinen pastori on tässä vastannut omasta puolestaan, eikä muissa seurakunnissa tällaista linjausta ole tehty. En tiedä, onko LHPK tehnyt tästä asiasta jotain koko hiippakunnan laajuista päätöstä ylipäätään.
Ja mitenköhän naispappeuden hyväksyminen sitten oikeastaan määritellään? Entä jos oma kanta on lähinnä EOS&EVVK? Lasketaanko ehtoollisen ottaminen naispapilta aina hyväksynnäksi? Jne jne - linjaus synnyttää kyllä monia kysymyksiä.
Kannattaisi huomioida tässä yhteydessä muutama seikka. Ensinäkin LHPK:lla on 35 seurakuntaa ja 25 palkattua pastoria sekä n. 30 ”otopastoria” (eläkepastoria, oman ammattinsa ohella toimivia pastoreita). Eli pappeja on LHPK:ssa jo yli 50.
Markus-seurakunta on yksi suurimmista seurakunnista ja sillä on jäseniä n. 200. Lisäksi seurakunnan jumalanpalveluksissa käy myös sellaisia, jotka eivät kuulu seurakuntaan tai haluavat tutustua seurakunnan toimintaan. Tilastojen mukaan messuvieraita LHPK:n messuissa on n. 70 000 vuodessa ja lähes yhtä monta ehtoolliskäyntiä.
Niin kuin edellä totesin LHPK:n linja ehtoollisen suhteen on selvä. Siihen linjaan kuuluu myös se (niin kuin yllä totesin), että pastorilla on pastoraalista harkintavaltaa ja vastuu siitä kenet hän ehtoolliselle päästää. On mahdotonta tietää kaikkia yksittäistapauksia ja niihin liittyviä keskusteluja, joita pastorit ihmisten kanssa käyvät.
Usein julkisuuteen tulee vain yksittäisten ihmisten näkemys asiasta. Olisi hyvä kuulla, mitä vastuussa ollut pastori on asiasta todella sanonut, ennen kuin tekee mitään suoria tai suuria johtopäätöksiä. Tuskin kuitenkaan ko. pastori suostuu antamaan asiasta tietoa, koska tällaiset pastorin ja yksittäisen ihmisen väliset keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä täällä netissä haluta puida ihmisten asioita. Mutta jos haluaa tietää Markus- seurakunnan ehtoollisesta ja käytännöistä, olisi kai korrektia kysyä suoraan pastorilta, eikä vihjailla ja arvailla täällä sellaisista asioista joista ei tiedä.
Jos tämä asia on niin kiinostava ja polttava voisitte Anskutin tai Silvanus soittaa suoraan Siikaviralle. Hän varmaan mielellään vastaa asiaan. Saisitte myös ensikäden tietoa, eikä tarvitse täällä pyöritellä sellaista asiaa, johon ei täällä netissä saada vastausta. Lisäksi pyydän Anskutinia lukemaan paremmin, mitä kirjoitin uskonopista, joka koskee myös naispappeuskantaa:
Kirjoitin yllä:
“Opetuksesta vastaavat kirkon työntekijät ja hengelliset johtajat sekä erityisesti teologit, papit ja piispat, joilta edellytetään kristillisen uskon ja opin tuntemusta ja esimerkillisyyttä, ovat eri asemassa, kuin ns. ”riviseurakuntalaiset”. Esim. julkisesti väärin opettavaan pastoriin ei ole yhteyttä, mikäli hän ei julkisesti sanoudu irti vääristä opetuksista”.
Kirjoitin myös:
"…Ehtoollisella käymisellä osoitetaan myös, että halutaan liittyä siihen opetukseen ja yhteiseen uskoon, jota kyseisessä seurakunnassa opetetaan, ja jota se edustaa.
7. Tämä ei vaadi opillista urheilusuoritusta (ei edes katekismuksen ulkoa osaamista tai ”pääsykoetta”) vaan, tahtoa sitoutua ja kasvaa seurakunnan uskossa
8. Ehtoollinen ei ole subjektiivinen oikeus, kuten kansankirkossa monissa paikoissa opetetaan
9. Katumattomat tai harhaopettajat (joista pastori tietää tai joka on ilmeistä) pastori voi sulkea ehtoolliselta."
Ote LHPK:n messuvihosta:
"…Ehtoollinen jaetaan Lähetyshiippakunnan seurakuntien jäsenille ja muille luterilaisille jotka:
- ovat kastetut ja konfirmoidut
- uskossa ja elämässä tahtovat seurata Pyhää Raamattua ja luterilaista tunnustusta
- katuvat omia syntejään ja tulevat ehtoolliselle saadakseen anteeksi ja voidakseen antaa anteeksi
- uskovat nämä sanat ”teidän edestänne annettu ja vuodatettusyntien anteeksi antamiseksi”.
Kasteoppilaat ja toisiin kristillisiin tunnustukuntiin kuuluvat voivat tulla siunattavaksi. Alttarille polvistuttaessa siunauspyyntö ilmaistaan asettamalla oikea käsi vasemmalle olkapäälle.
Lapset voi tuoda siunattaviksi.
Jos sinulla on kysyttävää ehtoollisen vietosta, ota yhteyttä messussa palvelevaan pastoriin ennen jumalanpalveluksen alkua tai sen jälkeen.
”Kovin mielelläni olisin kelvollinen. Ehtoolliselle en kuitenkaan tule kelvollisuuteni varassa, vaan sinun sanasi ja käskysi tähden, koska mielelläni olisin sinun opetuslapsesi. Kelvollisuuteni taas on mitä on.”
(Martti Luther, Iso Katekismus)"
1 tykkäys
Yllättävän paljon. Kuinka Lähetyshiippakunta kerää varoja? Kerätäänkö kolehdit aina seurakunnalle? Onko sen lisäksi joku koko hiippakunnalle maksettava jäsenmaksu. Saako lähetyshiippakunta rahoitusta ulkomailta? Kuinka paljon on hiippakuntalaisia kaikkiaan? Kuinka monta omaa kirkkoa, toimintakeskusta, leirikeskusta ym. toimintaan liittyvää kiinteistöä hiippakunta omistaa? Kuinka monessa ollaan vuokralla? Paljonko näistä maksetaan? Onko muita kiinteistöjä, esim. asuntoja joita vuokrataan? Paljonko tavallinen pastori keskimäärin saa?
LHPKssa taitaa vielä toistaiseksi näkyä vähän sama kuin hellareissa ja muissa vapaissa suunnissa: instituution rooli on pieni ja sosiaalisten suhteiden merkitys on suuri. Toki tunnariapparaatissa on enemmän ammennettavaa kuin hellariperinteessä, mutta pientä hajontaa löytyy ja kun yhteisö on niin nuori, niin kaikesta ei ole lukkoon lyötyä kantaa. Niinpa yksittäisen pastorin lausunto sanoittuu enemmän koko yhteisön kannaksi, kun ei ole suurempaa pinta-alaa mihin verrata.
En ole lähetyshiippakuntalainen, mutta osaan pystyn vastaamaan. Nuo kaikki 35 paikkakuntaahan eivät ole kaikki itsenäisiä seurakuntia, vaan osassa pastorit vain käyvät välillä pitämässä jumalanpalveluksia. Toki enemmistöllä on oma pastori. Tosin on paikkoja kuten Turku ja Vaasa, joissa on sekä suomen- että ruotsinkieliset seurakunnat, joilla on omat jumalanpalvelukset, mutta yhteinen pastori. Seurakunta- ja jumalanpalveluspaikkakuntaverkon löytää täältä: http://www.lhpk.fi/seurakunnat/
Omia tiloja taitaa olla vain kaksi, Helsingin Koinonia-keskus sekä Laitilan Luther-kappeli (Laitilassa saivat hyvin pitkään käyttää Laitilan ev.lut. seurakunnan siunauskappelia. Kun sieltä joutuivat pois, vuokrasivat Laitilan keskustasta liiketilan (eivät liene siellä hinnoissaan) ja muokkasivat kappeliksi). Muualla ovat alivuokralaisina, pääosin adventtikirkoissa, mutta myös monenlaisissa muissa tiloissa. Adventtikirkoissa on se etu, että he eivät käytä tiloja sunnuntaisin.
Uusimpia tilastoja ei näköjään ole vielä julkaistu, mutta täältä löytyy tietoa aiempien vuosien jäsenmääristä, messukävijöistä ja tuloista: http://www.lhpk.fi/hiippakunta/tilastot/ Tuossa eivät näy kaikki messupaikkakunnat, vaan vain ne, jotka ovat järjestäytyneet seurakunniksi.
Lähetyshiippakunnan taloudesta sanotaan seuraavaa Usein kysytyissä kysymyksissä: > Lähetyshiippakunnan toiminnan rahoittavat yksinomaan sen piiriin kuuluvat seurakunnat vapaaehtoiskannatuksen pohjalta. http://www.lhpk.fi/hiippakunta/ukk/
Seurakuntien toiminnan lisäksi rahaa kerätään myös lähetystyölle: http://www.lhpk.fi/lahetys/ Vieraillessani Laitilassa sikäläisen seurakunnan jumalanpalveluksessa asia oli ratkaistu niin, että kolehti kerättiin seurakunnalle, kahviraha lähetykselle.
Jäsenmaksua ei ilmeisesti ole, vaan varat kerätään kolehdein, vapaaehtoisin maksuin ja testamentein: http://www.lhpk.fi/kannatus/
Tässä nyt ainakin jotain tietoa. Pastoreiden palkoista en tiedä, kun en kenenkään heistä palkkaa ole maksamassa.
5 tykkäystä
Pastorien palkka on tietääkseni lähellä kirkon palkkaluokkaa 601, n. 2500 euron tuntumassa.
1 tykkäys
@Silvanus käsittääkseni oli saanut kuitenkin sellaista tietoa, että ko. aiheesta olisi kerrottu jonkinlaisessa seurakunnan yleisessä uutiskirjeessä. Eli mistään kovin yksityisestä viestinnästä ei olisi kysymys. Lisäksi haluaisin sanoa, että oon lukenut kirjoituksesi LHPK:n ehtoolliskäytännöstä huolellisesti ja tunnen tämän samaisen käytännön ja opetuksen muualtakin. Oon jopa osallistunut LHPK:n messuun elämässäni useita kertoja! Ei kannata olettaa, että kriitikko on aina tietämätön. En kyseenalaista sun kirjoitustasi, se vastaa käsitystä jonka olen muualta saanut, ja uskon että se on sun seurakuntasi ja pastorisi linjaus. Nyt on kuitenkin väitetty, että jossain tai joissain seurakunnissa tästä linjasta olisi poikettu tiukempaan suuntaan. Ja tämä on se juttu joka tässä puhuttaa, ei se mikä on LHPK:n julkilausuttu virallinen linja.
2 tykkäystä
Olen ihan samaa mieltä Georgien kanssa siinä, että pastorilla saa olla harkintavaltaa. Toisaalta sellainen linjaus, että naispappeuden hyväksymisestä seuraa poissuljenta ehtoolliselta, olisi jotain muuta kuin yksittäinen pastoraaliharkintahommeli. Jos siis kyseessä on yleinen päätös niin sellaisessa pitäisi mielestäni olla jokin yhteinen linja, ja jos ei ole niin pitää muodostaa. Naispappeus on sen verran iso juttu Suomen ev.-lut. kirkossa, johon aika moni Lhpk:n messuissa käyvä taitaa yhä kuulua, ja myös Lhpk:n omassa historiassa, että sitä ei voi jättää kunkin pastorin oman näkemyksen varaan.
3 tykkäystä
Tälläinen tilanne on epäselvä niin kauan kuin Hiippakunta ei ole selvemmin oma kirkkokunta jäsenrekistereineen.
Koska virkakysymys on merkittävä ja suorastaan koko hiippakunnan/säätiön synnyttänyt asia, olisi merkillistä, jos sillä ei olisi vaikutusta edelleen käytännössäkin.
Niin kauan kuin ehtoollisen saamiseen liittyy naispappeuskanta, tilanne elää ja aiheuttaa kyselyä eri puolilla.
Käsittääkseni asiaa ei ratkaista pyytämällä tai vaatimalla Hiippakuntaa joustamaan tai jopa muuttamaan opetustaan joka on jonkinlainen perusprinsiippi siellä.
Sen sijaan omaksi kirkkokunnaksi järjestyminen siten että ei ole kahden kirkon jäsenyys mahdollista, olisi kaikille paras ja kirkas tilanne. Jos eroaa esim. meidän kirkostamme ja liittyy uuteen, on aika selvää että ei hyväksy naispappeutta millään tavalla. Sitten ei tarvitse arvailla ja kysellä .
Edellä ajattelin esim. tämäntapaisia kyselyitä.
Eos ja evvk ovat ehdottomasti mielestäni evl-kamaa. En oikein ymmärrä miksi meidän pitäisi päästä ehtoolliselle Lhpk:ssa, kun meillä ei ole ehdotonta kantaa mihinkään suuntaan tuon viran suhteen.
Lhpk on tarkoitettu niille, jotka eivät voi osallistua kirkkomme messuihin. Siksihän säätiö perustettiin. Ainoa ongelma on, että uusi kirkko ei ole sulkenut luukkuja täysin vaan pitää yhteyksiä vanhauskoisiin kirkossamme ja saa siten vielä lisää jäseniä. Kovin pitkään ei tuo virtaaminen ehkä enää jatku ja sitten - klik - ovi sulkeutuu.
Sleytä ja muitakin kons. järjestöjä voi moittia linjattomuudesta jos haluaa, mutta ei niiden ehtoolliskäytäntöä voi sinänsä verrata suoraan Lhpk:aan. Siitä yksinkertaisesta syystä, että ne eivät ole syntyneet virkakysymyksen vuoksi, ja että ne ainakin koettavat keskittyä omiin perustehtäviinsä.
1 tykkäys
LHPK:n messuvihossa lukee: "Ehtoolliselle osallistuminen tällä alttarilla osoittaa halua sitoutua Lähetyshiippakunnan perustana olevalle raamatullis-tunnustukselliselle opetukselle. ”
Tämä tarkoittaa sitä, että nöyrästi haluaa sitoutua Raamattuun ja siihen uskoon ja opetukseen jota seurakunnassa annetaan. Se ei tarkoita sitä, että kaikki asiat olisivat selviä ja että katekismus osataan lausua ulkoa tai että kaikilla on sama mielipide jokaisesta asiasta.
Naispappeuskysymys on LHPK:n julistuksessa täysin sivuseikka. Naispappeutta ei LHPK:ssa ole, joten kysymys on sen osalta ratkennut. Ei ole mahdollista, että LHPK hyväksyisi naispappeuden. Asia ei ole siis LHPK:ssa mitenkään ajankohtainen ja relevantti kysymys.
Yleensä ihmiset eivät tule LHPK:n naispappeuden (tai sen vastustuksen) takia, vaan he haluavat kuulla evankeliumia. Heillä on yleensä muita huolia ja ongelmia ja he etsivät hengellistä kotia. Pastori ei silloin tietenkään ensimmäiseksi kysy: ”Mitä mieltä olet naispappeudesta?” Tätä kysymystä ei myöskään tentata ennen ehtoollista.
Toki ihmiselle, joka tulee kansankirkon piiristä naispappeusasia voi olla henkilökohtainen kysymys. Siksi onkin hyvä keskustella pastorin kanssa, jos asia painaa.
Pastorit varmaan silloin tällaisessa keskustelussa huomioivat seuraavat seikat:
-tullaanko sellaisella asenteella, että halutaan tuoda oma naispappeuskanta kiivaasti esille ja propagoida sitä, vai pitääkö asiaa sivuseikkana ja on ehkä mahdollisesti valmis tarkistamaan kantaansa
- ollaanko omasta naispappeuskannasta tekemässä jotain demonstraatiota
- ollaanko asiasta epävarmoja ja tahdotaanko selvittää asiaa
- onko henkilö edes saanut siitä asiasta opetusta
-onko henkilö kirkon työntekijä tai hengellinen johtaja, jolta voidaan edellyttää hengellistä valveutuneisuutta
2 tykkäystä
@Anskutin sanoi sen hyvin: jos Siikavirta on muuttanut käytännön tiukempaan, eli että naispappeuden hyväksyminen estää kommuunion, se on novum.
Asiaan sisältyy aina pastoraalinen harkinta ja ehtoollista jakava pastori on vastuussa asiasta. Yksittäistapauksista ei voi tehdä suuria johtopäätöksiä, koska emme tiedä kaikkia asiaan liittyviä taustoja.
Pastorit käyvät keskusteluja ihmisten kanssa ja ne keskustelut ovat henkilökohtaisia ja luottamuksellisia, niistä ei voi tehdä mitään yleisiä linjauksia.