Sitä, että kun on kyse seksuaaliaktista (ja kaikesta muustakin) ruumiinosilla on tietty tarkoitus, jonka mukaan ne toimivat. On olemassa ns. sukupuolielimet, jotka toimivat mm. puhdistaen itsensä ja sopivat yhteen toisen ihmisen sukupuolielimen kanssa. Jos ruumiinosia käyttää sellaiseen mihin niitä ei ole tarkoitettu, ennemmin tai myöhemmin siitä tulee terveydellistä haittaa.
Sitten hengellisessä ja teologisessa merkityksessä asioilla on tietty järjestys, tarkoitus ja päämäärä, joka on Jumalan suunnitelman ja alkuperäisen luomistarkoituksen mukainen.
Minusta tuo luonnollisuus termi on todella sekava. Eikö riitä, että sanoo, että kristinuskon mukaan on näin.
Mikä on esimerkiksi tässä keskustelussa puhutun aktin luonnollinen tarkoitus. Jos se on vain lasten saanti, niin silloin steriilin ihmisen sukupuoliakti on luonnoton. Samoin akti käyttäen ehkäisyä.
Jos tarkoitus on myös parisuhteen lujittaminen, niin silloin tämä pätee myös homoseksuaalisessa suhteessa.
Tämä siis pelkästään tuosta luonnollisuusnäkökulmasta ajateltuna.
Jos taasen määritellään luonnollisuus jotenkin kristinuskon kautta, on tuo ajatuksen kierrättäminen luonnollisuuden kautta turhaa. Riittää kun sanoo, että kristinuskon mukaan se on syntä.
Mikä sinusta on “luonnollista” tai “luonnotonta”? Ymmärtääkseni et pidä (esim.) sisarusten välisiä (romanttisia) rakkaussuhteita edes mahdollisina (?) koska ne eivät ole “luonnollisia”? Vai miten? Onko “luonnoton” sinusta sellaista mitä ei tapahdu eikä voi tapahtua?
Sinä teet siitä sekavan. Tämä on kristillinen foorumi, joten täällä ei tarvitse tähdentää, että joku on jotakin kristinuskon mukaan. Itse voit määritellä, että asia on sekava ateismin mukaan. Minusta näyttää, että olet nyt tosissasi kerjäämässä bannia.
Se on siitä huolimatta totuudellinen ja varsin selkeä, kun sen ymmärtää - tämähän pätee muihinkin asioihin, joissa täytyy käyttää järkeä. Sinä et ehkä pidä siitä, mutta tämä on kristillinen foorumi, jossa keskustelun perusta on kristinusko.
(Kristillinen vasta-argumentti steriliyteen on muuten Saaran tarina. Käsittääkseni ehkäisyn käyttö on syntiä.)
Setan gender- linja on silkkaa ideologiaa. On hyvin arvattavissa, että jos (teoriassa) lääketiede saisi viitteitä siitä, että sukupuoli-identiteetti olisi korjattavissa korvien välissä, nousisi hirveä möykkä siitä, että ‘näillä ihmisillä on oikeus tuntea mitä he haluavat’.
Ja ollaan menty jo varmaan sellaisen pisteen yli, että kukaan tutkija saisi vapaasti tutkia aihetta sellaisella hypoteesilla joutumatta hyökkäyksen kohteeksi.
Onko ehkäisy varmasti syntiä, jos sitä harjoitetaan miehen ja naisen välisessä seksissä, jos nämä ovat avioliitossa? Mikä olisi se paha asia, joka ehkäisyn vuoksi tapahtuu?
Munasoluja ja siittiöitä menee jatkuvasti hukkaan joka tapauksessa. Samoin ehkäisy ei aiheuta seksiä harjoittaville pariskunnille henkisiä vaurioita (ainakaan minun tietääkseni).
Perheiden koko nykyisessä maailmassa on asia, joka ei voi olla sääntelemätön. Seksistä pidättäytyminen sen sijaan tuottaa henkistä vauriota ja heikentää pariskunnan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Eli vaatimus siitä, että seksiä saisi harjoittaa vain silloin, kun on tarkoitus hankkia lapsia, on kertakaikkiaan kohtuuton. Samoin on kohtuutonta se, että ehkäisyä ei saisi käyttää.
Entä sitten sterilointi sen jälkeen, kun perhe katsoo lukumääränsä olevan täysi? Onko se syntiä?
Ja jos se ei ole syntiä, niin silloin menneet sukupolvet, jolloin sterilointia ei kyetty tekemään, olisivat eriarvoisessa asemassa. Ja tietenkin käytäntö lienee se, että aika suuri osuus pariskunnista käyttää tätä nykyä ehkäisyä. Tekevätkö he siinä jatkuvasti syntiä?
Tulee mieleen jo vuosien takaa tapaus, jossa eräs tunnettu naispuolinen sosiologi tai vastaava halusi tehdä tutkimuksen naisten väkivaltaisuudesta parisuhteissa. Lukuisat feministijärjestöt riensivät selittämään, että tällaista ei voi tutkia, koska ko. ongelmaa ei ole! He yrittivät estää RAY:stä rahoittamasta hanketta.
Suomessa erilaiset nais- ja feministijärjestöt ovat pitkään saaneet runsaalla yhteiskunnan rahoituksella luoda oman todellisuudesta vieraantuneen satumaailmansa. Naistutkimus(nyk. sukupuolentutkimus), joka on sekopäistä mielipidekirjoittelua ja jossa toisiaan referoimalla luodaan vaikutelma tieteenalasta, on myös ollut tärkeässä osassa. Monet vaikkapa sosiaalialalle kouluttautuvat naiset käyvät tuota muutaman kurssin suorittamassa ja imemässä demonisen hengen itseensä.
Luultavasti tämä feministinen verkosto ja totuuden ja järjen raiskaaminen ovat valmistaneet olennaiselta osaltaan tietä oikeaoppista puhetta vaativaan ja uhriutuvaan gender-saastaan.