Ymmärrän omasta mielestäni nyt tässä asiassa täysin teitä molempia. Jumala on pääasiassa hallinnassaan suvereeni ja auttaa ja johdattaa eri tavoilla.
Kaikille eivät lääkkeet auta ja toisille auttavat ja sopivat hyvin jne.
Valen-Sendstadit, jotka minua vahvistavat edelleen eivät auta tänään enää niitä, jotka eivät voi uskoa Sanaan eikä heillä ole syyllisyyttä ja oppinsakin kieltää sen.
Tänään on harvinaista, että joku tuntee syyllisyyttä, vaan on tyytyväisenä lain alla ja syyttää muita. Eli Sanaan tarvitaan uskoa ja sitten sen parempaa terveyttäjää ei ole, vaikka epäilyksiä ja muita ansoja tulisi.
Lääkkeet voivat tervehdyttää tunnetta hyvin, mutta vaikutus ei kestä ikuisesti, mutta on kuitenkin hyvä ensiapu ja rinnakkaisapu evankelioivan terapian alussa ja rinnallakin. (Maailman ihmisiäkin paranee ilman oikeaa uskoa.) Ihminen ei ole pelkästään hengellinen, vaan ruumiillinen kaikkine syntiinlankeemuksesta johtuvine vaivoineen, johon nykyisin on Jumalan armosta saatavana yhä enemmän apua, muttei täydellistä, Emme edelleenkään voi ymmärtää miksi toinen selviää ja toinen ei.