Minulla on tietenkin hyvin skeptinen katsomus näihin eheytysryhmiin näin lähtökohtaisesti. En kuitenkaan ala väittämään, etteikö joku voisi saada niistä jotain hyötyäkin.
Kuitenkin muistelen nähneeni dokumentin, jossa jonkin amerikkalaisen eheytysryhmän tulokset esitettiin hyvin vaatimattomina ja siinä mukana olleet homoseksuaalit olivat hyvin pettyneitä tuloksiin.
Jos en aivan väärin muista, ryhmässä piti uskoa ‘parantuneensa’ ja tunnustaa ‘parantumista’ vaikka tunteet sanoisivat muuta. Eli niin sanotusti Kristuksen nimessä kieltää homoseksuaaliset tunteet. Jos tuollainen ei ole puoskarointia, niin mikä sitten?
Lähtökohdan tulisi olla, että jos Jumalan nimessä etsitään muutosta, niin sen muutoksen pitäisi tapahtua tietyllä hetkellä ja sen jälkeen homoseksuaalisten tunteiden pitäisi olla täysin kadonneet ja kenties heteroseksuaalisuus/aseksuaalisuus tullut tilalle. On mitä suurinta puoskarointia, jos syyllistetään homeseksuaali uskon vähyydestä, jos tuloksia ei tule.
Jos homoseksuaalisuutta pyritään vaimentamaan/poistamaan muulla tavoin, lienee kyseessä parempi lähtökohta, mutta ennen kaikkea hoidon tehokkuus tulisi olla tieteellisesti varmistettua, jotta ihmisille ei ‘kaupata’ uskomushoitoa, jonka vain toivotaan vaikuttavan halutulla tavalla. On aivan varmasti niin, että uskontoonkin lähtökohtaisesti perustuvan hoitomuodon tulokset ovat tieteellisesti arvioitavissa.
Samalla tavoin pitäisi olla eheytettävissä ihmiset, jotka tuntevat ikäänkuin syntyneensä väärän sukupuolen ruumiiseen. Noin raju erilaisuus lienee useimmille suuri taakka, joten toimiva apu on mitä suurimmin tervetullutta. Tietenkin taakka syntyy suhteesta ns terveisiin ihmisiin ja heidän suhtautumiseensa, eikä niinkään näin ‘poikkeavaisuuksien’ sisäsyntyiseen tuntemukseen.
Kuitenkin kaikki tarjottava hoito ja sen toimivuuden varmistaminen on mitä suurin prioriteetti tällaisissa asioissa, koska nämä asiat eivät ole ihmisille helppoja, vaan henkisesti hyvin raskaita lasteja kantaa.