Demonisten vaikutusten ja psykiatrisen ongelman erottaminen


#22

On toki niin, että kaikkea esiintyvää ei-arkipäiväistä, jopa uskomatonta asiaa ei voida poisselittää tällä argumentilla.

Ei tuolle omalle heiluriepisodillekaan ole vielä löytynyt kunnollista selitystä. Tapahtumasta on toki kauan ja tuoreet muistikuvat ovat haalistuneet, mutta tiesin jo tuolloin, että havaintoni oli juuri tuollainen kuin kuvasin ja olen varma, että jos eri vuosina olisin kirjoittanut tapahtuman kuvauksen, olisi teksti ollut johdonmukaisesti pitkälle samansuuntainen. Ainoastaan pohdintani siitä, mitä ilmiö merkitsi hypnotisoijalle suggestiotaipumustestin muodossa, ovat melko tuoretta alkuperää.


#23

Ei psykiaria tunne mitään tällaisia. Siis laboratoriokokeita tai mittaustuloksia. Testit ovat sitä, että haastatellaan ja täytetään kaavakkeita. Eli jos psykiatria on noilta osin lääketiedettä, niin sitä kautta mikä tahansa eksorkistinen traditio on yllättäen myös lääketiedettä.

Tänne linkittämässäni dokkarissa psykiatrit sanovat, että heidän diagnoosinsa ovat eräänlainen menu, jonka keskeinen tarkoitus on mahdollistaa laskuttaminen ja reseptien kirjoittaminen. Jos halutaan laskuttaa enemmän ja kirjoittaa reseptejä enemmän, niin menua laajennetaan.

Olen joskus törmännyt ihmisiin, jotka eivät tee muuta kuin koko ajan dissaavat kaikkea. Mutta heissä ei ole ollut mitään muuta epäilyttävää, saati sitten riivauksen merkkejä.


#24

Ihminen, joka malttaisi ajatella kriittisesti, tajuaisi, ettei kukaan ole tekemässä “diagnooseja”, eikä ilmoittaisi näin (kuvitellen sanoneensa jotain merkityksellistä): Diagnoosia kait ei saa tehdä Suomessa, kuin lääkärikoulutuksen saanut henkilö…

Ihminen, joka malttaisi ajatella kriittisesti, jättäisi myös öhöhöö-tason “argumentin” jota myös tarjosit: No muutamia noista löytyy minullakin tällä hetkellä. Lienen siis demonisen invaasion kourissa…

Johtopäätös: Et ajattele käsiteltäviä asioita kriittisesti vaan julistat sitä mitä yleensäkin eli omia uskomuksiasi. Julistelu nimimerkin takaa harvemmin on kenenkään puolustamista.


#25

Tästä seulasta ei psykiatria mene ikipäivänä läpi. Siellä on kirjoissa sellaisia diagnooseja, joilla joka kymmenes tai joka neljäs kansalainen voidaan seulassa todeta kärsivän vaivasta, jonka kriteerit vastaavat astraalivärähtelyn disbalanssia. Jokaisesta, joka ovesta sisään tulee, sellainen joka tapauksessa löydetään. Koska jos henkilö on saapunut vapaaehtoisesti, niin ei voi olla mahdollista, ettei häntä vaivaisi jokin asia.

Psykiatrian etu on 1) että ihmiset ovat sairaita, 2) heidät nähdään sairaina vaikka eivät olisikaan tai 3) jos ei muuten, niin heistä tehdään sairaita “hoitotoimenpiteiden” avulla. Viimeinen ei ole mitenkään tavatonta, satunnaista eikä harvinaista. Kirjavinkiksi Mad in America ja Anatomy of an Epidemic.

Joten jos eksorkismit ja eheyttämiset olisivat pahinta, mitä niistä väitetään, niin ne olisivat silti aivan hyvässä seurassa. Niihin pitäisi jopa tunkea rajattomasti valtion ja vakuutusyhtiöiden rahoja jos logiikka olisi sama.

Lisäksi, jos possessiot ovat yhtään sitä, mitä niistä historiassa väitetään, niin ne olisivat psykiatrian tuntemista vaivoista siellä ylivoimaisesti helpoiten diagnosoitavien joukossa. Eri asia sitten kaikki helluntailaisten ja karismaatikkojen puuhat. Mutta niitä ei tietääkseni ole kukaan täällä yrittänyt edustaa.


#26

Minulla on sekä itselläni että monella lähisukulaisellani ollut kilpirauhassairaus. Minä olen saanut asiallista hoitoa siihen, samoin sukulaiseni, mutta kun olen asiasta kokemuksia lukenut, on joillekin käynyt äärimmillään jopa niin, että takana on ollut useiden kuukausien psykiatrinen sairaanhoito ja kovat pyykelääkkeet. Jotka eivät tietenkään ole potilasta parantaneet, ennen kuin verikokeessa on hoksattu tutkia kilpirauhasen vasta-aineet ja löydetty todellinen sairaus ja siihen hoito.

Ihmisen fyysinen ja psyykkinen terveys ovat kietoutuneet toisiinsa hyvin monimutkaisella tavalla, ja molemmat vaikuttavat toisiinsa. Kilpirauhanen on varmaan yksi yleisimmistä asioista, mikä masennusta, uupumusta, ahdistusta ja äärimmillään jopa psykoosia sairastavalla voi olla oireiden takana. Mutta koska fyysinen sairaus voi oikeasti aiheuttaa täysin aidon psyykkisen oireen, ei minusta kemian osuutta mielen toiminnassa pidä vähätellä.

Ja toisaalta, psykiatria perustuu oireisiin. Joita voi aiheuttaa täysin erilaiset asiat. Henkinen trauma tai fyysinen sairaus voi aiheuttaa täysin samat oireet. Ymmärrys ei tosiaan ole vielä kovin pitkällä.

Richard Feynmannilta luin joskus vuosia sitten hauskaa pohdintaa tieteen ja psykologian/psykiatrian suhteesta, ja yritin googlata kirjan nimeä, mutta en nyt saanut sitä riittävän nopeasti selville.


#27

@atte, se että saa apua katolisen kirkon eksorkistilta ei sulje pois sitä että voi samaan aikaan saada psykiatrista hoitoa. En ole kuullut pappien koskaan suhtautuvan kielteisesti lääketieteelliseen hoitoon. Eksorkismi voi olla apuna muun hoidon rinnalla.


#28

Mitenkähän tuo riivaus todennetaan? Vanhalla palstalla Willeh neuvoi kirjan, joka taisi juurikin olla tuo The Rite. Lueskelin sitä kyllä yli puolen välin, mutta sitten se hukkui, kun en enää muista linkkiä, mistä sen ostin.

En enää muista kirjasta yksityiskohtia.

En epäile, etteikö riivaus ole todennettavissa, jos asiat menevät kuten kauhuelokuvissa. Tietenkin loppuratkaisu niissä on yleensä kristinuskon voiman laimeus ja riivaajan ylivalta, mikä ei kovin hyvin stemmaa Raamatun kanssa tietty. Mutta oireet niissä ovat melko vakuuttavia.

Sen sijaan, jos oireissa ei ole mitään muuta kuin pahaa mekkalaa ja hammasten kiristelyä oikeasti, niin sitten se riivaustila onkin vaikeampi todeta ja virhediagnoosin tekeminen tulee todennäköisemmäksi. Lieneeköhän riivaus yleistä vain maissa, joissa on uskonnollinen maailmankuva ja demoneja pidetään tosina?

Jos riivaus on todellinen ilmiö, sitä pitäisi ilmetä kaikissa yhteiskunnissa yhtä todennäköisesti, kunhan yhteiskuntien erot otetaan arviossa huomioon, kuten taikauskon yleisyys jne. Voisiko olla niin, että mitä maallistuneempi jokin yhteisö on, sitä vähemmän siellä esiintyy riivaustiloja?

En nyt ihan heittäisi pyyhettä kehään ja väittäisi, etteikö riivaus voisi olla todellinen ilmiö, mutta en myöskään rummuttaisi noitarumpuja sen puolestakaan (Netflix: Salem) ;).

Lieneekö olemassa mielen sairauksia, missä potilas voi kuvitella olevansa riivattu ja sitten kun papitkin menevät siihen mukaan, niin sitten asiat vain mutkistuvat? Paljolti näyttö riivauksen todellisuudesta ilmenee varmaankin tuloksista: jos manauksella saadaan henkilö oireettomaksi ja vaikutus on pysyvä, niin silloin tietysti on vaikea väittää, etteikö manauksesta olisi hoidossa hyötyä. Jos sen sijaan papit joutuvat antamaan periksi tai jatkaa hoitoja vuosikausia ja hulluus sen kun jatkuu, niin sitten on aika selvää, että mistä on kysymys.


#29

Kristillisissä ja jälkikristillisissä yhteiskunnissa, joissa kristinuskon vaikutus on vielä tuntuva, on vähiten riivaustiloja, eniten niitä esiintyy ns pakanamaissa, joissa on myös eniten taikauskoa. Maissa, joista kristinusko on tietoisesti yritety hävittää, esiintyy paljon sekä taikauskoa että riivaustiloja.


#30

Olen varovaisesti samaa mieltä.

Kuitenkin kristilliset kirkot ovat jollain lailla vieraantuneet siitä todellisuudesta että henkimaailma voi todella aiheuttaa häiriötiloja ihmisen persoonaan. Aina en uskoisi itseäni kirkollisten henkilöiden hoitoon näissä asioissa, vaikka henkilöllä eksorkistin titteli olisikin.

Henkimaailman(jos sitä tällä nimellä halutaan kutsua) aiheuttamista häiriötiloista puhuvat muutkin traditiot kuin kristillinen traditio, ja on henkilöitä jotka ovat tässä asiassa tehtäviensä tasalla paljon paremmin kuin kirkon eksorkistit.
Ongelma on siinä että tällä alalla puoskarointi on todellakin yleisempää kuin taito ja tieto.


#31

En tunne roomalaiskatolisen kirkon käytäntöä tässä tapauksessa. Ortodokseillakin on eksorkismirukous, jota pappi voi käyttää konsultoituaan ensin piispaa, mutta sitä ei ole tavallisessa Euhologionissa eli papin käsikirjassa. Toimituksen kaava ei siis ole maallikkojen tai alemman papiston saatavilla. Tiettyä varovaisuutta kirkko noudattaa tällaisissa kysymyksissä.

Vuonna 2011 kuollut Emmaus-pappi isä Guy Barbier oli aikoinaan Suomen katolisen hiippakunnan eksorkisti. Kyllä minä hänen hoitoonsa olisin uskaltanut jättää itseni tai omaiseni. Oletankin, että puhut joistakin ulkomaisista eksorkisteista.


#32

Tässä on tietysti juuri se vaara, että pakanamaiden tietämättömyys ja usko riivaajiin aiheuttaa riivaustilan kaltaisia mielenhäiriöitä, vaikka oikeasti kyseessä olisikin pelkkä mielen sairaus.

Sanotaan sitten niin, että ei-kristityn maan, kuten Japanin, pitäisi riivaustilojen yleisyyden suhteen olla samalla viivalla kuin jonkin hyvin taikauskoisen Afrikan maan.


#33

Vielä eräs näkökulma, joka tässä asiassa tulisi vääjäämättä ottaa huomioon:

Eksorkistien ja psykiatrien/psykologien pitäisi tehdä asiassa yhteistyötä. Varmasti löytyy mielenterveysalan ammattilaisia, jotka ovat kristittyjä. Yhteistyö voisi alkaa tällaisilla spekseillä. Jos aihetta löytyy, voitaisiin myöhemmin ottaa mukaan myös ei-kristityt ammattilaiset.

Avun tarjoaminen poikkitieteellisesti/poikkiuskonnollisesti tulisi olla ensisijaisessa roolissa ja ykkösprioriteettina täytyy olla potilaan etu.

Nykyaikaisessa hoidossa ei voida sivuuttaa sitä mahdollisuutta, että riivaajista vapautuessaan potilaalle ei jäisi kuitenkin suurta kammoa niitä kohtaan, joka sitten taas on omiaan altistamaan potilasta erilaisille muille häiriötiloille.

Jos riivaus on todellinen ilmiö, päätyvät tällaiset kolleegiot varmasti samaan päätelmään, jolloin yhteistyö voisi jatkua edelleen.


#34

Anatomy of an epidemic oli terapiaopintojen pakollinen opus. Ehkä sen lukemisen tarkoitus oli lisätä uskoa terapeuttisiin, ei-lääkkeellisiin menetelmiin. Ehkä se on hyvä. Lääkkeet ovat tympeitä.

D


#35

Aikamoista touhua Italiassa. Puoli miljoonaa pirua vuodessa !!!


#36

Onhan niitä ennustajia täällä kotiSuomessakin. Luulisi täälläkin olevan epidemiaa aivan vaivaksi asti, jos Italiassa niitä demoneja noin kuhisee.

Itse kävin pienenä ennustajalla jossain lastentapahtumassa. Kysyin ennustajalta, että koska voin tehdä oman lentokoneen. Siihen ennustaja sanoi, että kahden viikon päästä. En tiedä oliko pokassa pitelemistä.

Koska lentokoneen rakentaminen on osoittautunut hyvin haastavaksi projektiksi enkä ole sitä vieläkään kyennyt rakentamaan, täytyy kyllä sanoa, että levitaatio demonisten voimien avustamana taitaa olla ainoa ja viimeinen toivo päästä nauttimaan ilmailusta. Mutta epäilen, ettei senkään varaan kannata liikoja toiveita rakennella. Mutta ainakaan kyseisen ennustajan palvelusten käyttämisen jälkeen pimeät voimat ovat loistaneet poissaolollaan.

Voisiko olla niin, että demonit eivät vaani huijarin povaamisessa vaan tarvitaan nk oikea ennustaja?


#37

Tässä mielenkiintoista lääketieteen ammattilaisen kantaa kysymykseen.


#38

Ohhoh. Mitä Atte tuumailee tästä?

Tällaiseen manaustilaisuuteen olisi mielenkiintoista osallistua ihan siitä näkökulmasta, että saisi nähdä omin silmin, ovatko tällaiset kuvaukset eksakteja.


#39

Ehkäpä pitkän linjan vääntäjinä saamme katoliselta manaajalta kutsun tilaisuuteen, jossa on myös sellainen vapaaehtoinen manattava, joka sallii läsnäolomme.

Voisin sanoa riivaajalle, että ‘oletko nähnyt Manaajan - do your worst’?!

Ehkäpä kristillinen maailmankatsomus olisi tällaisen tilaisuuden jälkeen hieman lähempänä sydäntä.

Tietenkin kaikki on kiinni etupäässä siitä, löytyykö sellaista vapaaehtoista, joka sallisi täysin asiaankuulumattomien henkilöiden läsnäolon. Roomalaiskatoliselle kirkolle kyllä varmasti kelpaisi pari uutta jäsentä.


#40

Jaahas. Atte on valitettavasti jäähyllä. Eikö kaksiminuuttinen riittäisi?

Havaitun normaalitodellisuuden ja tarinoidun todellisuuden välillä on näissä asioissa melkoinen ristiriita. Kuitenkaan ei voida tietää, mitkä asiat ovat tarinoita ja mitkä eivät, ennen kuin niihin saadaan omakohtainen havainto. Tämä on turhauttavaa, menisin viivana katsomaan manaustilaisuutta, jos minulla olisi siihen mahdollisuus.

Normaaliin materialistiseen kokemukseen turvautuvan ihmisen mielenrauha - jos nyt ei aivan järkyty - niin ainakin saa tönäisyn tällaisesta materiaalista. Sehän tarkoittaisi, että maailmassa vaikuttaisi voimia, jotka kyseenalaistavat koko maailmankuvan.

On todella ikävää, että ihmisiin ja heidän motiiveihinsa ei voi aina luottaa. Muuten tällaiseen maailmankuvaan mullistavasti vaikuttavan materiaalin olisi varsin helppo antaa tehdä tuo kyseinen mullistus.

Kaikkeen uskonnolliseen teosvalikoimaan ei kuitenkaan voi suhtautua vakavasti. Otetaanpa esimerkiksi Divid Wilkersonin kirjallisuus. Sitä tunteville ei varmaankaan tarvitse sanoa mitään enempää.

Katolinen kirkko taasen on jo eri luokan organisaatio. Kirkko on historiassa tehnyt, mitä on tehnyt, mutta nyt ollaan nykyajassa. Nämä tuotokset ovat siis joko valheita (koska esitetyt väitteet eivät kaiken järjen mukaan voi johtua mistään virhetulkinnasta), jotka on tehty tietoisesti propagandatarkoituksessa.

Tai sitten ne ovat totta ja silloin tulisi materiaali ottaa luonnollisesti erittäin vakavasti.


#41

Uusimman Pyhäkön Lampun mukaan myös Lähetyshiippakunta antaa kevään aikana papistolleen (49 kpl) ohjeet, miten toimia mahdollisissa riivaustapauksissa. Samaisessa lehdessä on kaksikin juttua demonien puuhailuista ihmisessä. Lähetyshiippakunnan tuntien papeille annetut ohjeet tuskin ovat julkisia, mikä on sääli.