Kiitos lähde tarjolle, on niin hurjanoloinen väite nimittäin. Ja vieroksuisin munkin “uraa”. Se on elämänvaihe tai valinta, ei ura.
Hieronymos: Internet History Sourcebooks: Medieval Sourcebook
Neitsyydellä on arvo ja Hieronymos arvostaa avioliittoa koska vaikka se tahraa neitsyet niin sentään siitä syntyy uusia neitseitä; Kun Paavali kieltää aviosuhteiden keskeyttämisen muuten kuin rukouksen ajaksi, on meidän johtopäätöksemme se, että aviosuhteet ovat paha asia sillä ne ilmeisesti häiritsevät rukousta; Neitsyys on kuin paras vehnä, ja avioliitto kuin ohra, ja eihän se nyt tarkoita että ohra olisi vehnään verraten hyvä vilja, että ihmiset syövät mielummin ohraa kuin ulostetta…
Augustinus: Augustine on sexual ethics
Within marriage, sexual intercourse for the purpose of having children is blameless. The carnal pleasure that the spouses experience represents God’s manner of inducing a man and woman to have children and raise a family. Outside of this, however, sexual intercourse that takes place at any time when procreation is not possible, as when the woman is pregnant or the couple are old, is sinful. If one choses to engage in sexual intercourse primarily for the sake of pleasure, regardless of whether procreation is possible, this he considered to be a sin of lust, albeit a minor sin.
Gregorius Nyssalainen: CHURCH FATHERS: On Virginity (St. Gregory of Nyssa)
Now we declare that Virginity is man’s fellow-worker and helper in achieving the aim of this lofty passion. In other sciences men have devised certain practical methods for cultivating the particular subject; and so, I take it, virginity is the practical method in the science of the Divine life, furnishing men with the power of assimilating themselves with spiritual natures. The constant endeavour in such a course is to prevent the nobility of the soul from being lowered by those sensual outbreaks, in which the mind no longer maintains its heavenly thoughts and upward gaze, but sinks down to the emotions belonging to the flesh and blood. How can the soul which is riveted to the pleasures of the flesh and busied with merely human longings turn a disengaged eye upon its kindred intellectual light? This evil, ignorant, and prejudiced bias towards material things will prevent it. The eyes of swine, turning naturally downward, have no glimpse of the wonders of the sky; no more can the soul whose body drags it down look any longer upon the beauty above; it must pore perforce upon things which though natural are low and animal.
@Seuraaja myös
Kiitos referensseistä! Pitää lukea paremmalta laitteelta paremmalla ajalla. Sitaattien pohjalta ei kyllä nimetä avioliittoa haitalliseksi, mutta pitänee lukea tarkemmin.
Minusta Hieronymos selvästi antaa ymmärtää neitsyydellä olevan hengellistä arvoa itsessään, ja avioliitolla vain välinearvoa, joka hädin tuskin riittää pelastamaan avioliiton siltä syytökseltä että se tahraa neitsyet. Augustinus ilmeisesti ajatteli kaikilla aviosuhteilla olevan välinearvo vain silloin, kun ne tuottivat lapsia, mikä on tosiaan vielä tiukempi näkemys kuin em. Lassi Mattilan kirjassa. Ja tuossa sitaatissa Gregorius argumentoi käytännössä suoraan että neitsyys on välttämätöntä hengelliselle elämälle - eli avioliitto on haitallista, koska se pakottaa elämään maallisen mielihyvän kokemusten kanssa ja kiinnittämään katseen muuhunkin “alhaiseen”.
Nyt varmaan menee ohi ketjun aiheen, mutta pitäisin tätä vähän asenteellisena luentana. Varmaan luetaan tekstiä eri tunnustuskuntasilmälaseilla. Mutta kassellaan jos/kun olen ehtinyt lukea muutenkin kuin sitaatin puhelimella.
Oliko tämä vastaus minulle vai ylipäätään ketjuun? Ketjun lopusta löytyy vastaus-nappula yleensä, jolloin ei kohdistu erikseen henkilölle.
Yksittäisiltä kirkkoisiltä, etenkin munkeilta, löytyy aivan varmasti neitsyyttä suhteessa avioliittoon ylistäviä lausahduksia. Sehän, kuten tiedämme, ei ole kirkon opetus
Hyvä on myös muistaa mitä neitsyyden menetys entisaikoina tarkoitti: useimmiten äidiksi( tai isäksi) tulemista. Ei kerran vaan monta. Vastuu jälkikasvusta asettaa omat haasteensa hengelliselle elämälle.
P. Paavali sanoi naimattomuutta paremmaksi kuin avioliittoa. Se ei toki ole sama asia kuin avioliiton haitallisuus pelastukselle, mutta kuitenkin.
Jeesus puhui naimattomuudesta syntymäominaisuutena harvojen sellaisena. Eikä tarkoittanut luostarilaitosta. Paavaliltakin löytyy myös ylistävää suhtautumista kun hän vertaa avioliittoa Kristuksen ja seurakunnan liittoon. Paavali myös toistaa avioliitosta samaa kuin Jeesus ja VT.
Luetaan Raamattua kokonaisuutena.
D
Ajattelelin tässä 1. Kor. 7 alkua. Sakramenttikysymys oli toki tästä erillinen kysymys ja liian houkutteleva tilaisuus.
Jeesus on kovempi kuin Paavali. Naimisiin siitä! Ellei ole jo…
D
Minähän luen tässä Raamattua niinkuin on kirjoitettu.
Tartun vielä tuohon itsekkyyteen, vaikka osittain meneekin ohi aiheen. Yleensä isoissa elämänvalinnoissa kristitytkin hyväksyvät itsekkyyden ja jopa kannustavat siihen. On ihan sallittua ja suotavaa valita puolisoksi sellainen, josta itse tykkää, ja opiskelualaksi ja työuraksi sellainen, joka sopii omiin kiinnostuksen kohteisiin. Jos joku aikoisi epäitsekkäästi esim valita puolisokseen sellaisen joka olisi kovasti puolison tarpeessa ja jolla vaikuttaisi olevan huonot mahdollisuudet päästä naimisiin, sen sijaan että menisi naimisiin sen kanssa jota rakastaa, niin useimmat kristityt varmasti yrittäisivät puhua ympäri tällaista henkilöä. Olisi niin itsestäänselvästi huono ratkaisu kyseessä. Miksi lapsiasia menisi jotenkin eri logiikalla? Siinä ei kukaan edes joudu kärsimään mistään, koska olemattomat lapset eivät kärsi, kun taas puolison valinnassa voidaan ajatella, että sinkuksi jäävä kärsii. Silti nähdään oikeaksi ottaa se suosittu alfauros tai -naaras jolla kyllä vientiä riittäisi.
Sehän on ihan totta että Paavali on selkeästi sitä mieltä, että jos joku voi olla naimaton niin se on jopa parempi osa, sillä naimaton voi omistaa enemmän aikaa Jumalan valtakunnan työlle. Mutta naimattomuus on toisille ja avioliitto toisille, kuten Diakoni sanoi. Ja riippuen kummassa ollaan, niin Jumalaa palvellaan ja kutsumustaan toteutetaan siinä. Jos joku pystyy olemaan naimaton niin häntä Paavali kehottaa olemaan, mutta nuoria leskiä hän kehottaa menemään uudelleen avioliittoon, mikä käy järkeen koska heillähän on jo kerran ollut syy mennä naimisiin. Ihan fiksua minusta.
Ihan hyvää pohdintaa.
Pieni täsmentävä kysymys, eli tarkoitatko että naimattomuuteen päätyvä pahimmassa tapauksessa aiheuttaisi jopa lopullisesti sinkuksi jäämisen sille, joka on ollut esim. naimattomaksi jäävän ihailun kohde ja on ehkä ollut jotain säätöäkin. Sitten tuo “kohde” päätyy ajattelemaan ettenkö kelvannut siis tuollekaan, joka päätyi sinkkuuteen. Voihan olla ettei edes treffejä ollut.
Todella ikävää jos näin käy. Väittäisin, että esimerkin “kohde” on usein nainen ja lopputuloksena voi olla myös hänen lapsihaaveidensa lopullinen romahtaminen. Varsinkin jos ns. kello käy.
Tästä kaivattaisiin ei-teologistakin lähdemateriaalia.
Tuo 1. kappale oli suoraan @Anskutin 'lle.
Tämä ketju kaipaisi paluuta fokukseen. Varmoihin päiviin viittaaminen oli vielä täysin aiheessa, mutta onko sekään enää terveydenhoidon Käypä hoito -suosituksissa mukana ehkäisymenetelmänä. Pitäisi katsoa myös lapsen terveystiedon kirjoista.
Jos olisi, niin miksi nuorille jaetaan ilmaisia kondomeita niin laajasti. Kun asia tulee meillä ajankohtaiseksi niin aiomme ainakin puhua kondomin tärkeydestä.
Ai niin, olen unohtanut kysyä mitä siellä vähän vaisulla riparilla puhuttiin ehkäisyasioista.
Naimattomuuteen päätyvä tai jonkun toisen kanssa naimisiin menevä. Voi olla psykologisesti tuon tyyppinen kuvio kuin kuvasit, tai sitten yksinkertaisesti se, että osalla meistä ei halukkaita puolisokandidaatteja ole jonoksi asti. Ja jostain syystä ajattelin “kohteena” enemmän miestä, ehkä siksi että naiset usein vaikuttavat “pärjäävän” sinkkuna miehiä paremmin ja kärsivän siitä vähemmän, ehkä siksi että nainen fyysisesti pystyisi harrastamaan seksiä myös mentyään naimisiin epäitsekkäänä uhrautumisena, kun taas mies välttämättä ei.
Pointti siis kuitenkin se, että tosi moni kristitty on jossain vaiheessa elämäänsä antanut pakit sellaiselle ihailijalle, josta ei itse ole ollenkaan kiinnostunut. Eikä sitä kukaan pidä mitenkään pahana! Ei siinäkään tapauksessa, että ihailija ei tulevaisuudessa löydä tai huoli ketään muuta. On täysin normaalia ja jopa toivottavaa ja kannatettavaa valita puoliso tai puolisottomuus omien mielihalujen mukaan - siis ikään kuin itsekkäästi, riippumatta siitä mitä toiminnallaan muille aiheuttaa.
Minusta tuo kuulostaa selvältä omavanhurskaudelta. Neitsyys on tavoiteltavaa ennen avioliittoa, mutta avioliitossa ei kyllä tahrata mitään sillä, että neitsyys päätetään.
Nimenomaan! Ja otsikon aihetta käsiteltäessä eksytään liikaa rationaalisiin pohdiskeluihin, miksi niin on hyvä ja miksi näin on huono. Lisäksi kysymykseen vastaaminen painottuu liiaksi vanhurskauttamiskysymykseen, eli siitä tehdään pelastuskysymys jolloin asiaa pitäisi mielestäni katsoa Raamatun pohjalta, etenkin luterilaisuudessa, johon otsikkokin sen asettaa, etenkin kun luterilaisuus ennen kaikkea ankkuroituu tunnustuksessaankin Raamatun sanaan. Lähtisin siis näin ollen itse kysymyksen tarkastelussa liikkeelle Raamatun sanasta.
Gal 5:1: “Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.”
Onhan Raamatun selkeä ilmoitus, että uskova on vapaa lain teoista suhteessa pelastukseen, joten hän ei tarvitse lakia, Jumalankaan lakia noudattaa pelastuakseen, sen noudattaminen on siten yhteiskunnallinen, yhteisöllinen asia.
1Kor 6:12-13: “Kaikki on minulle luvallista, mutta ei kaikki ole hyödyksi; kaikki on minulle luvallista, mutta minä en saa antaa minkään itseäni vallita. Ruoka on vatsaa varten ja vatsa ruokaa varten; ja Jumala on tekevä lopun niin toisesta kuin toisestakin. Mutta ruumis ei ole haureutta varten, vaan Herraa varten, ja Herra ruumista varten;”
Mitä nyt tulee itse ehkäisyyn pätee tämä Raamatun paikka siihen nähdäkseni hyvin. Uskovat eivät siinäkään suhteessa ole tietenkään lain alla, sen enempää kuin muissakaan asioissa, mutta heidän ei saa antaa seksuualisuuden päästä vallitsemaan elämäänsä sillä tavoin, että usko sammuu tuottaen tulokseksi antinomismin ja seksuaalisen hurjastelun. Uskovaahan ei hallitse laki, vaan Jumalan Henki ja siinä eläessään uskova kyllä osaa elää oikein, antaa uskon ylläpitää hyviä tekoja, eikä päinvastoin otaksu hyvien tekojen ylläpitävän uskoa, eli tavoitella lain kautta pelastusta josta ei koskaan tule mitään.
Tästä johtuen Paavalikin 1. Kor. 7 luvussa puhuu ympärileikkausen hyödyttömyydestä, eli lakiin turvautumisen hyödyttömyydestä käsitellessään aviolittoa ja sen kysymyksiä. Hän tarkastelee asiaa koko ajan laki evankeliumi dikotomian perustalta.
Kun hän tuossa sanoo naimattomuuden olevan paremman vaihtoehdon, joka tässäkin keskustelussa on tuotu esille, niin hän ei suinkaan tarkoita, että naimattomuudesta olisi hyötyä Jumalan edessä ansiona enemmän kuin naimisissa olemisesta sillä silloinhan hän tekisi naimattomuudesta ansion ja sehän olisi vastoin kaikkea sitä mitä hän opettaa pelastuksen saavuttamisesta.
Muistuttaisin, vaikka nämä keskustelut ovat myös hyödyllisiä, että ihminen on luonnostaan lainalainen ja mielellään sekä haluaa mieluummin pelastua omavanhurskaudella, joten valvominen on pääasiassa sitä, että pidetään evankeliumin vapaudesta kynsin hampain kiinni eikä sotketa lakia ja evankeliumia, vaikka ne kuuluvat ensisijaisesti myös yhteen.
Erottaminen on tunnetusti haastavaa kaikille, mutta lainalaisuus kadottaa, evankeliumi ei. Evankeliumi ei viihdy omavanhurskaissa eikä lain ‘kirjaimessa’. Syntiä suosivallekin Pyhä Henki odottaa ennen kuin lähtee ihmisestä, vaikka antinomismi tietenkin kadottaa myös. Onkin syytä aina muistaa uskon ja pelastuksen lahjaluonne ja se että ei Kristus todellakaan turhaan kuollut jne.
Roomalaiskirje ja Galatalaiskirje ovat Raamatun parhaat kirjeet kaikille kristityille aina.
Kaikki eksytys ja harhat johtuvat juuri tästä lain ja evankeliumin sekoittamisesta, vaikka se helppoa onkin.