Eivätkö amerikkalaiset evankelikaalit uskokaan herätyskristityn tavoin

Otsikko on lainattu suoraan Seurakuntalainen-sivuston tästä uutisesta.

Tutkimuksen mukaan monet USA:ssa evankelikaaleiksi, evangelicals, itsensä lukevat eivät ole samaa mieltä esim. väittämän “Jeesus Kristuksen ristinkuolema on ainut uhri, joka voi poistaa syntieni rangaistuksen” kanssa. Luin sikäläisten presidentivaalien jälkeen samaan suuntaan viittaavia juttuja.

(Joo, tiedän kyllä että termit “evankelikaali” ja “herätyskristitty” eivät ole aivan kiistattomia ja kaikkialla tykättyä, mutta turha ryhtyä tähän hätään keksimään parempia.)

1 tykkäys

USA:ssa evankelikaaleihin luokiteltavat kirkot ovat monesti isoja ja käytännössä valtakirkon asemassa, joten varmasti niihin kuuluu myös porukkaa, jolle kyseessä on enemmän kulttuurinen perinne kuin henkilökohtainen vakaumus. Ja kulttuurinen puoli voi myös korostua opetuksessa joissain paikoissa väärällä tavalla. Sosiaaliset elämäntapasäännöt voivat olla helpommin lähestyttävä puoli uskoa kuin teologiset seikat kuten pelastus. Väitetäänhän esimerkiksi Suomessa lestadiolaisissa olevan sellaisia, jotka eivät varsinaisesti usko Jumalaan, mutta sosiaalisista syistä roikkuvat porukan mukana ja noudattavat elämäntapasääntöjä. Kai sellainen ilmiö on vääjäämätön, kun kirkkokunta on riittävän iso ja vaikutusalueellaan yleisesti hyväksytty.

1 tykkäys

Tai siis siinä sanottiin, että osa itseään evankelikaaleiksi kutsuvista ei ole samaa mieltä tämän väitteen kanssa. Ja toisaalta todettiin, että on suurehko määrä ihmisiä, jotka allekirjoittavat kaikki neljä evankelikaalisiksi ydinuskomuksiksi määriteltyä väitettä, mutta eivät kutsu itseään evankelikaaleiksi (esim. monet konservatiiviset luterilaiset tai mustat protestantit). “Evangelical” -termi on ilmeisesti viime vuosina julkisuudessa yhdistetty yhä selvemmin republikaanien kannattamiseen.
Vastaavastihan on eri maissa tehdyissä tutkimuksissa huomattu tiettyä epäjohdonmukaisuutta siinä, millaisia poliittisia nimilappuja ihmiset käyttävät itsestään, ja millaisia konkreettisia poliittisia kantoja heillä sitten on.

Samalla seurakuntalainen-sivustolla oli muuten juttu siitä, että yhä suurempi osa Yhdysvaltain väestöstä on alkanut pitää kristinuskoa yhteiskunnalle haitallisena ääriasenteena.

1 tykkäys

Jäi editointivaiheessa yksi sana pois. Lisäsin “monet”.

1 tykkäys

Suomessakaan kaikki luterilaisena itseään pitävät eivät ole yhtä mieltä kaikesta siitä, mitä luterilaisuus opettaa.

Usassa presbyteerit (PCA, ei PCUSA) sanovat itseään evankelikaaleiksi, ja virallinen oppi toki on hyvin ’herätyskristillinen’, mutta varmasti löytyy paljonkin yksilöitä, jotka eivät tuota allekirjoita. Ja kun mennään alueille, missä valtakulttuuri on hyvin ’evankelikaalinen’, siihen sisältyy sitten jo ihmiselämän koko kirjo, ainakin uutisista päätellen.

Tosi, mutta ymmärsin että Evangelicals olisivat ilman virallinen oppidokument, kuten kalvinistit (t.ex. PCA, PCUSA, EPCUSA osv.), anglikaanit (t.ex. TEC, ACNA och ACC) tai luterilaiset (ELCA, LC-MS osv.). Se tarkoittaa, att virallinen käsitys jostain seisoo kirjoitettuna. Evangelicals olisi ennemmin perustunut opillinen sammanhållning, joka ei ole virallinen dokumentti.

He kuitenkin itse laskevat itsensä evankelikaaleiksi. Varmaankin nimenomaan erotuksena liberaalimmasta ja ’kirkollisemmasra’ PCUSA:sta. Eli ovat vähän kuin herätyskristityt Suomessa eroaisivat lut kirkosta, ja muodostaisivat herätyskristillisen kirkon. Voisivat identifioitua vapaisiin suuntiin vahvemmin kuin perinteisiin kirkkokuntiin.

1 tykkäys

Surullistahan on lestadiolaisuuden osalta erityisesti se, että nimenomaan käyttämäsi sana “mukana” sisältää heillä sellaisen ajatuksen, että nyt jälkikäteen kun muistelen sitä aikaa vuosikymmeniä sitten kun olin sisällä, niin mulle jäi käsitys että pelastumiseen oikeastaan riittää halu pysyä mukana. Kyse ei ollut niinkään siihen mihin uskoo, painopiste oli toisenlainen. Vääränlainen. Ratkaisukristillisyyttä. Ikään kuin minun haluaminen olisi tehnyt uskostani jotenkin oikeampaa. Ehtojen asettelulta se minusta tuntui ja tuntuu edelleen, haluatko sinä uskoa syntisi anteeksi. Tottakai halusin, mutta ei sen uskon pidä eikä pitäisi olla kenenkään toisen synninpäästönannon takana. Pääpointin ei olisi pitänyt olla minun tai kenenkään haluamisessa. Uskon ei olisi pitänyt olla uskoa minun uskooni vaan jo tehtyyn ristinsovitukseen. Koen, että sana ei ollut siellä keskiössä. Uskon vahvasti, että sana on se, mikä uskon vaikuttaa ja ylläpitää. Pyhä Henki on sanassa vaikuttamassa. Niin siis. “Haluathan sinä tehdä matkaa tässä joukossa.”" Tässä kalliissa jumalanlasten piskuisessa laumassa. " Pääsettekö kärryille?

2 tykkäystä

Ketju suljettiin automaattisesti 13 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.