Oletko ottanut huomioon sitä vaihtoehtoa, että aiemmat mielikuvasi em. kirkkokunnista ovat olleet vääristyneitä? Se kun nyt vain on niin, että esim. ortodoksisuus ei ole konservatiivista luterilaisuutta pitkillä parroilla ja suitsukkeilla koristeltuna, vaan esim. kirkkokäsitys, opetus sakramenteista ja siitä, mitä pelastuminen ja kilvoittelu on, ovat olennaisesti erilaisia kuin konservatiiveillakaan luterilaisilla.
Jos joku ajattelee siirtyvänsä ort. tai room.-kat. kirkkoon vain sen takia, että näissä ei ole naispappeja eikä homoliittoihin vihkimistä, niin varmasti pettyy.
Ihan vain tiedoksesi: En ole koskaan harkinnut liittymistä ortodoksikirkkoon.
Ja jos tähänastinen positiivisempi käsitykseni on ollut väärä ja täältä saamani negatiivinen käsitys oikea, sitä suuremmalla syyllä pysyn tästedes näistä kirkoista kaukana.
@susilammas. Minusta sinä nyt tulkitsit minua tuossa ketjun aloitusviestissä vähän epäreilusti sikäli, että kommenttini taustalla oli oletus siitä, että kansankirkko aivan pian alkaa vihkiä samaa sukupuolta olevia keskenään “avioliittoon”. Minä yksinkertaisesti ihmettelin ekumenian järkeä ja tarkoitusta tällaisessa tilanteessa. Kyseistä viestiä eivät ilmeisesti kaikki ottaneet yhtä henkilökohtaisesti kuin sinä; sen saamat neljä tykkäystä ovat kaikki luterilaisten antamia. Vaikka käyttämäni sanamuodot ehkä olivat jyrkkiä, en puhu yhtään sen pehmeämmin oman kirkkoni LGBT-intoilijoista; heitäkin on, vaikka missään he eivät onneksi (vielä?) ole siinä asemassa, että voisivat alkaa vakavasti suunnitella esim. kuvatunkaltaisia “avioliittoja”:
Vanhauskoisiin luterilaisiin suhtaudun voittopuolisesti arvostavasti - tämä siitä huolimatta, että opilliset erot ovat esimerkiksi LHPK:n ja oman kirkkoni välillä ehkä suuremmatkin kuin kansankirkon tapauksessa. Kiistän jyrkästi, että pitäisin historiallista luterilaisuutta ei-klassisena kristillisyytenä; tämän olen muistaakseni eksplisiittisesti sanonutkin eräässä keskustelussa, jonka toinen osapuoli sattumoisin oli ortodoksi ja kanssani eri mieltä luterilaisuuden klassisuudesta.
Mitä on ekumenia? Sillä sanalla on monta merkitystä, ja tuossa viestissäni ajattelin lähinnä sitä ekumeniaa, jonka tarkoituksena on kuroa kirkkokuntia erottavia kuiluja umpeen ja viime kädessä päästä viettämään yhteisiä sakramentteja. Minusta mahdollisuudet kuvatun kaltaiseen ekumeniaan ovat aina vain kaukaisempia. Ihmettelen suuresti, jos joku on jotain muuta mieltä.
Mutta ei tämä ole este yhteisille nettifoorumeille ja mielipiteen vaihdolle.
Minusta foorumin katolilaiset ovat tavanomaisesti keskustelleet hyvinkin sopuisasti ja välttäneet loukkaavia sanontoja. Jotkut ortodokseista taas käyttävät toisinaan aika kärjekästä kieltä tai erikoisia ilmaisuja. EHkä se on myös luonne- tai tyylikysymys. Ja vastaavasti, muutamat luterilaiset kirjoittajat myös eivät jätä käyttämättä mahdollisuutta arvostella näitä kirkkokuntia.
Mitä ekumeniaan tulee, luterilaisten ja monien muiden läntisten perinteisten kirkkokuntien opetuksessaan ja käytänteissään omaksuma irtiotto perinteisestä kristillisestä avioliitto- ja seksuaaliopetuksesta on varmasti asia, mikä on omiaan vaikeuttamaan ekumeniaa. Ennen moraalikysymykset voitiin nähdä pitkälti asioina, jotka yhdistivät kristittyjä. Nyt ne ovat muuttumassa erottaviksi tekijöiksi. Kyllähän tämä näkyy esim. siinä, että Venäjän ort. kirkon ja Suomen ev.-lut. kirkon väliset pitkät ja monella tavalla merkitykselliset ekumeeniset neuvottelut on pantu jäihin. On itsepetosta pitää sitä ainoastaan putinismin aiheuttamana demonstraationa.
Opillisissa neuvotteluissa virkaan liittyvät kysymykset ovat olleet jo pitkään niitä vaikeimpia. Naispappeuden ja -piispuuden hyväksyminen on tuonut siihen yhden uuden ongelman, jota aiemmin ei ollut.
Jos kaiken netissä lukemansa tulkitsee kommenttien tekijöiden viiteryhmän yleiseksi mielipiteeksi tai lähestymistavaksi, tuskin kannattaa käydä missään.
Jos itsekin tarkemmin lähden miettimään esim luterilaista teologiaa, niin enhän minäkään voi käydä osallistumassa luterilaiseen jumalanpalvelukseen muuten kuin turistina.
Mikä ihmeen huono kirkollinen itsetunto. Meillä on oma käsitys kirkostamme ja tietysti toivomme, että muutkin jakaisivat sen. Ekumenian keskeisiä teemoja tällä hetkellä ovat virka- ja sakramenttiteologiset kysymykset.
Ekumeeninen yhteys on keskusteluyhteyttä. Maassamme on kuitenkin yksi kirkko niin suuri, että sen ei tarvitse ottaa huomioon muiden kirkkojen mielipiteitä asioista. Missään muussa Suomessa toimivassa kirkossa ei esim edes keskustella homojen vihkimisestä. Luterilainen kansankirkko Suomessa käy sitä koskevaa keskustelua aivan yksin. Valtaosa kristikunnasta ei myöskään hyväksy esim naispappeutta. Suomen ev-lut. kirkon tie on vienyt yhä kauemmas ns klassisesta kristinuskosta. Sitten valitetaan, ettei muita kirkkoja kiinnosta ekumenia sen kanssa.
Kyllä. Tämä ev.-lut. kirkon ylimielisyys näkyy mm. siinä, että kun on saatu aikaan ekumeeninen sanamuoto esim. Isä meidän -rukouksesta, niin sitten ev.-lut. kirkko ei käytä sitä vaikka muut käyttävät.
Miten niin ei kiinnosta? Viime aikoina on saatu useita tärkeitä asiakirjoja laadittua. Koska on kyse kansainvälisestä kysymyksestä, Suomen ev.-lut. kirkko on pieni tekijä, vaikka alueellisesti merkittävä. Homokysymykset ovat jo pitkään olleet pinnalla kaikkialla.
Mitä tärkeitä asiakirjoja on avioliittokysymyksestä laadittu? Kasteasiasta ev-lut. kirkko neuvotteli hiljattain Vapaakirkon ja helluntailaisten kanssa. Jonkinlainen asiakirjahan siitä laadittiin, mutta ei päästy mihinkään yksimielisyyteen asiasta.
Puhun tuohtumuksesta, joka tuntuu seuraavan siitä, jos joku kyseenalaistaa evl.fin kirkkoutta, sakramentteja, liturgiaa jne. En nyt keksi parempaakaan ilmausta asialle kuin itsetunto. Samaa en huomaa esimerkiksi kun joku kyseenalaistaa Katolisen kirkon käytäntöjä.
Minä en oikeastaan osaa kuvitella tilannetta, jossa joku MAISTREAM evlut ihminen edes voisi joutua tuollaiseen tilanteeseen. Keskiverto evlutin jäsen ei itsekään usko evlutin keskeisiin oppeihin.
