Esimerkkejä halveksittavista ansaintalogiikoista

Maailma pyörii rahalla. Rahaa syntyy työstä, raaka-aineista ja teollisuudesta. Touhussa syntyy jätettä, aina, mutta mikä on kohtuullista. Touhu voi myös olla inhimillisesti kuluttavaa, jopa tuhoavaa, edelleen: mikä on kohtuullista ja mikä kohtuutonta.

Mikä on kohtuullista ja mikä kohtuutonta, moraalitonta, ympäristön saastutusta saavutettuun tuotantoon tai voittoon nähden. Mikä on kohtuullista ja mikä kohtuutonta ihmisten kuormittamista.

Tämä pohdiskelu käynnistyi minulla, kun luin seuraavan uutisen:

Bircoinien “hankkiminen”, ns. “louhiminen” on sähkönkulutukseltaan ja edelleen ympäristövaikutuksiltaan kohtuutonta “teollisuutta”, missä ei valmisteta mitään konkreettista, vaan ylläpidetään puhdasta spekulaatiota.

Ihmisen ahneuden ja piittaamattomuuden muistomerkki.

6 tykkäystä

On myös kyseenalaista, että bitcoin-louhintakeskusten serverifarmien rakentaminen on vuosia niellyt pääasiassa supertason-näytönohjain-korttien ja edelleen niitten prosessorien, chippien massoja, mikä on nostanut em komponenttien hintoja. Samoin siirtänyt näiden komponenttien laskentakapasiteettia tuollaiseen pure greed-touhuun järjellisten ja koko ihmiskuntaa hyödyttävien laskentatehtävien, kuten lääkemolekyylikehitys, biomateriaalisynteesi jne suorittamiseen.

2 tykkäystä

Eikö ketään muuta häiritse moraalisesti kuolemansynti-tasoiset ansaintalogiikat ja megabisnekset maailmassamme.

Bitcoin-suurspekuloinnin ohella mieleeni tulevat pikavippifirmat. Niiden hiilijalanjälki on paljon Bitcoin:ia pienempi, mutta kuinka mitata niitten tuhoamien ihmiselämien määrä?

2 tykkäystä

No tämä liittyy aiheeseen jollain tavalla. Elon Muskin vetämä Tesla osti Bitcoinia valtavalla summalla, ja sitten Bitcoinin arvo lähti taas nousuun. Nyt Musk on muuttanut toimitusjohtajan tittelinsa muotoon “Technoking of Tesla”, ja talouspäällikkö on saanut arvon “Master of Coin”:

Veikkaisin että Muskilla keulii mopo juuri nyt ja on vaarassa lähteä vallan käsistä. Ensinnäkin mitä järkeä on ostaa järjetön määrä Bitcoinia kun sen arvo on ennätyskorkea? Pitäisi ostaa silloin kun se on halpaa.

1 tykkäys

Pelikoneet.

Ylläpidetään uhkapeliaddiktoituneiden addiktiota ja tarjotaan mahdollisuus menettää loputkin rahansa tai luottotietonsa.

Luin ilolla seuraavan uutisen:

Kaikki suuret kauppaliikkeet kirjoittavat kauniista periaatteistaan ja muista aatteistaan infosivuillaan, mutta Lidl tosiaa näyttää toteuttavan konkreettisilla teoilla hyviä periaatteita. Kannatan! Seuratkoot muut suuret kaupan keskusliikkeet perässä. Jos pystyvät.

2 tykkäystä

Kaupat tienaavat pelikoneilla melkoisesti. Lidlin päätöstä voipi kunnioittaa. Itse en ole koskaan spelannut kaupan koneilla - Ruotsin laivoilla varmaan joskus…

3 tykkäystä

Itse en pelaa kauppojen automaatteja, mutta en mitenkään vastusta niitä. Pitää olla vapaus pelata ja lisäksihän ne ovat hyväntekeväisyyttä. Oma pelaamiseni keskittyy lottoon, eurojaskaan ja raaputusarpoihin, muutama kymppi kuukaudessa, menevät rahat hyvään tarkoitukseen ja elämään tulee vähän sisältöä. Ja voittohan on aina ihan oven takana.

1 tykkäys

Samaa mieltä. Mutta ei olennaisesti eroa kullankaivuusta.

Kyllä kullankaivuu vaatii luonnetta, erakoitumista, ja rahaa. Toivottavasti muutkin ketjut poistavat pelikoneet. Ray:hän toi nämä tappokoneet ja pahanolon automaatit joka nimen notkoon. Ne pitäisi kaikki hävittää. Halpa-halli ketju ei ottanut automaatteja kauppoihinsa, siellä oli babtisti ketjunomistaja joka ei sitä sallinut.

1 tykkäys

“Melkoisesti” on ehkä vähän liioittelua, jos oikein muistan jostain lukeneeni että kaupat saavat Ray:lta noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Sitä voi verrata ruokakauppojen muihin tuottoihin. S-ryhmän ja Keskon liikevaihto on reilut 10 miljardia euroa molemmilla vuosittain.

En ole koskaan pelannut näillä yksikätisillä rosvoilla tai muilla pelikoneilla. En edes osaisi luultavasti. Tietääkseni en ole paljon menettänyt, luultavasti säästänyt huomattavan summan. Joskus harvoin olen laittanut yhden lottorivin, harvemmin kuin kerran vuodessa. Olisiko viimeisen 20:n vuoden aikana ehkä alle kymmenen riviä lotonnut, sitä ennen en kai sitäkään määrää. Muita arpoja en osta koskaan. Jos hiukan ymmärtää matematiikkaa, on lottovoiton saaminen harvinaisempaa kuin kuolisi lentokoneen tippumisen takia, ja sitähän minä en todellakaan toivo. Miksi siis luulisin voittavani lotossa?

1 tykkäys

Kultaa kai käytetään, korujen lisäksi, johonkin ihan oikeastikin, mutta varmaan suurin osa kullankaivuusta johtuu kullan spekulatiivisesta sijoistusarvosta. Samalla lailla voitaisiin lopettaa nuo Ray:n pelikoneet ja sen sijaan Ray:n kommandojoukot kävisivät vain suoraan ryöstämässä puolisen miljardia euroa Suomen peliriippuvaisilta. :sunglasses:

Siihen aikaan kun isoisä mikroprosessorin keksi, käytettiin hiuksenohuita kultalankoja liittämään chipin kytkentäpisteet cpu:n kannan piikkeihin. Cpu-mikropiirin sisällä. Nykyään käytetään muita menetelmiä kuin noita jumper-“karvoja”.

https://www.youtube.com/watch?v=iWX1WY4jw5c

1 tykkäys

Toki, käsittääkseni hammaspaikkana ihan mainio materiaali.

Liittimien nastojen pinnoituksiin, koska kulta ei hapetu, joka aiheuttaisi huonoa kontaktia.

Mistä tiedät, ettei Bitcoin ole nyt halpa? Olihan se vielä halvempi joskus menneisyydessä, mutta jos ostat sitä nyt, relevanttia on vain se, mikä sen arvo on tulevaisuudessa. Eli mistä tiedät, mihin suuntaan Bitcoinin arvo tulee kehittymään?

Mitä enemmän pohdin vakuutusyhtiöitä, heidän “tuotettaan” ja mainontakeinojaan, sitä vihaisemmaksi ja varmemmaksi tulen siitä, että kyseessä on halveksittava bisnesmuoto, joka on vieläpä selkeästi kristinuskon vastainen - mammonan turva vs. Jumalan turva. Olen siis sitä mieltä, että nykyinen yksityisten firmojen vakuutusbisnes kokonaisuudessaan ja erotuksetta kaikki heidän tarjoamansa vakuutukset ovat moraalittomia. Näin etenkin henkivakuutukset. Ihmiset on huijattu uskomaan, että on viisasta lapata rahaa vakuutusherrojen kolehtihaaviin. Pelonlietsomislahko ja joka kodin etäkasino on markkinoitu välittämislaitokseksi. Tänään ystäväni kertoi minulle, mihin vakutuusyhtiön pomo oli tiivistänyt hänelle yhtiönsä ansaitalogiikan: otetaan ihmisiltä rahat, eikä anneta niitä takaisin.

1 tykkäys

Avioliittoaikoina meillä oli normi vuosivakuutus, jotain 450€/vuosi kiinteistöistä, omaisuudesta ja metsästä. Sittemmin otin löysät pois, summaksi jäi 85€/vuodessa. Nyt ei ole enää tuotakaan, kun jätin palovakuutuksen pois. Pakollinen autovakuutus on. Se on pakollinen sillä perusteella, että yksittäisillä kuskeilla ei todennäköisesti ole varaa maksaa ihmiskolarista koituvia kuluja (huokaus).

Voit huomauttaa minua ristiriitaisuudesta, mikäli saat siitä iloa: pidän autoa vaikka se ei ole pakollinen ja nostan Kelan asumistukea. Kela onkin sitten lafkana ihan oma lukunsa (huh heijaa).

En tiedä ottaisinko vakuutusfirman vakuutusta edes ilmaiseksi. Ehkä se tosin muuttaisi nykyisen vedätyksen oikeaksi välittämiseksi ja solidaarisuudeksi.

Avioerolla on mahdollista tienata itselleen säännöllisiä tuloja. Eron myötä lapsilisä ohjautuu vain lähivanhemmalle jakamisen sijaan. Erotilanteessa mukaan tulee elatusmaksut, joita lähivanhempi voi saada yhteishuoltajuudesta ja etävanhemman kuluista huolimatta. Erotilanteessa valtio maksaa kaikki lähivanhemman elatusmaksuihin liittyvät oikeudenkäyntikulut, mikäli hän tahtoo käydä oikeutta esimerkiksi parempituloista etävanhempaa vastaan.

Tuo kaikki kuulostaa melkein joltain liitolta. Avioeroliitto?

Omaisuuden osituksella voi tietenkin myös tienata, mutta sen kohdalla tilanne on lähtökohtaisesti tasa-arvoinen. Mikä ei valitettavasti poista sitä mahdollisuutta, että eroa vastustavalle voi hyvinkin tulla kymmenien tuhansien eurojen lasku erosta, jota hän ei halunnut.

Uudelleen eronneiden vihkimisen kysymyksessä on otettava sekin huomioon, että nyt kun se on mahdollista, sitä ei kuitenkaan usein nähdä enää tarpeellisena.

Eikö olisi ihan kristillinen ajatus, että jos jollekulle yksittäiselle ihmiselle sattuu iso vahinko, josta hänen olisi vaikeaa tai mahdotonta taloudellisesti selviytyä, niin muut ihmiset auttaisivat häntä, kukin melko pienellä summalla mutta kun auttajia olisi paljon, siitä kertyisi tarvittava rahamäärä vahingon kattamiseen? Vakuutuksessa on tavallaan kyse tästä. Rahat vain kerätään etukäteen, ja isossa populaatiossa tilastojen perusteella myös etukäteen jo tiedetään suunnilleen, kuinka paljon ja minkälaisia vahinkoja sattuu, niin että osataan kerätä sopiva määrä rahaa. Kun ihminen tietää, että hänen koko elämänsä ei koko ajan ole veitsen terällä sen takia, että milloin tahansa voi yllättäen sattua jokin iso taloudellinen vahinko, hän voi elää vähemmän stressaantuneesti. Monet hyödylliset hankkeet myös jäisivät kokonaan tekemättä liian suurten riskien takia, jos vakuuttamista ei olisi olemassa.

4 tykkäystä