Esoteerinen kristillisyys

Onko Suomessa paikkaa henkilölle, joka on kiinnostunut esoteerisesta kristillisyydestä (esoteerinen mallia keskittyen uskon mysteeriluonteeseen)? Esoteerisuuden historiahan menee niin, että pitkään se oli Jeesuksen seuraajien joukossa, kunnes parisataa vuotta sitten yleisesti sysättiin Jeesusta syrjään, ja mentiin kaikki tiet vievät taivaaseen moodiin. Jota itse vastustan, eikä usein ole edes ongelmaa väitellä miksi Jeesus on tie, totuus ja elämä ja joku sen ulkopuolella oleva esoteerinen uskomus ei ole.

Kaipaisin keskustelukerhoa. Tottahan toki esimerkiksi sakramenteissa mysteeriluonne tulee esille kaikkialla.

Eikö gnostilaisuus ole sitä ‘esoteeristä’ kristillisyyttä? Sen mukaan Jeesus opetti lähipiirilleen asioita, joita ei muille opettanut. Esimerkkinä joku vuosi sitten kovasti kohuttu Juudaksen evankeliumi.

Siihen kuului käsittääkseni opetuslasten jakaminen tavan pulliaisiin ja niihin, jotka olivat jotenkin opissa ‘pidemmällä’. Mukaan kului vain tietyille pitemmälle edistyneille tarkoitettuja initiaatiojariittejä. Tiettyjä Raamatun kohtia voi tältä kannalta tulkita, mutta valtavirtakristillisyys lopulta torjui tämmöiset salaopit. Olennaiset kristinuskon perusjutut ovat kaikkien yhteistä omaisuutta.

Uskon mysteeriluonne ei mielestäni liitty esoteriaan. Asiasta voivat paremmin kertoa esim. foorumin katoliset ja ortodoksit. Sekä aiheeseen perehtyneet luterilaiset.

1 tykkäys

Ei. Ei ainakaan muodossa, jota tarkoitan.

Juudaksen evankeliumi esimerkiksi omasta mielestäni on tylsä ja kuollut.

Raamattu riittää siihen turhia lisäilemättä, tai ottamatta vaikkapa itämaisia uskomuksia mukaan.

Toki sen selittäminen miksi vaikkapa gnostilainen on jossain kohtaa väärässä on kiinnostavaa. Ja itse tehtynä aivan valtavan hidasta, tarkkaa, ja vaivalloista puuhaa.

Syy juurikin miksi kaipaisin tuollaista keskustelukerhoa on, että uskoni suurelta osin elää tuolla rajalla.

Terveessä muodossaan ei ihmisellä ole tarvetta ylpeillä jollain edistymisillään. Erilaisia ollaan, ja erilaiset asiat tuntuvat tärkeiltä. Enemmän näkisin mystiikan läheisenä veljenä unille ja mielikuvitukselle.

Meille varmaan sitten sana ‘esoteerisuus’ synnyttää erilaisia mielikuvia. Omat mielikuvani ovat jotensakin kielteisiä: esoteerisuus = kristinuskon salaopillista tulkintaa. Mutta toivottavasti muutkin vastaavat tähän kysymykseesi.

Tietyllä tavoin kyse väistämättä on salaopillisesta tulkinnasta. Koska kyse on henkilökohtaisesta tulkinnasta. Näkee vaikkapa unen, jota pitää uskoa vahvistavana ja ajatuksia herättävänä.

Ongelmana esoteerisuuden poiskitkemisellä, jota kirkkokin tottahan toki on edistänyt pitäen heitä hörhöinä, osin oikein ja osin väärin on että siinäpä tippuu sitten uskovien joukosta taiteilijat. Ja ketkäs pitävät massojen uskoa elävänä? Ketkäs muokkaavat massaviestimissä sen mihin uskotaan?

Taiteilija ei välttämättä ole esoteerikko, vaan tosiaankin taiteessaan oman uskonsa kenties omaperäinen tulkki olematta silti hereetikko.

Esoteerinen tapa uskoa on henkilökohtainen, joten se osaltaan taatusti kaikilla on harhaoppinen. Aivan kuin lopulta millään kirkkokunnalla ei ole kaikkia totuuksia itsellään.

Taiteilijoita on monenlaisia, siitä olemme ihan samaa mieltä. Monet elävät osin niissä omissa haavemaailmoissaan olivat kristittyjä, tai eivät. Auttaa heidän työssään, kun on ylivilkas mielikuvitus.

Eikö kaikilla kristityillä ole uskonelämässään henkilökohtainen, “sisäinen” puolensa, ja sitten ulospäin suuntautunut, kirkkoon, muihin ihmisiin, ja älyllä käsiteltäviin oppeihin suuntautunut puoli.

1 tykkäys

Toki, mutta miten suurella osalla oman uskonelämän keskiössä on vaikkapa se, että käyttää 100 tuntia miettien jotain Raamatun yhtä tarinaa esimerkiksi? Enkä syytä siitä heitä, koska tehdäkseen tuota, eikä sitä mitä useimmat näkevät enemmän kutsumuksenaan jättää samalla tekemättä jotain muuta. Eli on superkristitty omassa jutussaan, ja olematon toimija vaikkapalähetytyössä, tai missään toisessa toiminnossa.

Mitä kaipailen on siis lähelle sitä, mitä vaikkapa teosofinen seura voi ainakin johonkin asti ollakin:
http://www.teosofinenseura.fi/index.php

Ongelma heissä on, että eivät ole kristittyjä. Jos menisin sinne mettimään elämän syntyjä olisi ainakin jonkinasteinen vaara, että sen sijaan että he kääntyisivät Jeesuksen seuraajaksi alkaisin itse heikentyä uskossani.

Miksi kaipaisit teosofiaa? Se minullakin tulee ensimmäisenä mieleen esoteerisuudesta, joka menee monella tavalla harhaan. Noin kuten sanot voisi käydä.

1 tykkäys

Esoteerisuus ei ole sama asia kuin keskittyä uskon mysteeripuoleen. Esoteerisuus on harhaoppia, jossa Kristuksen merkitys muuntuu joksikin muuksi kuin perinteisessä kristinuskossa.

Uskon tervettä yliluonnollista puolta korostetaan varmasti enemmän ortodoksisuudessa ja katolisuudessa, mutta protestanteisskin on mm karismaattisemmin asioita ajattelevia, jossa ymmärretään Jumalan yliluonnollisenkin toiminnan puolia, Ihmeitä, uskotaan armolahjojen toimivan edelleen jne.

Koska koen, että tällä hetkellä kristillisyydestä pitkälti puuttuu Raamatun tarinoiden syvempi pohdiskelu. Jossa turvaudutaan juuri kirkkohistoriaan, ja siellä tulleisiin selityksiin. Sen sijaan, että yritettäisiin astua tarinoihin, ja pyrkiä selittämään niitä ja ottaa samalla kritiikit terveesti vastaan siitä, mikä omassa tulkintayrityksessä on vielä pielessä.

En ole sanomassa, että tuo kirkkohistoriaan pohjautuminen olisi kaikille, tai kaikenaikaa väärin. Vaikkakin sen ongelma on, että kirjain kuollettaa. Itselle innostus uskoa kohtaan kuitenkin suurelta osin tulee tuosta syvästä pohdikelusta, johon teosofit pyrkii, kylläkin väärillä lähtökohdilla, ja pyrkimyksilläkin.

Eikö sinulla ole vaikkapa raamattupiiriä, jossa juurikin vähän niin kuin vertaistukihengessä näitä kysymyksiä voisi pohtia? Ja voihan noita täälläkin pohtia, mutta sanalla esoteria vaan on niin huono kaiku.

Raamattupiiri on toki osaratkaisu. Siinä keskitytään yhteen Raamatun kirjaan, ja pyritään ymmärtämään sitä. Jos mennään liikaa sivuun asiasta, niin rönsyt tietenkin hyvässä raamattupiirissä katkotaan, eli keskitytään asiaan.

Raamattupiiri osaratkaisu, koska se samalla rajoittaa kiinnostuksen kohdetta. En sano etteikö olisi äärimmäisen haastavaa pitää avointa keskustelukerhoa Jeesuksen seuraamisesta niin, ettei mentäisi harhaoppien puolelle vähän väliä.

Samalla tavoin keskustelupalsta on omanlaisensa osaratkaisu.

Esoterian huono kaiku on pitkälti varsin myöhäistä historiallista perua. Lähtee pitkälti yhteiskuntien maallistumisesta, jolloin koettiin tarvetta suitsia pois väärinajattelijoita edistyksen tieltä.

@Uskonsoturi. Laitoin sinulle yksityisviestin joka saattaisi kiinnostaa, tästä aiheesta.

Ei puutu. Sitä harrastetaan kyllä koko ajan sekä yksityisesti että esim pappien saarnoissa.

Totta. Pitäisi siis lisätä syvempi pohdiskelu yhdessä pähkäillen. Sekään ei pidä ihan paikkaansa, koska taatusti on jotain kaveriporukoita, joissa tehdään juuri noin.