Käsittääkseni kahdesti, 1958 ja 1966. Toki Sdp:n eduskuntaryhmään kuului tuolloin Väinö Tannerin, Kaarlo Pitsingin ja L. A.Puntilan tapaisia miehiä, joita ei ehkä aivan sosialisteina voinut pitää.
Jotkuthan ovat pitäneet Apostolien teot 2: 42-46 kuvaamaa alkuseurakunnan järjestelyä sosialistisena, mutta tällainen talojen ja tavaroiden myyminen ja omaisuuden seurakunnalle luovuttaminen ei näyttäisi olleen kristittyjen käytäntönä muualla Uudessa testamentissa.
Minäkin ajattelisin, että jos puhutaan sosialismista 1800-1900-lukujen suurten yhteiskunnallisten liikkeiden tasolla (radikaalijakobiinisena, marxilaisena tai anarkososialistisena), niin kyse on joko avoimen antikristillisestä tai ainakin taustaoletuksiltaan epäkristillisestä liikkeestä. “Yhteiskunta”, “Ihmiskunta” tai “Historia” ottavat Jumalan paikan. Tällainen tämänpuoleiseen maailmaan ja ihmisten omaan toimintaan siirretty messianismi on joskus selitetty jonkinlaiseksi väärintulkitusta kristillisestä ja juutalaisesta teologiasta kehittyneeksi heresiaksi.
Aivan, mutta se mitä tietyt aatteet ovat olleet menneinä vuosisatoina, ei mene yksi yhteen sen kanssa mitä niiden jonkinlaisten seuraajien ja nimien alle sijoittuneiden ihmisten toiminta on ollut käytännössä ja mitä se on tänään.
Eli: jos yhteiskunnassa on kristillisiä hyveitä, ei niiden viljely ole vain ei- sosialistien ansiota sen perusteella että sosialismi olisi antikristillista juuriltaan.
Jeesus ei tietenkään ollut poliitikko eikä alkuseurakunta ollut kommunistinen. Mutta Raamatun ohjeiden mukaan elävä saattaa kyllä huomata että ns väärän puolueenkin toiminnassa on ainakin joskus ihan oikea ja ns raamatullinen saundi. Ja joka tapauksessa yhteistyön hedelmät ovat usein olleet harmoniassa kristillisyyden kanssa.
Itse en tykkää siitä, että yhteiskuntatasolla sanotaan olevan kristillisiä hyveitä. Tämä koska itsestään selvästi on niin, että ne ovat korkeintaan häivähdyksiä todellisista.
Tuolloin kristityn tehtäväksi helposti jää peräpeiliin katsominen, ja vanhan puolustaminen sen sijaan, että pyrittäisiin realistisesti katsomaan hetkeä jota elämme.
Miten perustelet?
Miten tämän hetken katsominen on ristiriidassa sen kanssa että ymmärtää mitä on ollut ja miten asiat ovat menneet?
En ole asunut muissa maissa mutta jo viikon lomamatka muualla ja paluu kotimaahan auttaa muistamaan sitä hyvää mitä meillä täällä on.
Kristinuskon ydin on tottakai paljon maallista hyvinvointia korkeampi sanoma. Mutta aivan selvästi eräs uskon hedelmä ja Jumalan lahja on se mitä meidän yhteisessä arjessamme tapahtuu kun ihmiset pitävät huolta toisistaan ja kantavat vastuuta heikommista.
Perustelen sillä ettemme pysty katsomaan oikeastaan missään asiassa asioita rehellisesti niinkuin ne ovat yhteiskunnassamme. Kaikkialle sen pinnalle tulevan valoisuuden lisäksi on pimeys, josta vaietaan.
Pride hyvä esimerkki. Siitähän ei saa tehdä syvempää analyysia, koska se on valoksi julistettu. Tai saa, jos on yhteiskunnassa asemassa, jossa ei ole enää mitään menetettävää.
Kun menet ulkomaille näet maan omien linssiesi läpi. Vastaavasti ulkomaalaisen tullessa Suomeen hän näkee heikkouksia, ja perustelee sillä kuinka oma maa on mansikka vaikka välillä onkin kiva reissata.
Yksi aivan ilmeinen asia missä Suomi on useimpia länsimaita huonompi: täällä sallitaan vain yksi mielipide. Joka tekee Suomesta aika huonon paikan asua minunkaltaiselleni ihmiselle, joka lukee paljon, miettii ja näkee tärkeänä ilmaista omia mielipiteitään.
Ei tämä mikään Onnela olekaan.
Monet Suomeen tutustuvat kuitenkin ovat ihastuneet paitsi puhtaisiin vesiin ja puhtaaseen ilmaan myös meidän järjestelmäämme josta jo edellä oli puhetta.
Mielipiteen vapautta voi myös verrata maailman moniin maihin ja hyvin pärjäämme.
Edellä sanottu ei merkitse sitä että tämä tilanne ei vaatisi työtä ja myös kehittävää ajattelua. Jos ja kun näkyy huonoja merkkejä, pitää vastata niihin viisaasti ja kärsivällisesti. Ei meillä ole aihetta ylpeillä laiskasti, mutta kiittää kuitenkin. Sekä Jumalaa että menneitä sukupolvia.
Mielipiteen vapaudessa emme pärjää ollenkaan. Olemme yksi ahdasmielisimmistä maista.
Ahdasmielisyyden ajaja ei vaan Useimmissa tapauksissa ole hallintomme, vaan ihmiset, jonka ansiosta tilastot näyttävät hyviltä.
Useimmissa muissa maailman maissa kohteliaisuus toisten huonoillekin perustelemattomille mielipiteille on aivan eri luokkaa. Saati että ihmisille tulisi mieleenkään vastaava mikä Suomessa on arkipäivää, eli painostetaan muita hylkäämään perusteltuja mielipiteitä ylpeästi ajatellen kuinka vain yksi tapa ajatella on sallittua.
Muualla ihmiset puolustavat omaa elämäänsä mallilla en halua kuulla ikäviä mielipiteitäsi ammatistani tai perheestäni. Suomessa taasen ihmiset reviiripuolustavat kaikkia mielipiteitään, kun kunnioitusta toisia kohtaan ei ole.
Tämä on pieni maa jossa on vähän toimijoita ja suppea media. Niin kuin pikkukaupungeissa ollaan ahtaita, ollaan tavallaan pienessä maassakin. Pikkupomot ovat pontevia kaikkialla. Pieni Hesari on iso tekijä pienessä maassa jne.
Mutta ajattelin tuossa sitä miten monessa maassa sananvapaus on olematonta. Suun avaaminen johtaa vankilaan tai jopa kuolemaan. Eihän meillä sellaista ole - ei likikään!
Tuollainen hyväksiselittely saa aikaan sen, että väärinkäytökset rehottaa loputtomiin.
Esperin perustaja hillottaa 30 miljoonaa euroa. Ministeri tekee kaikkensa, ettei väärinkäytöksiin puututa, ja nyt olemme välitilassa jonka aikana hoitajien ja hoidettavien riisto taas laitetaan voimaan entistä voimakkaampana tavalla tai toisella.
Hiljaa oleminen, tai hyvän puhuminen sataa tietenkin vain juuri niiden laariin, jotka valtaa väärin käyttävät.
Tai vaikkapa Priden järjestäjien, jotka tekevät kaikkensa, ettei kukaan pohtisi tapahtuman piiloagendoja.
Kuulostaa kauniilta, ettei kukaan estä kirjoittamasta esim. Pridestä, mutta seuraukset.
Esimerkki siitä, kuinka yritetään tuhota ihmisen ura ja pilata liikekumppanuudet, koska mielipide ei sovi Pride-henkiselle suvaitsevaistolle. Maalitusta, uhkauksia, herjauksia…
“Vapauden” ja “Suvaitsevaisuuden” puolesta meuhkaavat eivät taida suoda vapautta tai suvaiitsemista eri mielisille. Alkaa lähennellä Kiinan kulttuurivallankumouksen aikaisia kansantuomioistuimia.
Suomessa ilmaisuvapaus, kuten edellä olen kirjoittanut, on hyvin heikko. Tämä koska Suomessa pieni joukko ihmisiä vallassa näkee tehtäväkseen kansan orjuuttamisen. Orjillahan ei saa olla omia mielipiteitä. Sanoa siis saa, milläpä sen estää, mutta perustelluista mielipiteistä joutuu ongelmiin kun ne ovat vaan “vääriä”.
Toki anonymiteetti netissä tarjoaa nykyisin mahdollisuutta ilmaisunvapauteen, ja edistää sitä. Tällöin voi siis olla oma itsensä ja esittää mielipiteensä. Sitten maski päälle ja ihmisten joukkoon.
Tämä ei nyt kuulosta kovin uskottavalta. Lähinnä vainoharhalta, anteeksi vaan.
Suomessa on parlamentaarinen ja demokraattinen järjestelmä.
Mielipideilmastossa on piirteitä, jotka eivät ole hyviä.
Mutta “pieni joukko orjuuttamassa” menee ihan yliampuvaksi.
Minua huolestuttaa eniten poliittinen polarisaatio. Siihen on yksi syy yleistyneessä tavassa etsiä syyllisiä joka asiaan nopeasti ja innokkaasti. Liittyy myös internetajan huumaan, jota vielä eletään. Pahan puheen levittämisestä on tullut liian monelle liian houkuttelevaa.
Parasta lääkettä ahtaaksi koettuun vapauteen on olla itse kunnioittava ja rehellinen toimissaan. Ja pyrkiä vaikuttamaan asioihin laillisin ja demokraattisin keinoin. Ei se ole mitään hyssyttelyä eikä väärää selittelyä, jos muistuttaa Suomen olevan kuitenkin vielä hyvä maa ja että meillä on varsin kehittynyt systeemi. Ei pidä kärjistää entisestään asioita.
Totuus on se, että ihmistä jolla ei ole paikkaa valtahierarkiassa ei kuunnella pätkän vertaa, eikä ole kuunneltu ainakaan koko minun elinaikanani.
Siitä vaan voitte levittää sitä ei mihinkään perustuvaa propagandaanne, ettei asia muka noin olisi.
Pakkojumputuksissanne Suomi on kaikessa maailman paras, ja jos joku valittaa on aika hiljentää henkisellä väkivallalla. Aivan erityisesti, jos se liittyy vallankäyttäjien mielivaltaan.
Otetaanpa vaikka tämä Pride esimerkiksi. Tässä kirkollisen vallankäytön ongelmana on osaksi toimivaltuuksien ylitys, mutta paljon merkittävemmin se, että valtaposition suojista johtajat valehtelevat ettei päätös muka olisi samalla kirkko poliittinen kannanotto. Tottakai se sitä oli. Viesti on se, että lällällää meillä on valtaa, eikä meidän näin tarvitse kunnioittaa sen vertaa ihmisiä, että pysyisimme totuudessa.
Teidän mallissanne kuvittelette, että muka olisi mahdollista voittaa sikaa pelaavat sillä, että kiltisti vaan kumartelee. Ei toimi.
Lopulta tämä muodostuu ongelmaksi psykopaatti vs. itse. Kertokaa millä tavalla et menetä täysin kaikkea ollessasi kiltisti psykopaatin vallan alla?
Niin pitkään, kun johtajuus on muodoltaan sellaista että se välittää logoksesta olemme tilanteessa, jolloin on edes teoriassa mahdollista kritisoida ja vaikuttaakin päätöksentekoon. Sitten kun siitä luovutaan siirrytään mielivaltaan.
No jaa. Minusta sosialismi - tai ainakin sosiaalidemokratia - on pääpiirteissään kannatettavaa. Tosin 2019 Suomessa siihen on soluttautunut täysin torjuttavia ajatuksia, kuten tämä ilmastovohotus sekä Suomen muuttaminen koko maailman sosiaalitoimistoksi. Jos Heinäkuun alussa lämpötilat on luokkaa +16 astetta päivällä niin kuinkahan helkkarin kylmä täällä olisi jos tätä ekoterroristien vouhottamaan ilmaston lämpiämistä ei olisikaan tapahtunut… Vasemmisto (SAK ja VL) ovat ehdottaneet 0.1 prosentin varallisuusveroa yli 100.000 euron omaisuudesta on se omaisuus sitten pankkitalletuksia, arvopaperita tai kiinteistöomaisuutta. Samaan aikaan Kokoomus ja muu arvoliberaali oikeisto haluaa loiventaa verokiilaa s.e. työttömiä ja pienituloisia rankaistaan minkä suinkin ehditään mutta samaan aikaan suurituloisten (siis Kokoomuksen äänestäjien) verotaakaa kevennetään… En pidä moista alkuunkaan kristillisenä.
Ei se varmaankaan ole kauhean epäkristillistä, että talouden pyörät pyörivät niin hyvin, että köyhät ja kipeät pääsevät töihin elättämään itse itsensä.