Otsikko olisi syytä tarkentaa esim. Ev.lut. kirkko Priden tukijaksi. Ev.lut. yhteisö (“kirkko”) on yksi kirkkokunta muiden joukossa, ei Kirkko.
3 tykkäystä
Suomessa on aivan yleistä puhua vain kirkosta kun tarkoitetaan ev-lut. -kirkkoa. Muiden kirkkojen väestä sellainen on ärsyttävää, mutta kun meitä ei-luterilaisia kristittyjä on Suomessa niin vähän.
2 tykkäystä
Niinpä…Ja Ruotsissa on Svenska Kyrkan, Englannissa The Church of England…
Nuo ajat ovat yllättävän pian takanapäin. Meidän kristittyjen on syytä totutella elämään sekulaarin, pakanallisen valtakulttuurin aluskasvillisuudessa. Kuten kristityt ensimmäisillä vuosisadoilla.
4 tykkäystä
Tein muutoksen otsikkoon.
Kumpaakin esiintyy, eli uutisissa puhutaan vain kirkosta kun on kyse isoimmasta suomalaisesta kirkosta, mutta aika usein myös evankelisluterilainen kirkko mainitaan.
1 tykkäys
Itse asiassa Jukka Keskitalon kirjoituksen mukaan Suomen ev lut kirkko ei ole millään tavalla Priden taustalla, tunnuksen on antanut käyttöön toimikunta, jolla ei ole ollut päätösvaltaa antaa kirkon puolesta mitään sitoumuksia. Joten edelleen otsikko on pielessä.
2 tykkäystä
Suomen ev.lut. kirkon tunnuksia käytettiin ko tapahtumassa, myös piispoja oli mukana kulkueessa. Otsikon viesti on aivan oikea ev.lut.: kirkko oli melko näkyvästi tukemassa tapahtumaa.
2 tykkäystä
Pride meni jo, mutta uusin Kirkko ja kaupunki on taas eräänlainen Pride-teemanumero.
(Nyt nousemme ja tunnustamme yhteisen Pride-uskomme…?)
Tämä Kirkko ja kaupunki -lehden Pride-teemanumero keskittyy (pyhään?) vihaan niitä kirkon ihmisiä kohtaan, jotka eivät varauksetta kannata kirkon ja koko Suomen täyttä kannatusta Pridelle. Hyi niitä kerettiläisiä!
Verbaalisesta hienotunteisuudestaan tunnettu päätoimittaja päästelee täyslaidallisia päästöjään tutuksi tulleeseen malliin, eivätkä kaikki piispatkaan säästy noilta päästöiltä. Arkkipiispakin on vain ensimmäinen vertaistensa joukossa, mutta toista se on K&K:n päätoimittaja!
Vielä viimeisellä sivulla kirkkomme arkkipilapiirtäjä jatkaa (pride-uskomme suhteen)harhaoppisten piispojen lyömistä projisoimalla oman vihansa alkeellisiin sepityksiin, joista tulee mieleen 1920-luvun neuvostoliittolaiset propagandajulisteet: “tässä näemme miten kulakki ja kansanvihollinen…”
Siinä on koko lehti täynnään (Pride-)kristillistä rakkautta ja ymmärrystä ja halihalipusipusia kaikkia kohtaan!
Paitsi eräitä…
Eräät piispat ja me muut Pride-vääräuskoiset, emme kai ole riittävän toisenlaisia ansaitaksemme ymmärrystä ja rakkautta, edes rauhaa olla omia toisenlaisia itsejämme. Tuomio tulee.
Kirkko ei ole moniääninen eikä monikulttuurinen, Siellä on sallittu vain yhdenlainen ääni ja kulttuuri. Kovin ahdas ja dominoiva, ja sen äänitorvena toitottaa K&K. Toivottavasti Vantaan jälkeen Espoo ja sitten vielä hieman myöhemmin Helsinki luopuvat tuosta populistisesta vihanlietsojasta kirkon äänenä.
5 tykkäystä
Kyllä, tunnuksia käytettiin, mitta ryhmä, joka ne käyttöön antoi, ei ollut asiasta päätösvaltainen.
Piispat olivat toki omalla, eivät kirkon päätöksellä, mukana tapahtumassa.
Kirkko kuitenkin myös maksoi tästä bisneskumppanuudestaan muistaakseni 7500 euroa. Niin kauan kuin päätöksen tekijät eivät joudu maksamaan tuota omasta pussistaan eikä virallista päätöstä toimkvallan ylittämisestä tehdä, on kirkko de facto ollut mukana, Helsingin seurakunnat joka tapauksessa. Ilman virallista päätöstä Keskitalon ja Häkkisen kommentit, niin perusteltuja kuin ovatkin, voidaan kuitata yksityisinä kannanottoina.
6 tykkäystä
Kyllä päätösvalta oli kunnossa. Sen osoittaa että rahoja käytettiin. Tosiasioiden kieltäminen ei ole koskaan hyvä idea.
1 tykkäys
Helsingin joo, mutta ainakin Turun ja Oulun ovat vielä tulossa.
Käykö niissä ketään? Huvitti pari vuotta sitten Joensuussa, kun sitä oli marssilla ehkä 10 ihmistä.
Oliko ehkä ensimmäistä kertaa? Tämän jutun mukaan tänä vuonna olisi ollut 600: https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/218764
Toki ollaan pari kertaluokkaa pienemmissä luvuissa kuin Helsingissä.
Saattoi kyllä hyvin olla. Kaikki Pride-asiat on kyllä muutenkin lähteneet lapasesta parina viime vuotena, joten on hyvin olla melkoisesti kasvoa.
Sosialismi on antikristillistä ja sen ajamat arvot ovat olleet antikristillistämässä Eurooppaa. Pitää olla tietynlaista syvällistä ajattelua, että näkee nämä kaikki. Sosialismiin kun kuuluu mm. perheiden ja lähiyhteisöjen romuttaminen. Kodin merkitys on katoamassa nykyään, samoin vastuu läheisistä suvusta ja naapureista. Subsidariteettikin on kadonnut käytännössä, vaikka siitä aikoinaan Euroopassa niin paljon puhuttiin. Yksilön vastuu itsestään, perheen vastuu omasta elämästään, yhteisöjen vastuu omasta olemisestaan. Ne ovat kaikki perustavanlaatuisia asioita, joiden poistaminen ei voi olla muuta kuin pahaksi.
2 tykkäystä
Varmasti sosialismissa aatteena on aineksia, joihin antikristillinen ja ehkä kodin merkitystä vähentävä kehitys on joiltakin osin yhtynyt.
Itse arvostan silti pohjoismaisia yhteiskuntia verrattuna esimerkiksi yhdysvaltalaiseen malliin, koska täällä on arvostettu koulutusta, työllistämistä jne sekä muutakin yhteiskunnallisten erojen tasoittamista yhteiskuntarauhan ja hyvinvoinnin takeeksi. Täällä pääsee (on päässyt) vähävaraisestakin perheestä kouluun, yliopistoon, lääkäriin, kirjastoon, harrastuksiin jne.
On varmasti houkuttelevaa mutta kuitenkin mahdotonta sanoa jälkeenpäin, miten yhteiskuntamallimme olisi kehittynyt jos meillä olisi ollut vain oikeistolaista politiikkaa. Arvostan sitä, että meillä on demokratia, joka on sallinut myös työväen ja muun vähävaraisen kansan osallistumisen päätöksentekoon. Sosialidemokratia, jonka tuossa edellä mainitsin, ei ole mikään kristinuskon korvike, mutta ei se myöskään ole antikristillistä eikä ateistista sinällään. Kaikkien poliittisten ryhmien sisällä on ollut sekä kristinuskoa arvostavaa että vähättelevää väkeä. Mutta yhteistyötä em. hyvien asioiden ja rakenteiden vakiintumiseksi on tarvittu.
Ei pohjolassa ole yhtään sosialistista valtiota. Kyllä täällä saa omistaa, yrittää ja rikastuakin. Mutta ei samalla tavalla kun siellä missä rahan valtaa ei rajoita mikään ja yhteiskunnallisia ristiriitoja on paljon enemmän, alkaen rikollisuuden ja aseisiin liittyvän bisneksen isoista vaikutuksista.
3 tykkäystä
Tämä ei muuten ole sosialismia sellaisenaan. Hyvinvointivaltiopolitiikkaa voi harjoittaa muutenkin kuin sosialistisista (luokkasota jne.) lähtökohdista.
2 tykkäystä
Kai sinä nyt sen yksinkertaisen asian ymmärrät, että sosia.lismi ei mitenkään aja työväen tai muun vähävaraisen kansan asiaa. Vaan päinvastoin. Se on heitä vahingoittavaa. Järkevä vähävarainen kansa ei oel siihen koskaan meilläkään sortunut, koska sosialismi on vain yhden kerran saanut vaaliessa enemmistön itsenäisyyden aikana. Suomen kansa ei ole halunnut sosialismia, vaikka sitä meile sodissa yritettiin pakottaa.
1 tykkäys
Ei tietenkään. Kirjoitin juuri että pohjoismaat eivät ole sosialistisia. Mutta käsittääkseni pohjoismainen demokratia rakennettiin yhdessä, jolloin ainakin sosialidemokraatit olivat yhdessä muiden kanssa vastuussa ja myös suuntaa antamassa.
Kuten miljoonasti olen sanonut, en kannata mitään yhtä puoluetta enkä ideologiaa, vaan motiivini on tässä ollut pohtia sitä miten monien arvojen ja aatteiden Suomi (muiden pohjoismaiden tavoin) on valinnut nykyisen yhteiskuntansa periaatteet. Ja sitä, voiko taustalla nähdä kristilliset arvot. Mielestäni kyllä, ja mielestäni pohjoismainen demokratia on kristillisempi perusteiltaan kuin monet ymmärtävät. On kristillisempää ja vanhurskaampaa järjestää asiat niin että heikommista huolehditaan sovitusti, verotuksen ja muiden rakenteiden avulla kuin niin että vahvat ja etuoikeutetut porskuttavat ja muut jätetään sitten täysin toisten mahdollisen armeliaisuuden varaan (kirkot, hyväntekeväisyysjärjestöt, jne.).
Tottakai on oikeistolaisten ja keskustalaisten ryhmien “kunnia” että ne ovat ottaneet työväestöä edustaneet ryhmät mukaan yhteiskunnan rakentamiseen, jolloin seurauksena ei ole ollut kärjistynyt yhteiskunta. Ken tietää, miten olisi käynyt, jos meiltä olisi puuttunut maltillisia voimia niin oikealta kuin vasemmalta. Huonostipa varmaan.
Oho, miten tähän sivupolulle tultiin taas…
Siis:
Polku
ensin Suomen Pride > Ruotsissa KD mukana Pridella > Miten sopii kristillisiin arvoihin > onko kristillistä vain konservatismi > onko heikommista huolehtiminen yms. kristillistä vai muuten yleisesti hyväksytty arvo > miksi meidän yhteiskuntakehityksemme taustalla voi ja pitää nähdä kristinuskon > onko muita syitä tuohon kehitykseen ja ovatko meidän muut (Muutkin kuin KD) puolueemme heijastaneet kristillisyyttä yhteiskuntaan. jne.
Siirretäänkö tämä sivujuonne muualle vai haluaako joku enää edes jatkaa otsikon mukaisesta aiheesta? 