Eivät he sikäli ole myöhässä, että kyllä kai he aikaisemminkin ovat pöyristyneet ja reagoineet. Tympii vain, että vaikka kuinka reagoisi ja yrittäisi vaikuttaa, niin aina pahikset tuntuvat voittavan.
Se on selvä, että kasvukipuja on ja ihmisten syntisyyden vuoksi siitä ei valmista tässä ajassa tule. Kuitenkin monessa mielessä LHPK:n syntymistä, kasvamista ja levittäytymistä Suomenniemelle voidaan pitää pienenä ihmeenä. Itse uskon, että Jumala on tämän armossaan suomalaisille antanut. Paikan, jossa nälkäiset saavat kuulla Jumalan sanaa ja nauttia sakramentit. Tervetuloa Stieleiche ja kaikki muutkin kodittomat rakentamaan tätä taimea!
Ja tuosta pieni lainaus, joka kertoo mielestäni tämän hetkisen keskustelun vakavimman ongelman:
Poissaolollaan loistaa kansankirkon virallisessa viestinnässä kutsu parannukseen ja kirkas syntien anteeksiannon evankeliumin julistus myös seksuaalisuuden tai sukupuolisuuden alueella itseään ja lähimmäistään rikkoneille. Kutsutaan kyllä mukaan, muttei kutsuta armoon ja pelastukseen. Pikemminkin tuuditetaan kadotuksen uneen puheella hyväksynnästä. Tämä on erittäin vakava synti ja suurta eksytystä.
Tavallaan ymmärrän sen, että ketään ei käännytetä pois ja luotetaan siihen, että sana lopulta tekee tehtävänsä mutta kyllähän tästä tapauksesta tulee äkkiseltään vaikutelma, että ollaan toimimassa vastoin kirkon virallista kantaa, vaikka Luoma nyt asiaa täsmensikin.
Juuri näin. Pienten kirkkokuntien ratkaiseva huono puoli on juurikin - pienuus. Kristuksen kirkko kattaa koko maailman. Uuden pienen kirkkokunnan perustaminen on jo lähtökohtaisesti huono idea.
No ei, vaan uusi kattojärjestö, joka kokoaisi eri konservatiivit yhden pääorganisaation alle, kuten Saksassa, ja evlut-kirkosta ja sen löperyydestä päästäisiin näin eroon. Toki suurin osa tuota uutta kirkkoa kuuluisi siihen porukkaan, koka nyt on evlut-kirkon jäseniä.
No se Saksan kirkkokasauma nyt ei ole mitenkään konservatiivinen. Ja miten voisikaan olla, kun jo lähtökohtaisesti hyväksytään sekä luterilaisen että kalvinistisen teologian rinnakkaiselo yhtä hyvinä tulkintoina. Miten sellainen kirkko voisi olla teologisesti vahva? Puhummehan nyt siis EKDstä?
Evl-kirkon “konservatiivit” ovat niin sekalainen porukka, etteivät mahdu saman katon alle. Yksimielisyyttä ei löydy virasta, kirkko-opista, työnäystä ja -tavoista, jne. eikä edes kumma kyllä edes naispappeudesta.
Minä hyväksyn. Sen sijaan liberaaliteologiaa en. Saksassa tuo toimii. Täällä on Vapaakirkko ja Helluntaikirkko. Ehkä he eivät haluaisi yhteistyöhön lut. herätyskristittyjen kanssa tai päinvastoin. Periaatteessa olisin tuollaiseen kirkkoon valmis, koska Saksassa ne hyväksyvät toistensa sakramentit. Siis kasteen ja ehtoollisen.
Noh, kalvinistin ja luterilaisen on kyllä helpompi hyväksyä toistensa kasteet, mutta ehtoollisessa mennään suuremmalle mutkalle. Helluntailaisten ja luterilaisten kasteen keskinäinen hyväksyminen, siis siten, että helluntailainen hyväksyy luterilaisen lapsena saaman kasteen ja luterilainen helluntailaisen toisen kasteen (toki helluntailaisperheiden lapset kastetaan yleensä vain kerran), se juuri ON liberaaliteologiaa. Siis teologiaa, jossa todetaan, että eipä näistä voi tietää, kumpikin käytäntö on hyvä, ei riidellä tästä. Se on sekaoppisuutta, joka ei tarjoa minkäänlaista suojaa muita opinmuutoksia vastaan. On eri asia kunnioittaa toisoppisia kristittyjä opillisista eroista huolimatta (ja ehkä oppiakin heiltä jotain) kuin pistää erioppiset ryhmät tekemään yhteistä kirkkoa. Vapaakirkko ja helluntailaiset ehkä pystyisivät siihen isommitta kolhuitta, niiden opilliset erot ovat nykyään pienet. Historia valitettavasti osoittaa, että unionikirkoista ja erilaisista alliansseista tulee useammin osa ongelmaa ratkaisun sijaan.
Saat vapaasti uskoa miten haluat, minä vain selvitin miksi tuollainen allianssi ei käytännössä toimi tai ainakin johtaa lopulta siihen ongelmaan jota yritettiin ratkaista, eli liberaaliteologiaan. Suomen ev.lut. kirkonkin ongelmat johtuvat osin siitä, että se on turvannut omaa asemaansa ja kokoaan teologisesta yhtenäisyydestä tinkimällä.
Sen verran vielä tarkistan, että puhummeko siis EKDstä vai jostain toisesta kirkkoliitosta? EKDn jäsenkirkoista ainakin lähes kaikki ovat hhväksyneet homoliitot, mitä voinee pitää yhtenä mittarina liberaaliteologiasta.
Metodistikirkko hyväksyy ja myös kastaa itse lapsia, jos vanhemmat haluavat. Jos eivät halua, niin sitten ei kasteta. Heillä elää ikäänkuin kaksi kastekäsitystä rinnakkain, mikä on omalla tavallaan hirveän ongelmallista. Lisäksi he myös uudestikastavat muussa kirkkokunnassa lapsena kastettuja.
Vapaakirkko taas ei virallisesti hyväksy jäseneksi ilman aikuiskastetta, mutta on aikaisemmin hyväksynyt, ja nykyäänkin sellaisia yksittäistapauksia saattaa esiintyä. Heidän logiikkaansa asiassa en tiedä, kun heillä kuitenkin muuten on ihan loogisesti baptistis-helluntailaistyylinen kasteoppi.
Itsekään en ymmärrä sellaista kristillisyyttä, jossa yhtenäisyyttä haetaan pelkästään ns. arvokysymysten ympärillä ja kaikesta muusta tehdään toisarvoista. Mulle kaste ja ehtoollinen ovat isoja asioita. Se että niistä ollaan samaa mieltä, on paljon tärkeämpää kuin se, ajatellaanko jonkin yksittäisen asian olevan syntiä vai ei. Ja kyllä, myös silloin, jos kyseinen yksittäinen asia on homoseksi.
Kiitos korjauksesta. Muistelin takavuosina tapausta, kun paikallisen Vapaakirkon hellaritaustainen pastori oli hämmentynyt, kun seurakunnan vanhimmistosta oli löytynyt henkilö, joka oli vain lapsikastettu. Ajattelin lapsikasteen hyväksymisen elävän vielä jossakin taustalla.