Evankelisluterilaisesta kirkosta?!

Oppi
1

En ollut uskoa korviani kuullessani MTV 3 Herää Suomi-ohjelmassa kahden teologiaa opettavien pappien /opettajien haastattelun.He kertoivat kuinka olivat saaneet uudenlaisen näkemyksen Jeesuksesta,että hän on aivan normaali ihminen, ei yhtään sen kummempi kuin kukaan meistä.Kehuivat vielä joidenkin papiksi opiskelevien menettäneen uskonsa heidän opetuksensa vuoksi ja lopettaneet kesken opiskelun.Mihin tämä kirkko onkaan menossa? Voin vastata aivan itsekin, turmioon.Ei ihme, onhan ko kirkko jättänyt Raamatun opetuksia yksi vuorollaan muutenkin huomioimatta ja muuttanut niitä trendien mukaan.Ehkä tämä on juurikin seuraus siitä.Usko on kuihtumassa kokonaan tästä uskonnollisesta laitoksesta.He ovat sortuneet juuri siihen mistä Raamatussa varoitetaan: “Älkää mukautuko tämän maailman mukaan “

Kaiken tämän jälkeen ei taida olla kummakaan, että nykyään he harjoittavat Jumalalle kauhistuttavan teon siunaamista avioliitolla.Jos tämä ei ole se iljetys ja kauhistus joka tuodaan Pyhään paikkaan niin mikä sitten.Onhan Jumala itse sanonut, että nämä luonnonvastaiset yhdynnät ovat kauhistus .Ja nyt kirkko on oikein siunaamassa näitä synnillisiä tekoja itsekin.Usko hoi,älä jätä!

Tästä seuraa kirkon tuho.Kaikki oikeamieliset lähtevät pois,eroavat.Sillä onhan meitä varoitettu,että silloin on aika lähteä pois, kun iljetys saapuu Pyhälle paikalle.

3 tykkäystä
2

Saisiko linkin tähän uutiseen tai lähetykseen: koska se on tullut ja mikä olikaan ohjelma? Olisiko kuitenkin Huomenta Suomi, eikä Herää Suomi?

D

2 tykkäystä
3

Ilmeisesti tarkoitus on keskustella ev. lut. kirkon hengellisestä tilasta?

Ymmärrän hyvin myös tunneperäisiä reaktioita aiheesta, koska kirkko on monille rakas, ja itselläkin on pitkä historia sen kanssa.

Sinänsä tiedekunnan tilanne on ollut pitkään puolijulkinen, mutta kun sen henkilökohtaisesti näkee, niin uskovan on normaalia kavahtaa, järkyttyä, surra ja suuttua.

Ehkä on hyvä todeta ääneen, että yliopistoteologia ei ole seurakuntateologiaa. Se ei tunnusta Jumalaa, ylösnousemusta tms. uskonasioita. Hieman paradoksaalisesti se voi kuitenkin ajoittain nämä kieltää, mikä johtuu siitä naturalistisesta viitekehyksestä, jossa se toimii. Minulle on mysteeri, miksi kirkko valitsee kouluttaa työntekijänsä näin.

Toiseksi asiaksi ymmärrän avioliiton muuttamisen. Se tuskin on Jeesuksen mainitsema “turmion iljetys”, vaikka uskonkin saavani kiinni ajatuksen takana olevasta logiikasta. “Turmion iljetys” tarkoittaa käsittääkseni temppelin häpäisyä epäjumalankuvilla ja -palvonnalla. Olen itsekin murheellinen, että kirkossa avioliittokäsitys on muuttumassa.

“Oikeamielisten lähteminen” on jo käynnissä, mutta jäänee korkeintaan kymmeniin tuhansiin lähtijöihin. Vanhoillisilla herätysliikkeillä on yhteistyötä Suomen Teologisen Instituutin ja Kirkkokansa -toiminnan kautta. STI:n julkisanottu tavoite on järjestää tunnustuksellista teologikoulutusta, minkä se onkin vuoden sisään aloittanut. Kirkkokansa on ilmeistä varautumista kirkosta erottamiseen tai eroamiseen. Suosittelen tutustumaan näihin hankkeisiin ja herätysliikkeisiin, kuten Kansanlähetykseen, SLEY:hyn ja Suomen Raamattuopistoon.

3 tykkäystä
4

Ikävän monessa asiassa on tuo tullut ilmi kirkoissamme pyöriessä, joidenkin pappien, jopa piispojen puheissa. Oli kuin isku mahaani kun Kirkko ja kaupunki (Espoo ja Kauniainen) n:o 12:sta luin miten ex-piispa Wille Riekkinen näytti Jeesuksellekin paikkansa. Vapahtajani, syntieni sovittaja ja Jumalan poika, Jeesus ei olekaan Riekkisen mukaan Jumala, vaan ainoastaan jonkinlainen vaelteleva opettaja.

Raamattuakin pitää Riekkisen mukaan lukea vain sopivista kohdista ja nykytiedon mukaan tulkiten?

Olen järkyttynyt. Jos jokainen poimii Raamatusta vain itselleen sopivat kohdat, ja tulkitsee ne oman tämänhetkisen ymmärryksensä/arvostustensa/fiilistensä/kokemustensa jne pohjalta, meillä on Suomessa 5 000 000 erilaista Raamattua ja käsitystä Jumalan viestistä ihmisille. Lisäksi tuollainen sallii tulkintojen ja valintojen jatkuvan muuttumisen. Mikä silloin on kristinusko? Mikä kristinoppi?

Elvytykseni ja kuolemanrajakokemukseni jälkeen v.2003 aloin ajatella vakavasti tuonpuoleista, ja pohtia uskontoa ja lukea Raamattua. Kun lopulta uskaltauduin oman kotiseurakuntani kirkon johonkin tilaisuuteen, ja sen kahvipöytäkeskustelussa eräs nuori pappi kepeästi kuittasi koko Raamatun vain oman aikansa erääksi kirjoitelmaksi, niin tuo sai minut poistumaan ja pysymään myös poissa kotiseurakunnastani yli 10 vuotta. Kyselin ihmisiltä, missä seurakunnassa pääkaupunkiseudulla on Raamattua ja perinteistä kristinoppia arvostava pappi pitämässä Raamattupiiriä ja muita kerhoja ja keskustelutilaisuuksia jne. Ajelin sitten Helsinkiin ja Espoon toiseen päähän, mistä löysin sellaisia kirkkoherroja, pappeja ja vapaaehtoisia joille Raamattu kelpasi muuhunkin kuin sätkäpaperiksi.

Kirkosta en eroa, mutta kaikkea herjaamista en suostu siellä kuuntelemaan, en ainakaan henkilökunnan suusta. Kristinuskosta luotan eniten Raamatun kertomaan kuvaukseen. Mielestäni se edustaa pysyvyyttä, ikuisuutta ja on siten arvokkaampi, kuin kenenkään ties mihinkä uskontoihin ja teksteihin perehtyneen ja koko elämänsä funtsineeen besserwisserin julistus.

Olkoonkin kirjoitettu kauan sitten, Raamattu osaa kuvata ihmisen ja maailman aivan samanlaisina kuin ne nytkin ovat, Raamatun ohjeet hyvään elämään pätevät samoin myös tänään.

10 tykkäystä
5

Sakarjalta oikein hyvää pohdintaa ja kokemuksia. Uskovaisia pappeja ja vastuunkantajia löytyy tosiaan vielä monista, joskaan ei kaikista, seurakunnista. Tällöin voi valikoida, mihin osallistuu. Tämä oli hyvin sanoitettu taisteluasenne:

Itse valitettavasti jouduin tilanteeseen, jossa voimani eivät enää riittäneet kirkkotaistelun käymiseen, ja olin pakotettu vetäytymään. Vedin vuosia raamattupiiriä vapaaehtoisena sillä ajatuksella, että ainakin siellä saavat ihmiset kuulla evankeliumin, vaikka pappien enemmistö sitä ei julistaisikaan (ainakaan siinä paikallisseurakunnassa). Siksi mieltäni lämmitti, kun @Sakarja mainitsi myös löytäneensä “kirkkoherroja, pappeja ja vapaaehtoisia joille Raamattu kelpasi muuhunkin kuin sätkäpaperiksi”.

Raamattu on tosiaan edelleen Jumalan takaama kirja ja evankeliumissa on edelleen Jumalan pelastava voima. Pidetään me maallikot totuutta esillä. Haluaisin sanoa, ettei lannistuta, mutta itse olen ajautunut kirkkotaistelun suhteen tappiomielialalle. Oli hyvin raskasta puolustaa yksinkertaista katekismuskristillisyyttä kaiken maailman maistereita ja tohtoreita vastaan.

No, eipä mitään - olen taas vähän aktivoitunut, pitänyt pikku puheita. “Kuulkoot tai olkoot kuulematta.”

8 tykkäystä
6

Tämän ketjun otsikko ei ole ihan kohdallaan.

Tarkoitus on varmaan sanoa että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä, sen papiston ja päättäjien piirissä on epäuskoa. Tai ainakin Raamatun väheksymistä.

On väärän todistuksen antamista, jos sanotaan että kirkossa ei ole uskoa, ja jos sillä perusteella kehotetaan nostamaan kytkintä. Olen vuosikausia työskennellyt kirkossa ja voin vakuuttaa että siinä määrin kuin kukaan voi toisen uskon aitoutta havaita, kyllä siellä koko ajan kuulee ja näkee uskoa Jeesukseen, ja myös Isään ja Pyhään Henkeen.

Ongelmat ovat silti ilmeiset. Kiitos Sakarjalle ja Maallikolle hyvistä kuvauksista. Ja kaikesta mitä olette tehneet.

4 tykkäystä
7

Muokkasin otsikkoa sopivammaksi.

1 tykkäys
8

Odottelen keväällä ilmestyvää Riekkisen seuraajan piispa Jari Jolkkosen kirjaa Jeesuksesta.

9

Tekeeköhän Jartzinger esikuvansa mukaan kolmiosaisen setin. Telkkarisarja näyttäisi olevan sellainen kyllä.

D

10

Saahan sitä kirjoittaa, ja saatan ehkä joskus itsekin lukea jos aikanaan kirjastosta löytyy. Kaikenlaisia “Totuus Jeesuksesta“ ja “Kaikki Jeesuksesta“ opuksia on netti pullollaan, jokusen noista olen lukenut, mutta eipä ole ollut sellaista, minkä olisi halunnut lukea uudemman kerran.

Paras kirja Jeesuksesta on kuitenkin jo ajat sitten tehty, Raamattu, enkä oikeastaan itse koe tarvitsevani sen lisäksi muita, hyllyssäni on versiot Jewish Holy Scriptures (English&Hebrew), Vulgata, King James Bible, Biblia ja suomalaiset 1932, 1992.

Raamatussa on meille ilmoitus mikä riittää omaan uskonelämääni. Kaikkialla aina rukoillen ja usein kirkossa käyden kiittämässä ja ylistämässä. Olen löytänyt kirkkoja, niiden pappeja, puuhaporukoita ja messuja, joissa voin olla oma konservatiivinen itseni. Kirkkoja joissa kunnioitetaan Raamatun ilmoitusta, ja joissa me vapaaehtoiset teemme pappien kanssa yhdessä työtä seurakunnan hyväksi.
Ilmoituksen nimessä, ilmoituksen antamalla voimalla, vaikka ikä ja sairaudet useimpia painavat. Eikä loukata uskovia hyökkäämällä suoraan ilmoitusta vastaan.

Kahdessa Espoon kirkossa tällä viikolla, huomenna itä-Helsingin kirkossa.

5 tykkäystä
11

Osallisuutesi ja tietosi ja ymmärryksesi, palvelusi on kiitettävää, mutta kai muistat, että sekään ei voi kestää tuomiolla. :heart:

1 tykkäys
12

Anteeksi ,kyse oli Huomenta Suomi ohjelmasta,kuten arvasit oikein.En voi sitä valitettavasti linkittää,koska minun kykyni ei ainakaan riitä siihen,että olisin sitä löytänyt enää mistään jälkeenpäin.

Tiedän vain kertoa,että se tuli televisiosta joitakin viikkoja sitten.Se jäi niin mieltäni pahoittamaan,että halusin jakaa tämän kummastukseni toisille jotka pitävät Jeesusta vielä Herranaan.

13

Otsikkoni oli tarkoituksella hieman liioiteltu,mutta huomasithan siinä kysymysmerkin.Nyt otsikkoa on joku mennyt muuttamaan?!

En siis antanut väärää todistusta,vaan ihmettelen missä evlut kirkossa mennään, jos sen pappien opettajatkin ovat noin “ pihalla”.

Tunnen pyhää vihaa tuollaisesta väärästä opettamisesta ja Jeesuksen mitätöimisestä vieläpä kristinuskoa opettavien toimesta.Eihän tuossa ole enää mitään järkeä.Kristinusko perustuu Kristukseen.He mitätöivät oman uskonsa/ uskontonsa perustan. Ja tällaiset ovat sitten opettamassa pappeja evlut kirkkoon.Olen niin tyytyväinen etten kuulu enää tähän kirkkoon.Huomaan tehneeni oikean ratkaisun.

1 tykkäys
14

Tämä jää nyt vähän ilmaan roikkumaan. Luulisin että tuollaisesta olisi jonkinasteinen uutinen noussut kristillisessä mediassa. Yritin gpoglettaa, mutta mitään ei löytynyt.

Voisit ystävällisesti etsiä oikean päivän, niin olisi jotain mitä etsiä.

D

15

Olisiko ollut tämä? Kovin usein ei tänä vuonna ole teologeja ollut vieraana. Tutkimus haastaa perinteisen käsityksen Jumalasta Ainakin haastateltavat ovat opettaneet pappeja ja muutenkin puhutaan aloituksen aihepiireistä, kuten luopuvista opiskelijoista.

4 tykkäystä
16

En juokse kirkkojen vapaaehtoistöissä “ostaakseni sovitusta“ synteihini, joita tosiaan olen ajatuksin sanoin ja teoin tehnyt läpi elämäni. Siinä luotan Jeesuksen sovitustyöhön ja Jumalan armoon!

Mutta juoksen noissa kko-hommissa, koska viihdyn niissä. Teen niissä töitä, mutta pääsen myös mukaan messuun, synnintunnustukseen, ehtoolliseen ja siunaukseen. Enkä tiedä parempaa paikkaa kiittää ja ylistää, kuin messu.

8 tykkäystä
17

Ei ollut tarkoitus mitenkään syyllistää, vaan muistuttaa yhtä hyvin itseäni kuin muitakin. :smiling_face_with_three_hearts:

18

Otsikon muutti 9x.
Mielestäni ei voi sanoa että “kirkko ei usko Jeesukseen” , kysymysmerkillä tai ilman.

Olet oikeassa, ongelmia on. Jos sinun on hyvä olla kirkon ulkopuolella, tai toisessa kirkossa, onnittelen.

Me jotka olemme kirkon jäseniä, voimme rukoilla esimerkiksi

Näin.

Kirkasta, oi Jeesus, meille

ristinpuussa itsesi.

Voita kansat sanallasi,

näytä rakkautesi,

että rauhaa etsisimme,

kyynelsilmin nöyrtyisimme.

Siionisi laidunmaille

saata, Herra, laumasi.

Taita perheväellesi

leipää pyhän sanasi.

Armotyösi meille näytä,

Hengelläsi meidät täytä.

Vihi papit, Herra, meille,

uskolliset paimenet,

jotka käyvät edellämme,

tuovat armon uutiset.

Kutsumuksen heille annat,

itse heitä ohjaat, kannat.

Täytä heikot todistajat

Pyhän Hengen lahjoilla,

että työn ja kuorman alla

kasvavat he uskossa.

Hoida heitä armossasi,

pidä rakkaudessasi.

3 tykkäystä
19

Kyseiset sankarit ja heidän opuksensa on koeteltu ja köykäisiksi todettu. Samojen vanhojen “uutuuksien” toistoa, mitä on harrastettu 1800-luvun lopulta lähtien. Teologiaa opetetaan Suomessa myös kaukana noista tyypeistä.

D

5 tykkäystä
20

Keskustelu on mielestäni vähän jumissa puolustusasemissa. Toki kirkossa on vielä uskoa ja uskovia työntekijöitä. Sitä en tiedä, missä opetetaan hyvää teologiaa (paitsi STI:ssä ja joissain kristillisissä kansanopistoissa). Ei ainakaan Helsingissä tai DIAK:ssa. UEF kai ei ihan niin paha ole kuin Helsinki, mutta enpä sieltäkään ole hyviä arvioita kuullut tuolla kentällä. Vapaiden suuntien koulut sitten ovat vapaiden suuntien kouluja hyvässä ja pahassa. Kirkon omasta täydennyskoulutuksesta olen kuullut, että vanhoillista uskoa karsastetaan.

Se, mikä minulle välittyy @Sana n viesteistä on 1) syvä järkytys 2) huoli teologisesta opetuksesta ja 3) huoli kirkosta. Nyt hänelle on vastattu, että kirkossa on uskoa ja hyvää teologiaa tehdään. Näistä vastauksista puuttuu kuitenkin konkretiaa. Järkytykseen tärkeää olisi tulla kohdatuksi ja todesta otetuksi. Kaikki tiedämme, että huolet ovat aiheellisia, vaikka ne olisi ilmaistu kärjistäen.

Kirkossa on syvä uskonkriisi, jonka juuret ovat luullakseni liberaaliteologiassa. Koulut on paljolti menetetty. Lukemattomat seurakunnat on menetetty. Kansa on menettänyt uskonsa. Kyllä minäkin olen järkyttynyt. Omasta sukupolvestani entisiä uskovia nuoria on tippunut kuin plussapalloja. Tilastot sanovat samaa: milleniaalit on menetetty sukupolvi.

Lohdullista on meneillään oleva herätys nykynuorison keskuudessa. Ehkä he ovat nähneet vanhempiensa elämän ja arvojen onttouden, ja etsivät jotain kestävää.

Lohdullista on myös, että kun Israelissa vallitsi luopumus, Jumala oli säästänyt itsellensä jäännöksen, joka ei Baalia kumartanut. Lohdullista on, että areiolaisuus voitettiin, vaikka aikoinaan näytti kuin se ahmaisisi koko kristikunnan. Nytkin on varmasti jäännös. Mehän olemme todiste siitä!

Kirkosta eroaminen oli ainakin itselleni julmetun kipeää. Se ei ollut helppoa, eikä mukavaa, mutta kirkko löi ja haukkui minua ja kaltaisiani jatkuvasti. Se oli vuosien toksinen suhde. Rakastin tuota väkivaltaista, syrjivää ja hävytöntä kirkkoa. Se joogasi ja sambasi sateenkaarien alla, kun messuyhteisöjä ajettiin katuojiin. Lopulta pelastauduin tyhjän päälle. Uskon, että tyhjyydessäkin on Kristus, joka kantaa. Tällä hetkellä parantelen haavojani ja odotan Kirkkokansa -kirkkoa. Kirkollisveroni ei ole mennyt viime aikoina Hiljaisuuden joogaan vaan suoraan herätysliikkeelle.

Yritän sanoa, että tämä on vaikea aika. Suuri murros Suomen kristikunnassa. On tärkeää pitää Jeesuksesta kiinni, sillä merellä myrskyää. Kuulen aloittajan huolen, ja itken hänen kanssaan. Itse alan olla siinä vaiheessa, että viha on väistynyt ja jäljellä on suru.

6 tykkäystä