Ortodoksinen kirkkonäkemys on hiukan toisen tyyppinen kuin meillä luterilaisilla. Heille kirkko on tärkeä funktio koska sen ulkopuolella ei ole pelastusta.
Tuo on tärkeä asia josta voit olla iloinen ja kiitollinen.
Minä kritisoin luterilaisuutta vapaasti ja omalla tavallani. Mielestäni vanhoilla kirkoilla on paljon hyviä piirteitä.
Sinulla vaihtuu tuo tuulen suunta kovin usein. Ekumenia ei ollut äsken ort juttu, nyt se onkin.
Jätän tähän.
Sinä ymmärrät asioita kovin väärin, se on vahinko koska keskustelu ei liiku vaan kärsii jouhevuudesta.
Hehhee. Mitä sinä olet edistänyt kun et ole muuta kuin toistellut asioita jotka ovat kaikkien tiedossa ennestään. Siis tässä ketjussa. Jo heti alkuun riensit neuvomaan vaikket ollut ymmärtänyt näkökulmaani.
Tässä ketjussa asiaa ovat omasta kulmastaan kirjoittaneet aika monet.
Ketju on vain väärä. Modet voisi siirtää.
Se mitä tortoise on sinulle yrittänyt sanoa, on se että tunnustamalla yhteisen uskomme tunnustamme uskovamme samaan Jumalaan. Se on aivan eri asia kuin toisen kirkon opin tunnustaminen. Uskontunnustuksessa tunnustamme vain uskovamme niihin luovuttamattomiin tosiasioihin, jotka kuuluvat jokaisen kristillisen kirkon oppiin. Kirjoitat siis eri asiasta.
Näillä perusteilla jokainen kirkkokunta voisi sanoa samaa toisista.
2 tykkäystä
Tämä on juuri se kuvaamasi ongelma. Mihin et kuitenkaan anna vastausta. Mitä on se yhteinen usko jota tunnustamme? Ja missä tämä tunnustaminen tapahtuu? Uskontunnustukset ovat lähtökohtaisesti kovin erilaiset katolisilla ja ortodokseilla, kuten katolisena tiedätkin. Kuten kirjoitin Jumala kuva on erilainen ortodokseilla, katollisilla ja protenstanteilla. Kuten myös uskontunnustukset. Jotain yhteistä voimme löytää, mutta yhteiseen tunnustukseen on pitkä matka.
Ekumeenisen liikkeen parista saamme näkemyksiä yhteyspyrkimyksiin, Ekumenia | Suomen ortodoksinen kirkko, http://www.ekumenia.fi/etusivu/
Näin juuri luterilaiset esimerkiksi tekevät. Heille Paavi on antikristus kuten oppiformuloissa sanotaan. Aikoinaan piispa Eero Huovinen olisi hyväksynyt paavin jos hän olisi muuttanut Lapualle. Tämä kuvastaa osalta tätä asennetta katoliseen teologiaan.
Ei ole uskontunnustuksessa kuin yhden sanan ero. Ei se ole kovin suuri eroavaisuus.
3 tykkäystä
Se oli niin merkittävä ero, että jakautuminen tapahtui. Se on ortodokseille edelleen merkittävä ero, koska heillä on Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus jota he seuraavat.
Se, jonka uskontunnustuksessa tunnustamme. Siinä on uskon tärkeimmät asiat tiivistettynä. Jokainen kristillinen kirkko tunnustaa nämä asiat.
Silti kaikki kolme tunnustavat samat perusasiat.
Eivät ole.
Toki, jos tarkoitat sillä kaikkien kolmen yhdistymistä yhdeksi kirkoksi. Mistä taas tässä keskustelussa ei ollut kyse. Tässä oli kyse vain siitä, voimmeko kaikki kolme lausua yhdessä apostolisen uskontunnustuksen.
Mukana oli myös politiikkaa. Joku asiaan perehtynyt voi tarkentaa, mutta muistaakseni jotenkin niin että joku taho tarkoituksella lietsoi riitaa idän ja lännen välille ja sitten tuosta leimahti kiista. Täytyisi joskus perehtyä tarkemmin tuohonkin asiaan. Ja olipa niin tai näin, niin tuo kiista on jo sovittu -65.
Ei tuo ole mikään ongelma.
Katoliset siis käyttävät Nikealais-konstantinopolilaista, missä näin tapahtuu?
Voimme ja emme voi. Kuten sanoin pitkä on matka.
Totta kai mukana on politiikkaa, mutta se ei selitä teologista eroa joka on edelleen voimassa.
Nämä väittelyt ovat aika väsyttäviä. Eikös meitä kristittyjä yhdistä Jeesus eikä kukaan tai mikään muu? Hän itse sanoi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” ja ”Kukaan ei tule Isän luo muuten kuin minun kauttani."Ja eikös tämä ole myös meille yhteistä, että pelastumme yksin uskosta, yksin armosta, yksin Jeesuksen Kristuksen tähden. Kaikki muu pähkäily on vain inhimillistä väittelyä ja sehän alkoi jo alkuseurakunnissa ellen ihan väärin ole ymmärtänyt.
3 tykkäystä
Valitettavasti ei ole olemassa mitään oikorataa kauniiseen lopputulokseen pääsemiseksi.
Olemme siis samaa mieltä.
Yhden sanan ero ei ole merkittävä, kuten @Mauriina tuossa totesikin.
Eli mitä muita eroja on? Yksi sana ei täytä “kovin erilaiset” -määritelmää.
Miksi emme voi? Kaikki kolme tunnustavat samat perustotuudet. Minä voin korvata tuon yhden kohdan (pyhän yhteisen seurakunnan) katolisen kirkon vastaavalla.
Aivan. Että jatketaan vain jankkaamista? 
Aamen tälle. Ja merkit täyteen.
On kyllä; Tie, Totuus ja Elämä, mutta ei tyylilläsi kun tuntuu, ettei kukaan toinen lisäksesi ole oikeassa.
3 tykkäystä
Kyllä siinä on merkittävä teologinen ero. Muita eroja on tietysti paljon kirkkojen teologiassa.
Kyllä ja ei.
Varmasti mikään kirkkokunta ei kiellä yhteistä tunnustusta. Samoja perustotuuksia. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Jos tämä olisi ratkaisumalli, olisi vain yksi kirkko, kuten alussa. Vaikka voimme tunnustaakin yhdessä ja tunnustaa toisemme meillä on myös erottavia teologisia huomattavia eroja. Siksi yhteinen tunnustustuksen taustalla on samaan aikaan myös tämä kipeä ulottuvuus.
Sinun tyylisi on varmasti parempi, minä vasta etsin tyyliäni.
Teologisia eroja ei kukaan ole kiistänyt, eikä tässä asiassa ole niistä kyse.
Minä totean nyt @tortoise n tavoin, että me puhumme kahdesta eri asiasta. Sinulla on koko ajan mielessä joku ihmeen mielikuva kaikkien kolmen kirkon yhdistymisestä. Minä puhun siitä, voimmeko me kaikki kolme lausua uskontunnustuksen ja silti samaan aikaan hyväksyä opilliset eromme.