En tiedä asiasta tarpeeksi voidakseni tehdä sitä. Olen kerran ollut EO:n illassa, jossa Säilä oli opettamassa. Siinä tilanteessa luokittelin hänet hyvien puolelle. Kymäläisestä en ole koskaan kuullutkaan.
Ajattelen heti, että ehkä joku on toiminut siinä tunnepohjalta. Pitkään ollut sellainen tunne, että vielä ei jaksa, vielä ei kehtaa, vielä ei viitsi puuttua asiaan. Sitten alkanut tapahtua jotain, pato on avautunut, tullut tunne että nyt saa riittää, ja otettu omasta mielestä riittävän päättäväinen askel.
Psykologisesti on niin, että jos antaa varoituksen, ja se ei johdakaan mihinkään, niin sitten henkilö saattaa olla kuvioissa pidempään, mutta on nyt tehty viholliseksi. Tai vaikka näin ei oikeasti kävisi, niin tunnepohjalta toimiva henkilö saattaa ajatella sen näin.
Konfliktien välttelyä. Tai sitä, että ainoa tapa olla kriittinen tai selvitä konfliktista on yksinkertaisesti katsoa, että ei tarvitse olla tekemisissä enää.