Linkki ei taida olla maksumuurin takana, eihän? Referoin kuitenkin: Tennesseeläinen katolilainen peruskoulu poistaa Harry Potter -kirjat koulukirjastostaan. Taustalla on paitsi noituuden esittäminen kirjoissa neutraalina asiana, myös pelko siitä, että kirjojen sisältämien loitsujen ääneen lukeminen voisi vahingossa kutsua oikeita demoneja.
Potterien hyvyyteen tai pahuuteen en osaa sanoa mitään kun en ole lukenut - jotkut tuomitsevat vahvasti, jotkut näkevät niissä kristillistä allegoriaakin. Perustelua demonien kutsumisesta pidän kuitenkin varsin älyttömänä sanamagiauskon ilmentymänä. En millään jaksa uskoa, että mitään demonisia vaikutuksia voisi saada aikaiseksi pahaa-aavistamattomalla lastenkirjan ääneenluvulla, vaikka sinne olisi aitoja loitsuja upotettukin (mikä ei sekään ole ollenkaan varmaa). Henkivaltojen kanssa ei pidä pelleillä, mutta järjetön pelkokaan ei ole aiheellista. Ajatus siitä, että pahoja henkiä olisi mahdollista houkutella vahingossa, saattaa hyvinkin olla oppilaiden sieluille vahingollisempi kuin hyllyllinen Pottereita. Mielipiteitä?
Lastenkirjat joissa on viattomia loitsuja, manauksia, eivät tietysti ole mitään viattomuutta. Saatana pukeutuu valkeuden enkeliksi ja tarvitaan ripaus ymmärrystä. Kaikki manifestaatiot, aineelliset, kirjalliset mitä kaikkea onkaan, vastaus on ei kiitos.
Pöljä veto. Eurooppalaiset perinteiset sadut ovat täynnä noitia sun muita eikä kukaan ole saanut poltergeisteja kummittelemaan niiden takia. Liekö rapakon takana puutetta perinteisistä saduista, kun asiaan suhtaudutaan noin.
Vastustan noituuden esittämistä lapsille neutraalina ja jopa hyvänä asiana, kuten tuossa kirjasarjassa ja kaikessa siihen liittyvässä ymmärtääkseni tehdään. En osaa sanoa, kuinka monta askelta siinä otetaan todellisten pahojen henkien vaikutusta kohti; se riippuu varmasti monista seikoista.
Perinteisissä saduissa on aina ollut hyviä haltioita pahojen noitien vastavoimana. Potterit eivät mitenkään eroa tästä. Jos ei vastusta Ruususta ja Tuhkimoa, ei ole kovin loogista vastustaa Pottereitakaan.
Vuokrasin Harry Potter elokuvan varmaan 2000- luvun alussa. Se oli yksi harvoja vuokraamistani videoista, joita en pystynyt katsomaan kuin hiukan, ennen kuin oli kerta kaikkiaan pakko ottaa kasetti ulos. Eli kovin viettelevä tämä noituuden vaikutus ei ainakaan minulle ollut. Filmi oli vain niin kertakaikkisen kauheaa paskaa, ettei sitä pystynyt katsomaan. Mieluummin katsoin vaikka tyhjää seinää.
Tyttäreni on kuunnellut Pottereita äänikirjoina. Tarinat kuulostavat niin hölmöiltä ja älyttömiltä, että ihmettelen, kuinka se Rowling on tahkonnut niitä kirjojaan myyntiin siihen tahtiin kuin hänen tilipussinsa on kilissyt. Mieluummin luen vaikka Aku Ankkaa kuin olen tekemisissä Harry Potter tarinoiden kanssa.
No toisaalta en kyllä ymmärrä tietokonepelienkään päälle mitään ts ne ovat mielestäni täyttä ajanhukkaa. Silti porukka hamuaa niitä ihan sairaalloiseen riippuvuuteen asti.
Kysyin muuten joskus palstalla mielipidettä siihen, että jos esim saatanallinen tv/elokuvayhtiö upottaa oikeita loitsuja tms henkien kutsuja ohjelmiinsa, olisiko niillä oikeaa vaikutusta. Taisi vastaus olla, että ei ole vaikutusta. Tuleeko TV2:lta mitään epäilyttäviä ohjelmia muuten tällä hetkellä?
Vanhan liiton aikaan israelin kansan keskuudessa ei saanut olla ketään taikojen tekijää. Tuskin he olisivat olleet kovin innostuneita levittämään fantasiakirjallisuutta. Kristillinen fantasiakirjallisuus on ehkä ok. Tosin siitä ei ole omakohtaista kokemusta.
Jos loitsuilla olisi oikeasti jotain vaikutusta, tämä varmasti motivoisi esim saatananpalvojia siihen, että nämä pyrkisivät tekemään elokuvia, joihin olisi upotettu oikeita loitsuja. Loitsujen ei tarvitsisi olla edes äänenvoimakkuudeltaan kovia. Riittäisi ehkä, että ne kuuluisivat hiljaa taustan ääniin hukkuneina?
Ja tietenkin tämä johtaisi siihen, että outoja asioita tapahtuisi melkein kaikkialla näiden loitsujen vaikutuksesta. Kuitenkaan emme havaitse mitään tällaiseen viittaavaa.
Koska elokuvatekniikka on ollut olemassa jo vuosisadan verran ja tv- lähetyksiäkin on ollut jo kymmeniä vuosia, voisi odottaa, että oikeita loitsuja olisi käytetty jo ajat sitten. Tämä on sukua Fermin paradoksille.
Mutta löytyykö tähän loitsuparadoksiin ratkaisuehdotuksia vastaavasti?
Mutta miten muut kuin uskovat? Se että Jeesus suojelee omiaan ei auta jumalattomia. Ja heitä on niin paljon, että asian pitäisi tulla kuitenkin selvästi esille.
Potterin ovat vauhdikasta nuortenkirjallisuutta - ei enempää, ei vähempää. Elkää nyt hyvät ihmiset niissä mitään mustaa magiaa nähkö! Järki käteen ja lukemaan…
Ei musta magia esiintule tällaisen otsikon alla. Sitä eri muodoissa on kaikessa, etenkin, mikä jäljittelee Oikeaa, eli taivaallisia ilmiöitä.
Etenkin jesuiitat sulautuivat paikallisiin tapoihin ja uskomuksiin eli pakanauskontoihin. Lähin ja hyväksyttävin ilmiö on Napolin magian harjoittajat, pahan silmän asettajat, heidän onneatuovat pukinsarvensa ja laillisen tuntuiset talismanit. Tälläkin foorumilla on ollut viittaus tutkimukseen lähetystyöstä ja sen metodeista Indokiinan alueella. Tutkimuksen tai väitöskirjan tekijä otti esimerkiksi juuri jesuiittojen harjoittaman pakanuskontojen ymmärtämisen.
Ilman sarvia ja hampaita voidaan todeta, että RKK:n katekismuksen kohta Islam-uskoisten veljeydestä on vaikuttavin todiste hyväksyä harhat, jos niissä on jotain oikeaa ja etenkin, jos ne eivät kiellä Katolisen Kirkon ainutlaatuisuutta. Myös samaa periaatetta edustaa RKK:n järjestämät yhteiset ‘ekumeeniset’ kirkolliset menot Assisissa, joihin osallistuu kaikki maailman pakanauskonnot ja nk. kristilliset kirkot.
Kommenttisi edustaa johdonmukaisesti kirkkosi julistusta.
Ketju lähti siitä uutisesta, että katolinen pappi vastustaa ankarasti noituutta. Ja tästä saatiin aasinsilta siihen, että oikeasti katolinen kirkko kannattaa pakanuutta.
On ihan eri asia lausua loitsu, rukous, tms. (a) niin sanotusti tositarkoituksella ja sydämessään siihen yhtyen kuin toisaalta (b) ikään kuin vain ulkopuolisena seurata sitä yhtymättä siihen ihan tosissaan ja täydestä sydämestä. Kuitenkaan en usko, että jälkimmäinenkään on täysin merkityksetön ja vaikutukseton tapahtuma. Tähän viittaa myös omat havaintoni, että usein ne, jotka vielä parikymppisinä olivat innoissaan satujen taikamaailmasta, olivat myös tavallista kiinnostuneempia astetta vakavammista henkimaailman asioista kuten shamanismista, oikeasta noituudesta, astrologiasta jne. Hengellisen kaipuun kohde vääristyy, ja mahdolliset omat kokemukset henkimaailmasta saatetaan tulkita noitamaailmankuvan mukaan.
En minäkään, mutta. Harjoittamalla ei-kristillisiä uskontoja tai henkisyyksiä kutsuu luokseen demoneja merkityksessä lankeaa helpommin syntiin ja/tai lankeaa syntiin jo itse harjoituksessa. Sen sijaan artikkelin kuvaama ajatus, että Rowlingin romaaneissa olisi oikeasti toimivia loitsuja on äärettömän pöljä.
Minä en usko, että mikään loitsu olisi “oikeasti toimiva” siinä mielessä että se itsessään automaattisesti aiheuttaisi jonkin tietyn seurauksen. Ja kääntäen, mikä tahansa hölynpöly luritus voinee toimia oikeana loitsuna, jos intentio on kohdallaan.
Noituuden vaikutuksista vielä sen verran, että käsitykseni mukaan se on aina vähintäänkin osittain epätotta ja epätodellista, koska sen aikaansaaja on Jumalan eli totuuden ja todellisen vastustaja. (Totuus ja todellisuus ovat klassisissa kielissä usein sama käsite.)
Toinen hyvä havainnollistus pahojen henkien vaikutusvallasta on Hieronymyksen kommentaarissa Matteuksen evankeliumin kohtaan, jossa paholainen suostuttelee Jeesusta hyppäämään alas temppelin harjalta. Hieronymus huomauttaa, että paholainen voi huokutella hyppäämään alas mutta ei voi tönäistä alas.
