Niinhän tuo mainonta tekee. Minut se on manipuloinut karttamaan kaikkea, missä voi joutua sen kohteeksi. Syynä on se, että kun joku suomalaisääni alkaa innostuneena kertoa jostain tuotteesta tai palvelusta, koen sen niin ärsyttävänä, etten mistään hinnasta halua moista kuulla. Esimerkki eräästä ERITTÄIN ärsyttävästä äänenmuokkaustavasta on se, että automainoksiin hidastetaan mainoksen tekstin lukevaa miesääntä, jotta se kuulostaisi entistäkin matalammalta.
En katso suomalaisia tv kanavia ollenkaan. En edes Yleä. Minulla on myös VPN ohjelma ja lokaation valinnan perusteena on aina se, että olen jossain muualla kuin Suomessa, jotta Youtubenkin mahdolliset mainokset ovat muun kuin suomenkielisiä… Käytän myös mainostenesto-ohjelmaa, joten iltapäivälehtienkään videomainokset eivät pomppaa silmille. Ja sitten tietty nettimainokset pitää estää jo senkin vuoksi, että ne tulevat poikkeuksetta suuremmalla äänenvoimakkuudella kuin muu sisältö.
Joten tarkoitat täysin eri asiaa kuin Uskonsoturi. Tuskin kukaan ajattelee mainosten kutsuvan lisää demoneja paikalle. Sen sijaan päässä jo asuvat pikkupirut hermostuvat niistä totaalisesti.
Tietenkin loitsut, jos joku siis todella haluaa loitsia, ovat sitten varmaan sellaisia, joita kuka tahansa voisi periaatteessa kehittää. Ei siis tarvita mitään maagista loitsukirjaa, vaan sellaisen voi laatia itse vaikka lennosta. Ja tämä tietysti perustuu siihen, ettei sanoissa itsessään ole mitään maagista voimaa, vaan niiden lausujan intentiossa.
Toisaalla mainittiin, etteivät demonit voi lukea ihmisten ajatuksia. Eli jos joku rukoilee Saatanaa itse hiljaa omassa mielessään, niin Saatana ei kuule tällaista. Jumala sen sijaan kuulee kaiken. Silloin mielenkiintoiseksi näkökulmaksi nousee se, että jos Jumala huomaa jonkun rukoilevan hiljaa mielessään Saatanaa, niin avaako Jumala tällöin Saatanalle mahdollisuuden kuulla tämä rukous?
Jos taas Saatanaa ei pidetä varsinaisena demonina, vaan Saatanalla on erilaiset kyvyt ja hän voi kuulla ihmisten ajatukset, niin eikö silloin se, että demonit eivät voi kuulla ihmisten ajatuksia ole huono rajoitus? Saatanahan voi välittää kuulemansa asiat demoneille ja silloin rajoitus on kierretty.
Potter-kirjoja en ole lukenut, mutta elokuvissa en ole havainnut mitään kristinuskoon liittyvää saati kritiikkiä sen suuntaan. Sen sijaan Philip Pullmanin Universumien tomu -sarja on kuulemma kristinuskokriittinen. Suomi-wiki:
Vielä vuonna 2003 Pullman kertoi olevansa hämmästynyt siitä, etteivät kirjat olleet saaneet osakseen enempää uskonnollista arvostelua. Suurin osa hyökkäyksistä oli kohdistunut J. K. Rowlingin kirjoittamaan Harry Potter -sarjaan, vaikka Universumien tomussa esitetyt ajatukset ovat Pullmanin mukaan paljon kumouksellisempia: hänen kirjansa ”käsittelevät Jumalan tappamista”. Pullman totesi huvittuneesti joulukuussa 2007, että Kultainen kompassi oli lojunut aivan rauhassa muun muassa monien katolisten koulujen kirjastoissa jo yhdentoista vuoden ajan ennen kuin elokuva herätti arvostelijat huomaamaan sen ”vaarallisuuden”.
Se on eräänläinen anti-Narnia:
Philip Pullman, whose His Dark Materials trilogy presents as a sort of anti-Narnia, regards Lewis’s religious writings as “bullying, hectoring and dishonest in all kinds of ways”, and the Narnia books as actually “wicked”. He says: “I find them very dodgy and unpleasant – dodgy in the dishonest rhetoric way – and unpleasant because they seem to embody a world view that takes for granted things like racism, misogyny and a profound cultural conservatism that is utterly unexamined.” (Guardian)
Näiden kahden vertaaminen on ongelmallista. Ehtollinen tarvitsee paljon muutakin kuin lausutut sanat. Loitsujen lukeminen ei taas tarvitse muuta kuin lukijan ja lausutut sanat.
Tästä juolahtaa mieleen kristinuskon alkuajoista asti kytenyt kiista klassillisten tekstien lukemisen sopivaisuudesta. Sopiiko pakanallisia jumaluuksia sisältävä tai muuten maailmallinen teksti kristityn luettavaksi. Ja kuten tiedetään, tässä oli erilaisia kantoja.
Klassillisuuden aste tietysti todistettavasti kytkeytyy inhimillisen suuruuden kanssa suoraan, mistä johtuu oman aikamme tuhnuisuus. Klassillisen kirjallisuuden tuntemus on vähäistä. Siksi on turha odottaakaan mitään enempää. Koulu-uudistusta odottaessa.
Mutta iso ero on tietysti siinä, miten noituus esitetään. Vanhoissa saduissa noita on paha, mutta nykyään noidat ja vampyyrit ja muut ovatkin hyviksiä.
Ex opere operato -kritiikillä ei taida tässä olla nyt mitään yhtymäkohtaa. Ei termin oikealla käytöllä (so. donatolaisen käsityksen torjumisena, jossa vastakohta on sitoa toimituksen vaikutus toimittajaan) kuin myöhemmässä propagandistisessa, jossa oikein toimitettu toimitus tuottaa jotenkin automaattisesti hyvyyksiä.
Mutta sanamaagisen käsityksen torjuminen on kyllä ihan vanhastaan olemassa ja tie on kaksisuuntainen. Onhan tunnettu sekin, että päätettiin hyväksyä aikoinaan ne kasteet, jotka huonosti latinaa taitanut pappi toimitti in nomine patriae et filiae.
Mutta tämän sanottuani, pitää vielä lisätä, että itse ajattelen kyllä niinkin, että sanoilla on voimaa ja vaikutusta. Ehkäpä juuri sitä maagista. Kristillinen toiminta ei ole ihmisten sanoista rippuvainen, eikä kasteen pelastava vaikutus riipu inhimillisistä vajavuuksista (papilla voi olla puhevika tms.) Mutta ehkä perkeleen tapaus on erilainen. Sillähän ei ole mitään todellista valtaa.
Tuo on näyttelemistä tai leikkiä, tai oikeastaan näytteleminen on tavallaan aikuisten leikkiä. Totta kai leikki on hauskempaa kuin kieliopin opiskelu on. Totta kai levosta pidetään enemmän kuin työn aherruksesta ja vaivasta. Ja leikki on lepoa.
Se, että tämä on liiketoimintaa kertoo nähdäkseni siitä, että nyt ne ikäpolvet, jotka ovat nuoruudessaan larpanneet ovat työelämässä. Niinpä lastenleiri saa tällaisenkin muodon.
Jos olisin vanhempi, kiinnittäisin kyllä paljon kriittistä huomiota tämän lainauksen sisältöön:
" Meillä on tämän lisäksi mukana myös moraalin ja maailmankatsomuksen kannalta pohdiskelevaa sisältöä ja ryhmätöitä, Velhokoulu -larpin tuottaja Janina Kahela kertoo"
Mun mielestä tuossa on kyllä ihan kiistattomasti kysymys leikkimisestä ja näyttelemisestä, ja siihen osallistuvat lapset tietävät sen itse varsin hyvin. Aikuisten esittämien hahmojen humoristiset nimetkin alleviivaavat sitä, että ei olla tosissaan eikä kukaan ajattele, että oltaisiin tosissaan. En siis näe tässä lähtökohtaisesti mitään ongelmaa, jos ei jonkin yksittäisen aktiviteetin sisältö ole ongelmallinen - mutta sitä taas ei yhden artikkelin perusteella pysty arvioimaan.
Leikin varjolla voidaan muokata maailmankuvaa, välittää uskonnollisia ja poliittisia aatteita, mikseipä noituuden eri muotoja. Vaikea sanoa artikkelin pohjalta, mutta harmittomuus voidaan myös kyseenalaistaa. Toisaalta jos lapset leikkivät rosvoa ja poliisia opettaako leikki rikollisia tapoja ja samaistuuko lapsi tulevaisuudessa mafia pomoon.
Niin, jossa vaiheessa Suomessa oli pyrkimyksenä estää lasten sotaleikkejä ja muita aseleikkejä. En tiedä tehdäänkö enää niin ja miten sitä perusteltiin.
Joskus kun pari vuosikymmentä sitten hengasin karismaattisissa piireissä, niin siellä jotkut jakoivat materiaalia Pokemonien ja Harry Potterin saatanallisuudesta. Niistä tarttuu lapsiin demoneita yms. örkkejä. Pojan kenkiä paheksuttiin, kun niissä oli Pokemoni kuva.
Kun sitten yksi seurakunnan pariskunta tuli käymään meille, niin kävin hakemassa kirjastosta Harry Potter kirjan sinne keittiön pöydälle. Jostakin syystä perheen rouva ei haluannut tulla meille enää käymään, jos perheenjäseneni ei irtisanoudu yhteydestä pahoihin voimiin. Viestejä voi kyllä laittaa ja soittaa, mutta sisälle ei voi tulla. En tajunnut silloin näiden asioiden yhteyttä. Mutta sinänsä minua ei haitannut, perheenjäsentäni kyllä. Kaikki tämä vaikutti siihen että irtauduin karismaattisesta seurakunnasta.
Kuuntelin muutama vuosi sitten kaikki Potterit, pidin niistä.
Kyllä minä tuon luennon katsoin ja kuuntelin. Valitettavasti en enää muista kovin paljon. Se mitä jäi mieleen oli, että luennoitsijan mukaan noitavainot ovat hänen mukaansa liioiteltuja ainakin siinä mielessä, mitä tulee kristillisen kirkon osaan vainoissa. Ja muistan myös sen, että kirkko ei olisi ollut kovinkaan kärkäs syyttelemään ihmisiä noituudesta.
Niin ja ylipäänsä kumosi muitakin myyttejä noitavainoista. Hänhän on julkaissut kirjankin aiheesta, tosin mitä kirjakaupassa selasin läpi, niin käytännössä kävi läpi samat jutut kuin tossa luennossa mutta syvällisemmin.