Aika viisas ajatus. Merkit täyteen.
Ortodoksinen filosofi Timothy G. Patitsas väittää kirjassa The Ethics of Beauty, että läntinen ja itäinen lähestymistapa synteihin on erilainen. Lännessä aloitetaan ylpeydestä, joka tavallaan on synneistä pahin ja myös vaikeimmin havaittava. Idässä sen sijaan aloitetaan haureudesta, joka taas on näkyvin ja helposti huomattavin synneistä. Se on tavallaan helpoiten asioissa pidettävä, juuri edellä mainitusta syystä eli sen ilmeisyydestä. Aloittelijoiden, kokemattomien ja vain vähän edistyneiden tulee siksi ensiksi kamppailla sitä vastaan. Nykyään tällaisia on suurin osa. Itse uskon, että haureus myös haurastuttaa eettistä selkärankaa.
Tuo on aika ikävästi kirjoitettu; ainakin hyvin ajattelemattomasti. Jos ei tiedä tuollaista asiaa, niin viisaampaa olisi vaieta siitä sen sijaan, että langettaa tuollaisen ikävän tahran hyvään asiaan. Eihän kukaan olisi kirjoittamassa avioliitostakaan, että “minkä verran niissä harjoitetaan sodomiaa on luonnollisesti tuntematon asia.”
3 tykkäystä
Äkkiseltään kuulostaa, että Patitsas kuvaa tässä teoreettista ja käytännöllistä lähestymistapaa eikä niinkään itäistä vs. läntistä. Kyllähän meidänkin isiltä löytyy mainintoja, että ylpeys on synneistä pahin. Muistaakseni ainakin P. Kassianus kirjoittaa näin.
1 tykkäys
Kiitos kommentista. Kuten kirjoitin, Patitsas ei niinkään kirjoita siitä, mikä on synneistä pahin tai vähemmän pahempi, vaan siitä missä järjestyksessä aloitetaan, mille annetaan paino missäkin vaiheessa. Eli ylpeys “tavallaan synneistä pahin”, haureus “näkyvin ja helposti huomattavin”.
1 tykkäys
Kah, niinpä kirjoititkin. En vissiin lukenut kunnolla.
Kun tässä on puhuttu eri aikakausien paremmuudesta ja huonommuudesta, niin heitänpä vähän oikeaa tutkimustietoa pöytään, kun sellainen sattui tulemaan netissä vastaan:
Tämä on vain yksi asia, ja monia muitakin aspekteja on. Silti kaiken liberalisoitumisen keskellä on asia, jossa kehitys kulkee toiseen suuntaan: sitoutuneissa parisuhteissa petetään vähemmän kuin ennen. Toki tässä voi vaikuttaa myös se, että nykyään erotaan enemmän. Mutta silti.
6 tykkäystä
Toistumisesta ei ole tietoa, mutta tuohon aikaan moni vetäytyi pois Helsingin Kansanlähetyksen toiminnasta. Tuo tapahtuma oli ikään kuin viimeinen pisara heille, jotka olivat harkinneet lähtemistä eikä ollut vastuunkantotehtäviä jotka rajoittivat lähtemistä. Noin kolmikymppisiä lähti paljon.
Muistan kyllä tapauksen, kun kokoussalin oveen Kaisaniemessä Nmkyn Hotel Arturissa oli teipattu lappu, joka kertoi tilanteesta, että joku oli vuotanut luottamuksellisia tietoja sähköposteista Helsingin Sanomille, joka kirjoitti asiasta. Paheksuin tällaista epäluottamuksellista toimintaa silloin ja paheksun vieläkin. Kyseessä oli ollut ilmeisesti Hekl:n vastuunkantajien tms. sisäpiirin esirukoussähköposti jonkun sukulaisen puolesta, jonka elämäntavat herättivät huolta ja joku Juudas oli vuotanut sisällön julkisuuteen.
1 tykkäys
Jos on kyseessä ollut useammalle kymmenelle ihmiselle lähetetty uutiskirjeen tyyppinen, niin en ihmettele jos joku vastaanottajista ei ajattele sen olevan erityisen salainen sisällöltään. Rukouspyyntöjä sitäpaitsi usein jaetaan myös eteenpäin eri piireissä.
1 tykkäys
Kyllä, mutta ei Hesarille paljastusmielessä. En tiedä kirjeen jakelun laajuutta, tuskin kovin paljon enemmälle kuin sisäpiirille.
Näköjään ainakin 90 vastaanottajalle, kertoo Google. Ei tietoa mistä tuo luku on ja mikä on sisäpiiri. Pidän lukemaa isona, olin kuvitellut että parisenkymmentä.
Kotimaan uutisointi:
1 tykkäys