Evlut kirkkoon kuuluvien osuus alittaa 50 % noin vuonna 2032 eli parin vaalikauden kuluttua. Tämä on mielestäni perusteltu arvio, se on eria asia kuka pitää tuota hyvänä ja kuka huonona. Laki ei ota kantaa prosenttilukuihin, mutta kai silläkin jokin merkitys on. Nykyisellään kirkko hautaa lakisääteisesti kaikki, saa siihen rahoituksen valtiolta, ja kirkko valittaa summaa liian pieneksi, jotkut taas liian suureksi. Summaa leikattiin juuri n. viidennes ja se on nyt reilut 100 miljoonaa euroa vuodessa
Miten näette hautausmaiden tulevaisuuden? Vaihtoehtoja on nyt lähinnä teoriassa: vapaa-ajattelijoilla kymmenkunta, eräillä pienemmillä uskontokunnilla jonkin verran ja kaksi kunnallista. Nämä voi pyöristää nollaan, kun puhutaan 50 000 vainajasta vuodessa; tosin osoittavat että vaihtoehtoja voi olla.
Tapakulttuurissa hitaimmin muuttuvat hautajaiset. Tuhkan sirottelu luontoon on kyllä yleistynyt nopeasti, mutta osuus on edelleen pieni.
Siirretäänkö jossain vaiheessa evlut hautausmaat kunnille tai sote-alueille tms. kerralla, vai tapahtuuko näin seurakunta kerrallaan? Vai syntyykö uusia, ja kirkko jää entistä selvemmin hautaajaksi, kun sen toiminnasta suhteellisesti suurempi osa liittyy varsinkin entisten hautojen hoitoon?
Melko paljon kulttuurin pitäisi muuttua, että se olisi muiden kuin uskonnollisten yhdyskuntien tehtävävä. Varmaan voidaan keskustella, missä määrin se on valtion tehtävä tai rahoitettava, mutta uskonnollisilla yhdyskunnille se minusta kuuluu.
Eiköhän se tulevaisuudessa mene niin,että muut kuin evankelisluterilaiseen kansankirkkoon kuuluvat joutuvat perustamaan omat hautausmaansa. Ortodokseilla on omia hautausmaita,mutta ei joka paikassa. Tietysti silloin kaikki hautausmaita ylläpitävät tahot saisivat valtion tukea,eikä ainoastaan luterilaiset. Näen hautaamisen puhtaasti uskonnolllisena toimituksena.Jos ei ihmisruumiilla ole mitään arvoa, voidaan kuolleiden ruumiista päästä eroon muulllakin tavalla esim kompostoimalla tai polttamalla ne ja sirottelemalla ruumistuhka luontoon. Mutta silloin täytyisi muuttaa lainsäädäntöä. Nythän tuhkia ei käsittääkseni saa sirotella minne vain.Yleensähän tuhkat pannaan uurnaan ja haudataan. Siinä on sitten tavallaan kaksinkertainen vaiva, mutta maata se vaatii vähemmän.
Miten? Vanhassa uskonnonvapauslaissa oli periaatteessa tuosta määräys, jos paikkakunnalla olisi ollut paljon evlut kirkkoon kuulumattomia. Sitä ei laki kertonut, miten se olisi käytännössä hoidettu.
Vaikka tosiasiallinen uskonnottomuus ja muodollinen uskontokuntiin kuulumattomuus lisääntyvät, ei ainakaan vapaa-ajattelijoiden jäsenmäärä juuri kasva; olikohan viime vuonna joku viisi henkeä lisää tjsp.
Tuhkan sirottelu vaatii maanomistajan luvan. Kunnat voisivat kyllä oikeastaan kaikki osoittaa jonkun järvenrannan tms. maaltaan, sehän ei vaadi juurikaan mitään. Joku opaskyltti ja kivi rantaan niin että saa sirotella ilman saappaita.
Kaipa tuo jotain yhteiskunnallista muutosta edellyttäisi. Spekulointiahan tämä on, mutta veikkaisin tosiaan, että evl.fin jäsenmäärän vähentyessä aletaan esittää, että kukin uskonto hoitaa omat vainajansa. Voisihan sen kunnille/valtiolle myös vastuuttaa, mutta en tiedä, halutaanko nykymaailmassa kunnille/valtiolle lisää tehtäviä.
Uskonnottomien määrä jatkanee kasvuaan, mutta wäkevien uskontoa vastustavien ateistien määrä pysynee marginaalisena. Eli veikkaisin, että uskonnottomien voivan ostaa hautajaiset tässä kuviossa jonkinlaisesta lisenssitoimijalta.
Tietysti sillä tavalla,että eri uskonnolliset yhteisöt ja toisaalta taas uskontokuntiin kuulumattomat omalla tahollaan perustaisivat hautausmaita ylläpitäviä yhdistyksiiä.
Noinhan sen voisi hoitaa – mutta tällä hetkellä joteensakin kaikki yhdistystoiminta kaikissa länsimaissa tuntuu vähenevän. Hautausmaan pitää lain mukaan olla hautausmaa ainakin sata vuotta, ja käytännössäkin varmaan halutaan vuosikymmenten elinkaari.
Kunnan (tai yksityisen yrityksen) hautausmaassa olisi myös tiettyä ideaa. Mistä ikinä onkin elinaikana kiistelty, ne kiistat ovat ohi. Äkkiseltään ajatellen pidän siitä ajatuksesta, että lopulta päädytään samaan maahan.
En usko nykyisten hautausmaiden siirtoon laajamittaisesti ainakaan lähitulevaisuudessa. Nykyiset hautausmaat ovat pienissä ja keskikokokoisissa kunnissa useimmiten käytännössä kirkon piha-aluetta. Niihin liittyy pitkiä hoitosopimuksia, joista osa on sovittu asiakirjoissa jopa päättymättömiksi ainaishoitosopimuksiksi, ja oikeuskäytäntö on vahvistanut, että seurakunta ei näitä vanhoja sopimuksia voi yksipuolisesti irtisanoa ilman kunnollisia perusteita, kuten tarkkoja laskelmia siitä, että hautojen hoitoon aikoinaan maksetut ja sitten tuottoa kerryttämään sijoitetut varat ovat oikeasti loppuneet. Lisäksi ruumiin hautauksella on kristillinen tausta, ja kirkolla lienee myös halu suojella jo kirkkomaahan haudattuja ruumiita. Omistuksen siirto voisi johtaa siihen, että uusi omistaja voisi pyrkiä lanaamaan nykyiset keskustoissa hyvillä paikoilla sijaitsevat hautausmaat ainakin osittain, ja pyrkiä pitkällä tähtäimellä myymään ne esimerkiksi tonttimaaksi eniten tarjoavalle. Lähitulevaisuudessa sellainen muutos ei menisi läpi, mutta vuosikymmenten perspektiivillä tilanne voi olla toinenkin.
Ennen kristinuskon Suomeen leviämistä polttohautaus oli yleinen hautauskäytäntö. Kristinusko toi mukanaan ruumiin polttamattomana hautaamisen käytännön siunattuun maahan, minkä seurausta on sitten ollut ruumiiden hautaaminen keskitetyille kirkkomaille.
Krematoriotoiminta saattaa siirtyä jo lähitulevaisuudessa pois seurakunnilta vaikka hyvinvointialueiden tehtäväksi tai ihan yksityisten yritystenkin toiminnaksi. Sitä ei pidetä missään hiippakunnassa kirkon ydintoimintana. Kirkko järjestää tällä hetkellä krematoriotoimintaa lähinnä siksi, että kukaan muu ei ole alkanut sellaista järjestämään. Jos toiminta siirtyisi pois kirkolta, voisi tulla ehkä joku sellainenkin toimija, joka polttaisi ruumiita ilman viimeisteltyä arkkua niin, että hautajaisissa voitaisiin käyttää uudelleenkäytettävää vuokra-arkkua, joka palautettaisiin polton sijaan hautaustoimistoon seuraavalle käyttäjälle. Polttoihin tällainen toimija voisi hankkia edullisemman ja ekologisemman alustan, kuitenkin laissa säädetyt kriteerit täyttäen, mikä voisi alentaa hautauskustannuksia.
Minäkin pidän epätodennäköisenä muutoksia lähitulevaisuudessa. Toisaalta vuosilla on tapana kulua yllättävän nopeasti, ainakin jälkikäteen katsoen.
Oma juttunsa on sitten väestökato, joka maantieteellisesti vaivaa ehdotonta valtaosaa Suomesta. Vaikka kirkkoon kuuluvien osuus ei paljonkaan laskisi maalaiskunnissa, jäsenmäärä pudonnee silti. Toki siinä joudutaan sitten ensin miettimään miten hoitaa palvelut vielä eläville.
Ei kait se vaadi kuin sukupolvenvaihdoksen, joka on kovaa vauhtia käynnissä. Tuskin suurta ideologista siirtymää sinänsä tapahtuu, mutta kosketuspinta perinteisiin voi vain kadota ja sitten joku asia menee vahingossa läpi.
Olen itse kuullut sekä luterilaisten että ortodoksien asianosaisten kautta jo pidemmän aikaa puhuvan siitä, miten hautaustoimi on kirkoille taloudellisesti ja hallinnollisesti raskas asia. Kun nyt esimerkiksi nykyhallitus ideologisesti leikkaa hautaustoimiin tarkoitettuja varoja, syntyy kansankirkoilla sisäinen paine luopua siitä. En siis näe, että pelkästään jonkinlainen yhteiskunnallinen muutos hautaukseen liittyvissä ajatustavoissa olisi ratkaiseva. Todellisuus ja taloudellinen tilanne vaikuttavat myös. Vähintäänkin se voi johtaa siihen, että kansankirkot alkavat vaatia yhteiskuntaa huolehtimaan kokonaan uskonnottomista ja kansankirkkoihin kuulumattomista vainajista. Koska onhan se vähän tyhmää, että kirkko joutuu jäseniltään keräämillä rahoilla rahoittamaan kirkkoon kuulumattomien hautaustointa. Tämä viimeinen näin kansankirkkoon kuulumattoman näkökulmasta.
Yhteiskunnan ei pidä huolehtia kansankirkkoihin kuulumattoimien hautaustoimesta, vaan heidän itsensä. Kuten kansankirkkoon kuuluvat itse huolehtivat omastaan kirkollisveroilla.
Tässä juuri viime viikolla kävin huolehtimassa suvun vanhojen haudat kuntoon neljänteen polveen ja joidenkin vanhapiika/-poikasukulaiseten haudat. Seurakunta on nostanut hoitomaksut taivaisiin, joten pitää kestää, että ovat kukitta, kunnes joku ehtii tulla paikalle (lue: minä). Noita pyhiä lehtoja ei voida desakralisoida tunnustuksettomiksi tiloiksi ja vainajiemme muistoa häpäistä.
En usko, että mitään ideologiaa on hallituksella… Aika salaliittoteoriaa taas pukkaa.
Vero olisi tietysti mahdollinen. Mutta miten tuollainen yhdistys käytännössä hoituisi? Eihän valtio voi pakottaa liittymään paikalliseen vapaa-ajattelijoiden yhdistykseen, vaikka sellainen paikkakunnalla hautausmaata ylläpitäisikin.
Ehkäpä todellisuus menee oikealta ohi, ja nimetyistä haudoista luovutaan. Yksinkertainen tuhkan sirotteluun osoitettu alue on huomattavasti helpompi vaikkapa kaupungin puistotoimen hoitaa. Ja tuhkan sirottelu luontoon yleistyy tällä hetkellä.
Ei tarvitse olla mikään vapaa-ajattelijoiden yhdistys, vaan hautausmaata ylläpitävä yhdistys tms. Onhan nytkin olemassa erilaisia hautausapuyhdistyksiä jo olemassa, jotka avustavat jäsentensä hautauskuluissa.
Kyllä ratkaisu löytyy, jos halutaan. Vastustan sitä, että kunnille/ “hyvinvointiaulueille” / valtiolle pannaan lisää ja lisää tehtäviä, kun entisiäkin on jo vaikeata toteuttaa.
Hautaustoimihan on jo yhteiskunnan tehtävä, mutta se on vain lainsäädännöllä siirretty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hoidettavaksi. Tätä varten valtio maksaa kirkolle valtionrahoitusta. Lain mukaan kirkon ylläpitämille hautausmaille tulee voida haudata kaikki, ja kaikilta tulee periä samansuuruinen maksu. Koska valtionrahoitusta leikataan, eikä se aiemminkaan ole kattanut kuluja kokonaan, on tilanne se, että kirkon jäsenet rahoittavat veronmaksullaan kirkkoon kuulumattomien henkilöiden hautauskuluja.
Kun kirkon jäsenmäärä pienenee, lisääntyy kirkkoon kuulumattomien osuus hautauksissa ja samalla siis myös kustannukset, joita kirkon jäsenet heidän puolestaan maksavat. Tämä voi hyvinkin johtaa tilanteeseen, jossa kirkon täytyy luopua hautaustoimesta (ainakin niiden osalta, jotka eivät kuulu kirkkoon), jotta hautaustoimea ei rahoitettaisi kirkon (muuhun) ydintoimintaan kuuluvilla tuloilla.
Vaihtoehtona olisi tietenkin se, että kirkkoon kuulumattomat hoitaisivat itse (tai ne hoidettaisiin muilla tavoin) hautauskulunsa täydellisesti. Se vaatisi kuitenkin lakimuutosta.
Toki joo yhdistys voisi olla vain hautausmaata varten. Mutta kysymys säilyy silti. Kuvitteellinen Antti Anttila, 28v, kuolee onnettomuudessa eikä kuulunut uskontokuntiin eikä ollut hauta-asioita miettinyt, ei kuulu mihinkään yhdistykseenkään. Mitä pitäisi tehdä?
Hautauskulut maksettaisiin jäämistöstä. Tai jos sitä ei ole, omaiset maksaisivat. Kuten nykyäänkin. Varattomille omaisille varmaan sossu maksaisi minimihautauskulut, kuten nykyään.
Varmaan hautauskulut nousisivat kirkkoon kuulumattomilta.