Myös Laajasalolla on taustalla tutkijankoulutus, mutta hän ole väitellyt teologiasta, vaan kasvaustieteestä. Ennen vakinaista virkaansa Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa Laajasalo toimi Helsingin yliopiston etiikan ja uskonnonfilosofian tutkijana sekä uskonnon didaktiikan yliopistonlehtorina.
1 tykkäys
Entä jos toisella kierroksella onkin Laajasaalo ja Hintikka?
2 tykkäystä
Mitä tarkoitat “ekumeniikan ja ekumenian näkökulmalla” kohdassa? Ovatko nämä siis kaksi eri asiaa? (Miksei täällä ole päänraapimishymiötä?)
Koska edellisen kerran piispaksi on päässyt joku, jolla ei ole vähintään yhtä teologian tohtorin tutkintoa hankittuna?? Väisäs-Mattikin hommasi itselleen tohtorin paperit ikäänkuin kelpoisuusvaatimukset täyttääkseen, vaikka itse väikkärin tieteellisistä ansioista voidaan olla melko oikeutetusti montaa mieltä.
Juha Sipilää lainatakseni, mitä siitäkin tulisi jos kaikenmaailman dosentit ylennettäisiin piispaksi?
[quote=“Nolonso, post:254, topic:836, full:true”]
Koska edellisen kerran piispaksi on päässyt joku, jolla ei ole vähintään yhtä teologian tohtorin tutkintoa hankittuna?? [/quote]
Irja Askola? Vai onko muitakin?
Seppo Häkkinen väitteli vasta piispana.
Ekumeniikka tarkoittaa sitä teologista tiedettä, joka tutkii ekumeniaa. Ekumenia tarkoittaa puolestaan kirkkojen ykseyspyrkimystä. Nähdäkseni Hintikka on tehnyt ekumeniikan alan väitöskirjan, ja on siis siltä puolelta asiantuntija. Lisäksi hän on toiminut ekumeenisessa toimielimessä, eli nähnyt sitä varsinaista toimintaa (jota hän ekumeenikkona tutkii).
Aiemmassa viestissäni oli virhe, jonka korjasin. Tiedoksi mm. @Yocha.
1 tykkäys
Älä ymmärrä nyt väärin. En tarkoita, että Laajasalo olisi vain kansanmies. Laajasalo on myös teologi, eikä se rajoitu siihen, että hän on vain gradun tehnyt ja sitten alkanut tehdä töitä, t.s. jättänyt teologian sikseen. Kyllä hän on teologi, ja mielestäni oivallisella tavalla osaa suhteuttaa teologista ajatteluaan puheisiinsa ja saarnoihinsa. Hän on nähdäkseni aika vakaa teologi, joka ei heilu kannoissaan. Hän ei kuitenkaan ole uuden keksijä sillä tavalla, että hän lähtisi liikkeelle teologisesta sisällöstä ja kehittäisi uudenlaista ajattelua. Hän on ennemmin ihmisten kohtaaja, joka kehittää uskonnollista ajatteluaan kohtaamisten ja arjen työn perusteella. Hän on siis saarnatuoliteologi, näin sanoakseni, verrattuna Hallamaahan, joka on kammioteologi. Hintikkakin on kai kammioteologi. Laajasalolla on myös se avu, että hän tunnistaa oman riittämättömyytensä ja rakentaa itselleen työtovereista ja avustajista verkoston, joka paikkaa sen, mitä hän ei pysty tekemään.
Laajasalon selkein valtti on siinä, että hän saarnaa evankeliumia ymmärrettävällä tavalla. Tilanteessa, jossa kansalla katoaa ymmärrys evankeliumista, tämä on minusta aika keskeistä. Unelmoin, että Laajasalon aikana Helsingissä syntyisi sellainen herätys, jonka perusteella ihmisten uskonnollinen ymmärrys kehittyisi, niin että sentään perusasiat tiedettäisiin.
Pienellä wikipedioinnilla löytyi muutamia itsenäisyyden ajan piispoja, joilla ei ollut mainintaa tohtoriksi väittelemisestä tai esim. toimimisesta dosenttina tai professorina (mikä ei aina välttämättä tarkoita, että on tohtori, mutta useimmiten kyllä)
1 tykkäys
Ei tuo hullu tai väärä unelma ole. Saas nähdä!
Tartuin vain siihen, että totesit ettei Hgin hpkn ongelma ole syvällisen teologian puute vaan haaste on kirkosta vieraantuminen. En ole teologi itse joten tämä on vain mutua, mutta tuumailen että eikö juuri teologisen työskentelyn puute voisi olla sen kirkosta vieraantuneen hiippakunnankin ongelmien taustalla.
Voihan Laajasalo hyvinkin olla paras vaihtoehdoista. Mutta on se aika jännä ajankuva, että piispaksi pääsee lähinnä tv-tuttuudella ja noilla sosiaalisilla avuilla. En sano, etteikö pappi saisi olla hauska ja monessa mukana - jos osaa myös saarnata evankeliumia. Mutta vaikeaa on sulattaa sitä, että ajatellaan (ja te oppineet teologitkin ajattelette niin?) piispa jonkinlaiseksi julkkishahmoksi joka omalla esiintymisellään vetäisi ihmisiä kirkon helmaan. Oma käsitys on ollut ettei piispan tarvitse olla julkkis vaan pappien ja seurakuntien kaitsija. Kirkkohan näyttäytyy ja kohtaa ihmiset tavallaan kaikkien meidän rivityöntekijöiden kautta ja kasvoilla. Aika harva vieraantunut todellakaan viis veisaa jostain piispasta, vaan tekee päätelmiä kastejuhlan, häiden, hautajaisten tai joulukirkon perusteella.
1 tykkäys
Tässä olet mielestäni huomannut jotain keskeistä. Teologinen työskentely on tarpeen, nimenomaan syvällinen teologinen työskentely, joka yrittää sanoa tälle ajalle - tämän ajan ihmisten ymmärtämällä ilmaisulla - kristinuskon sanoman.
Tämä ns. teologinen haaste on minusta tällä hetkellä yksi kirkon ykkösasioita. Sitä vastaan työskentelee jatkuvasti teologinen nihilismi, joka on sukua asiantuntijatiedon nihiloimiselle yhteiskunnassa muutenkin. Tästä mm. vastikään Hesarissa perustuslain tulkinnan osalta. Samaa sukua ovat nämä “kaikenmaailman dosentit”: enää ei eroteta neutraalia tietoa ja poliittista tahtoa yhtä vahvasti kuin ennen. Se johtaa siihen, että ihan hyvää teologiaa tekevien teologien työtä nihiloidaan, “koska ne ei oo meidän puolella”. Muutenkin kirkossa nihilismi on paikoitellen saanut vallan, ja se johtaa siihen, että teologian tilalle tulee raamattufundamentalismia, liturgismia, juridiikkaa, praktisuuskeskeisyyttä (contra -lähtöisyyttä!) ja muita vastaavia näkökulmia. – Ja on totta, että Laajasalo ei vastaa suoraan tähän. Mutta tiedän hänet sen verran teologia-lähtöiseksi, että uskon/toivon hänen hankkivan itselleen hyvän teologisen sihteerin ja muutenkin edistävän teologista lähestymistapaa.
Minun kantani on minun kantani, ei nyt mikään “oppineiden teologien kanta”. Mikä on tosiaankin piispan rooli? Varhaisessa kirkossa piispa oli kirkon kasvot sekä sisään että ulos, ja presbyteerit ja diakonit olivat piispan käsiä ja suita. Viime aikoina piispa on ollut lähinnä hallinnollinen johtaja, mikä on korostanut presbyteerien roolia kirkon kuvassa ja jonkin verran johtanut piispasta vieraantumiseen. Huomiosi siitä, että se lähellä oleva pappi on se kirkon kasvo, se on kyllä oikea. Mutta toiminnassa näkyvät kasvot ja mediassa näkyvät kasvot ovat eri kasvot. Piispa on kirkon julkinen kasvo, sekä sisään että ulos. Siinä näkisin, että Laajasalo olisi osaava.
Pssst… pappi ei ole ainoa kirkon työntekijä joka kohtaa seurakuntalaiset - meitä on monia muitakin…
Mutta juu, nyt oli toki piispasta kyse ensi sijassa.
En halua enempää vängätä tästä, mutta olen kriittinen senkin suhteen, mikä merkitys sillä mediassa osaamisella ja näkymisellä lopulta on.
Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Sama koskee koko evluttia.
1 tykkäys
No, jos katsotaan tällä foorumilla aika ajoin syntyviä kriittisiä äänenpainoja, niin aika monet ovat kriittisiä nimenomaan sen perusteella, mitä mediassa näkevät. Lehdessä on juttu Askolasta/Mäkisestä/jostain muusta, ja kas, nämä kriitikot katsovat, että nyt tuli pinna täyteen ja eroaminen kirkosta on oikein ja arvollista. Tai sitten he vain näkevät jutun ja alkavat voivotella, että voi voi, kun nyt kaikki on pilalla, kun nainen on piispa ja vieläpä “sujahtaa uskontunnustukseen” ja “neitseestäsyntyminen on likiarvo”.
Tässä olet totta kai oikeassa. Siihen tavallaan viittasinkin, kun kirjoitin presbyteereistä ja diakoneista piispan käsinä ja suina, vaikka jätinkin sen sitten jatkossa huomiotta.
Niin, Teemu kyllä pääsee esille monenlaiseen paikkaan mediassa. Mutta tuleeko sieltä sitä evankeliumia selkeästi -ainakaan aina?
Minä en kyllä tätä Docventures ohjelman jatkokeskustelussa pysty kuulemaan. 26 minuutin kohdalla Teemulta kysytään suoraan, että joutuuko muslimi helvettiin ja että mistä voi tietää, että mikä uskonto on totta. Vastaus on aivan kummallista kiemartelua ja päätyy siihen, että jossain Afrikassa kun asiat ovat huonosti, niin paikalliseurakunta auttaa tms. Sitten tämä Tunna pistää enemmän kierroksia ja kysyy, että joutuuko ateisti Riku helvettiin ja Teemu vastaa, että ei. Hän kyllä sanoo, että hän uskoo aina olevan toivoa ja että Jumala ei halua, että kukaan sinne joutuu. Tämän voi tietysti ajatella tarkoittavan sitä, että Teemu toivoo Rikun tulevan uskoon, mutta hän ei suoraan sano tässä, että Rikun pitäisi tulla uskoon.
Ohjelman alussa hän vitsailee ehtoollisesta, että kirkossa pitää olla “juoppo suntio” joka juo ehtoollisviiinit loppuun. Pitää tai ei, niin en pitänyt läpänheittoa pyhistä asioista uskosta osattomien kanssa suorassa lähetyksessä erityisen ansiokkaana.
1 tykkäys
Niin, mutta nyt oli kyse kirkosta vieraantuneista.
Jos käy niin kuin toivot, että Laajasalo tavoittaa heitä ja saa evankeliuminkin kuulumaan, niin hyvä! Mutta voi olla, ettei meneillään oleva alamäki sen takia pysähdy, että mediapersoona valitaan piispaksi. Ne joita ei kirkko ja usko kiinnosta pätkän vertaa, toteavat ehkä huvittuneina että “jassoo - tuokin koomikko on nyt piispa, onpa kirkon touhu aikamoista…” (Ja ne, jotka ovat ehkä eronneet protestiksi kirkosta aikanaan, ovat todennäköisesti jo Askolassa saaneet mieleisensä uudistajan.)
Ei käy kateeksi hiippakuntanne tilanne. Jos kastettujen ja konfirmoitujen määrä edelleen putoaa vauhdilla, siellä on todella vähemmistökirkko ja pienen julkisen roolin seurakunnat teillä. Piispan pitäisi olla lähetystyöntekijä taustaltaan…?
Nythän ei vastaavia ehdokkaita ole, mutta voisi mielikuvitusleikkinä ajatella että miten oli tilanne, jos joku Häkkinen-Repo-Peura tyyppinen piispa valittaisiin Helsinkiin. Varmaankin hurraahuutoja siitäkin kuuluisi, mutta luulisin että pienemmältä joukolta ja vaikutus olisi aina väkeä vähentävä kun piispa julkisuudessa kirkon virallisten tilaisuuksien ulkopuolella esiintyisi. Helsinki on uskonnollisesti oma lukunsa eikä sinne sovi konservatiivisia tuuluhduksia ajava piispa. Ehkä kirkon olisi muutenkin hyvä huomata, että jos se haluaa olla koko kansan kirkko, niin sen täytyy pystyä palvelemaan konservatiivisten arvojen vastapainoksi myös vapaampia tulkintoja ja ehkä kyselevämpää kristillisyyttä. Sellaiselle voisi pääkaupungissakin olla tilaa. Eikä sellainen olisi pahitteeksi muuallakaan maassa. Kaltaisiani on muitakin, jotka voisivat eksyä kirkkoon hengähtämään jos se tarjoaisi yhden ainoan ja valmiin vastauksen lisäksi joskus myös pohtivampaa, avarampaa ja ei valmista vastausta jossa tilaa ei ole kuin ota tai jätä vaihtoehdoille.
Uskalsin tämän kirjoittaa kun kirkon jäsen olen, vaikka tiedänkin että tämä tyrmätään raskaalla kalustolla.
1 tykkäys
Kalusto hereillä! 
No, pohtijoille on nyt tilaa kirkossa kyllä. Ei sinulla ole siinä mielessä hätää.
Helsingin hiippakunnan edellinen piispa Huovinen oli monella tavalla perinteinen pappi ja saarnamies, sekä tietenkin tutkija myös. Hänen jälkeensä tuli piispaksi Askola. Olisi mielenkiintoista tutkia tai lukea tutkimuksia siitä, miten hiippakunnan seurakunnissa on elämä mennyt Askolan aikana verrattuna aiempaan. Ketkä ovat lähteneet, ketkä jääneet, ketkä tulleet takaisin? Se lienee selvää, että jäsenmäärä ja kastettujen määrä on koko ajan laskenut. Tilastot voisi joku ottaa esiin, jos jaksaa. @Yocha ehkä?
Kuten jo edellä virittelin, epäilen kyllä että kirkosta vieraantuminen on oma kehityskulkunsa joka ei suoranaisesti liity piispan teologiseen linjaan. Mutta tutkimuksen arvoista olisi tuo!
Onhan tuossa järkeä, mutta vain mikäli ns. klassinen kristinusko ei ole totta. Jos on, silloin pysyminen “koko kansan kirkkona” ei ole tavoite vaan korkeintaan seuraus. Ja kristinusko on “tuote” joka ei tarvitse sisältönsä muokkaamista moneen makuun ja uskomusmaailmaan, vaan toimii parhaiten omana itsenään.
1 tykkäys
Huovinen on monessa mielessä hyvä tyyppi vaikka viimeksi pilasikin puheellaan tulevan elokuvanautintoni (enkä löytänyt osoitettaan, että olisin voinut häntä siitä ripittää). Mutta luulenpa että jos jostakin kaivettaisiin uusi Huovinen niin ei ne tilastot muuttuisi samoiksi kuin hänen aikaan. Olivat ne sitten kauniimmat tai ei silloin. Aika aikansa kutakin. Mutta joo. Olen varmaankin sanonut sen mikä oli tarpeen. Tai todennäköisesti ei edes ollut, joten päätän tähän.
Helsingin hiippakunta on aivan uudenlaisten haasteiden edessä.
Mainitsemasi piispat eivät suinkaan ole mitään “konservatiiveja”, vaan aivan tavallista main-line kristillisyyttä edustavia.
Kirkon pitää edustaa kristinuskoa. Vain totuus tekee vapaaksi. Kristinuskon totuus on vapaata ja avaraa. Missä se vallitsee, on helppo hengittää. Väärän opetuksen myrkkykaasut tukehduttavat.
4 tykkäystä