Kampanjakoneet käyvät …
Miten Anskutin tulkitset sitten alla olevat jakeet, kun kyse on nimenomaan piipsaehdokkaista, joiden tulee johdattaa meidät Kristuksen luo?
Matt. 18:6 “Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.”
1.Kor. 6:9 Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset, eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.
Ilm. 22:18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.
Uuden testamentin suomentajat (Heikki Koskenniemi ja Jukka Thurén) selostavat jakeen 1 Kor. 6:9. viitaavan kasteopetukseen. Jumalan valtakunta on kristityn perintöosa. Kuten suurin osa Egyptistä lähteneestä Israelin kansasta ei koskaan saapunut luvattuun maahan, voi synninharjoittaminen riistää myös kristityltä hänen perintöosansa. perään liitetty syntiluettelo ei ole tyhjentävä, vaan esimerkin omainen.
Tässä asiassa olemme kuitenkin kaikki samassa asemassa. Olemme kaikki tehneet syntiä ja vailla Jumalan kirkkautta. (Room. 3:22-23)
Kristus on verellään lunastanut meidät vapaiksi ja perintöosanamme on lahjavanhurskaus Jesuksessa Kristuksessa. Siellä missä synti on tullut suureksi, siellä armo on tullut ylenpalttiseksi. Luopumus on kuitenkin matkaseuralaisemme, eikä meidän asiamme ole tietää, ketkä lopulta pääsevät perille. Taivallamme sitä kuitenkin yhdessä, veljinä ja sisarina Kristuksessa.
(Menee jo sivuun otsikon aiheesta ja modet/johtajat jakakoon ketjun parhaaksi katsomallaan tavalla)
Hah ha lol bro wtf omg!
6 tykkäystä
Minäkin ajattelin ensimmäiseksi, että se on jonkinlainen kannanotto.
3 tykkäystä
Tahaton kirjoitusvirhe …
2 tykkäystä
Kirkko ja kaupunki lehti
Facebook-sivujen tykkäyksissä selvä ykkönen on Teemu Laajasalo, jonka kampanjasivulla oli tänä aamuna 1 111 tykkääjää. Jaana Hallamaalla tykkääjiä oli 424 ja Kaisamari Hintikalla 429. Yhteensä tykkääjiä on siis enemmän kuin äänioikeutettuja ja heissä on runsaasti muitakin kuin äänioikeutettuja. Sama koskee ehdokkaiden kannattajalistoille nimensä antaneita, heissäkin on ihmisiä, joilla ei ole vaalissa äänioikeutta.
Nimilistat ja tykkääjien määrät eivät kerro vaalin tulosta, mutta ne kertovat ehdokkaiden taustaryhmien aktiivisuudesta. Laajasalon kampanja on ollut näkyvin ja verkostoitunut laajimmin.
Ennakkoäänestys Helsinkin ev.lut hiippakunnan piispanvaalissa on jo käytännössä alkanut.
Joskus vaali vaikuttaa jo etukäteen selvältä peliltä… Teemu Laajasalo on tuleva piispa. Ja hyvä niin! Hänellä on näkemystä, luonnetta ja sivistystä.
Vaaliasetelmassa lienee selvä, että Teemu Laajasalo vaalin ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä. Sikäli jos vaali ratkeaisi noiden Facebook tykkäysten perusteella, niin Laajasalo tulisi valituksi heti ensimmäisellä kierroksella. Laajasalolla on nyt 1 117 tykkäystä, joka on noin 30 % enemmän kuin kahdella muulla ehdokkaalla yhteensä. Arvelen kuitenkin, että vaalissa äänioikeutettujen osalta kannattajakunnan jakautuminen on tasaisempi ja valinnan siirtyminen toiselle kierrokselle on hyvinkin mahdollista.
Mikäli vaali ei ratkea heti ensimmäisellä kierroksella, tulee toisesta kierroksesta tiukka. Periaatteellisista syistä naispuolista piispaa äänestävät siirtyvät jäljelle jääneen naispuolisen ehdokkaan taakse.
Tämän hetkisten Facebook tykkäysten perusteella arvioituna toiselle kierrokselle nousee hiuksen hienosti Kaisamari Hintikka. Hintikalla on nyt 431 tykkäystä ja Hallamaalla 428. Arvelisin valtaosan Hallamaan äänestäjien siirtyvän toisella kierroksella Hintikan taakse. Sikäli jos toisella kierroksella on Hallamaa, arvelen ettei hän kuitenkaan peri kaikkia Hintikan ääniä. Tällä perusteella pitäisin kaikista kolmesta ehdokkaasta Jaana Hallamaata kaikkein epätodennäköisimpänä tulevaksi piispaksi.
1 tykkäys
Vertailun vuoksi katsaus vuoden 2010 vaalitulokseen
Ensimmäinen kierros:
http://www.helsinginhiippakunta.evl.fi/hiippakunta/tiedotteet/hiippakuntatiedotteet/?x18107=445554
Toinen kierros
Tuolloin ehdokkaita oli yhteensä viisi, joten ensimmäisen vaalin äänestäjien syyrymisen päätely toisella kierroksella on huomattavasti hankalampaa verrattuna tämän kertaisen vaaliin, jossa ehdokkaita on kolme. Johtopäätelmiä voi tehdä lähinnä rovastikunnittaisten tulosten perusteella.
Nyt käynnissä olevassa vaalissa on äänioikeus myös eläkkeellä tai muissa kuin kirkollisisa tehtävissä toimivilla papeilla.
Voisiko tästä päätellä, että konservatiivisempien määrä siinä mielessä olisi lisääntynyt? Vanhat = konservatiivisempia, muissa tehtävissä olevat (sley, kansanlähetys yms) = konservatiivisempia.
Tietysti nuorempi väki pakkaa olemaan liberaalimpaa ja nuoria on tullut lisää ja vanhoista osa taas ovat siirtyneet viimeiseen hiippakuntaan.
PS. Mitäs tässä nyt vielä tapahtuu ennen vaaleja ja koska on eka ja koska toka äänestyspäivä? Löytyvät varmaan jostain, mutta kertaus on vähintäänkin opintojen isoäiti.
Ensimmäinen vaalipäivä on 16.8.
Toinen vaalipäivä on 1.9.
1 tykkäys
Ennustan, että I kierroksella äänet menevät jotakuinkin 40% Laajasalo, 32% Hintikka, 28% Hallamaa.
Jos toisella kierroksella on Hallamaa, Laajasalo voittaa äänin 65-35, jos taas Hintikka, Laajasalo voittaa äänin 60-40%.
Herätysliikepapeilla, joilla oli voimassaoleva “oikeutus toimia pappina”, oli äänioikeus aiemmankin lain aikana, mutta äänioikeus puuttui, jos oli vaikkapa taksikuskina taikka toimi pappina sellaisessa organisaatiossaa, joihin tuomiokapituli ei ole oikeutusta myöntänyt. Ennen säädettyä ikää papinvirasta eronneilla äänioikeus säilyi neljä vuotta papinvirasta eroamisen jälkeen.
Oletko muuten äänioikeutettu? Veikkaus joka tapauksessa oli aika hyvä. Toinen kierros voi hyvinkin tulla, mutta voisi olla että Laajasalo kerää vähän enemmän ääniä sukupuoleensa perustuen. Vaikka eihän tuo ole koskaan tuossa hiippakunnassa ollut ongelma jonka vahvistaa nykyisenkin piispan sukupuoli.
Onko muuten äänioikeutettujen sukupuolijakaumaa molempien äänioikeutettujen ryhmien sisällä täällä esitetty tai tiedossa? Sehän ei kerro tietysti kuin osan mahdollisesta äänestyskäyttäytymisestä.
Kyllä olen. Näillä näkymin aion äänestää Teemu Laajasaloa. Syy on tämä: Kun mietitään, mihin haasteisiin nämä kolme vastaavat, niin nähdäkseni Hallamaa ja Hintikka vastaavat syvällisen teologian puutteeseen, Hallamaa sosiaalietiikan ja teologisen etiikan näkökulmalla, ja Hintikka puolestaan ekumeniikan ja ekumenian näkökulmalla. Laajasalo, joka ei ole TT, vastaa sen sijaan kirkon tavoittavuuden haasteeseen. Toisin sanottuna, Laajasalon näen evankelioivana teologina, joka pystyy tavoittamaan kirkosta vieraantuneita ja eronneita, kun taas Hallamaa ja Hintikka ovat enemmän kirkon sisäpiiriä palvelevia teologeja.
Olen sitä mieltä, että Helsingin hiippakunnan keskeinen haaste on juuri kirkosta vieraantuminen. Laajasalolla on mielestäni paras kyky vastata siihen. Ekumenia on kyllä ollut kuulemma viime vuosina vähän heikompaa kuin aiemmin, mutta en pidä sitä keskeisenä haasteena. Syvällisen teologian puuttumisen kannalta kirkko on kyllä syvässä alhossa, mutta se ei ole minusta Helsingin hpk:n keskeinen ongelma; täällä vieraantuminen on paljon suurempi uhka.
3 tykkäystä
Perustelusi tuntuvat järkeen käyviltä ja totta että kansanmiehenä ja helposti lähestyttävänä Laajasalo täyttää nuo odotukset parhaiten. Kyllä kirkossa keskustelijoita vaikeampiin asioihin ylätasolla riittää ilman että jokaisen piispan täytyisi olla sen tason expertti. Seurakuntien tasolla vaadittavaan teologiseen osaamiseen Laajasalo kyllä pystyy ja on nokkela, älykäs mutta myös avara ja ymmärtäväinen.
Aika yllättävä perustelu.
En ota kantaa ehdokkaisiin, kun hiippakunta ei ole oma.
Mutta noin periaatteessa tulee mieleen, että eikö piispan tule ennen kaikkea olla se syvällinen teologi jonka tehtävä olisi luoda tai vahvistaa sitä pohjaa jolta papiston ja seurakuntien toimintanäky nousee…
“Evankelioiva kansanmies” kuulostaa minusta juurikin kirkkoherrralta tai vaikka seurakuntapastorilta jolla on armolahja tavoittaa, pitää raamattukursseja, organisoida tavoittavia tapahtumia yms. … ja jonka taustalla olisi sitten se isoja linjoja piirtävä ja tarvittaessa myös toppuutteleva viisas piispa.
Jotenkin on semmoinen tuntu, ettei pääkaupunkiseudun seurakuntien ongelmat kansanomaisella piispalla ratkea. Kyseessä voi olla juuri se teologisen syvällisyyden puute - ja yleensäkin kirkollisen teologian rappiovaihe, jonka hedelmät ensimmäisenä nyt näkyvät siellä rannikkopitäjissä.