Tuo on muutenkin tosi hauska esitys. Kuninkaallisetkin ovat yleisössä. Samassa konsertissa esiintyi myös Yes.
1980 luvulla odottelin innolla, koska kehittyvä tekniikka tuo musiikkiin jykevämmät soinnit. Pettymykseksi tuo osoittautui, tuo odotus. 1970- luvullakin on musiikki kuulostanut levyltä paremmalta, kuin mitä nykyään, jos musiikki on kunnolla tehty.
Kuuntelin piruuttani Hard Rock Sallisen levyä -80 luvun alusta ja kyllä siitä huomaa, että soundit on tunkkaiset ja varmaan vedetty nopeasti livenä sisään. Laulukin kuulostaa siltä, että bassoa on soitettu samalla kun on laulettu.
Mutta Rainbown ja Rushin soundit ja Yes:in soundit on olleet kohdillaan jo 1970 luvulla.
Ja yllättäen Uriah Heepin kappaleessa Gypsy, on kyllä väkevä Marshallin putkisoundi, kun Mick Box vetää pienen soolonpätkän ennen viimeistä säkeistöä.
Nykyään, jos kitaristi soittaa yksin, niin soundi on niin prosessoitua, että fiilis sulaa saman tien.
(1) Rock´n rollin maailma, A-puoli - YouTube
Arvelinkin, että tuo saatanallisesta heavymusiikista kertova kasetti löytyy tuubista.
Puolia tosiaan riittää. Musiikintekijät kilpailevat yleisöstä ‘verisesti’ ja kaikki eivät pysty omalla musiikilla ja sitä esittämällä elantoaan tienaamaan. Eivät, vaikka olisivat erittäin hyviäkin. Hyviä soittajia riittää pilvin pimein.
Siksi osa ns ‘saatanallisuudesta’ mennee sen piikkiin, että on raivattu tietä, jotta on saatu voita leivän päälle. Tosin voi aina kysyä, miksi saatanallisuus myy. Onko vika musiikin tekijöissä vai kuulijoissa.
Veikkaan, että jossakin AC/DC:n Highway to hell biisissä yleisöä kiehtoo lähinnä kapinallisuus, ei saatanallisuus.
Minä olen ollut noina aikoina (kasetti v. 1986) ja aiemminkin onnellisen tietämätön tästä aiheesta, tosin Leo Meller jo tuolloin radio-ohjelmissaan, joita huvikseni kuuntelin Helsingin Lähiradiosta joskus, piti kaikkea rock-musiikkia saatanallisena.
Itse kasvoin kuitenkin rockin ja rhytm&bluesin ympäröimänä ja altistuin sille jo lapsesta lähtien. Tässä on tulos. Tosin kyllä rockin alueellakin varmasti löytyy pimeyttä, seksiä, viinaa, huumeita ja paholaisen palvontaakin, ei kuitenkaan ainakaan jälkimmäisintä kuin alan erityishaarasta. Kaikki muu pyörii lähinnä ihmisen oman lihallisuuden ympärillä, sekä usein myös hyvän musiikin, taiteellisen lopputuloksen ja muuten vain hauskan meiningin ympärillä.
Mielestäni on täysin itsestään selvää, että informaatioympäristö on sotkettu medialla, musiikilla jne.
Jokainen tietää mikä on median, ja mikä on musiikin mahti. Riittää kun kerran elämässä on ollut kysymys, josta todella tietää. Jolloin siis on huomannut, että hetkinen se mitä äärimmäisellä rajuudella rummutetaan mediassa, ja johon painostetaan olemaan samaa mieltä onkin höpönlöpöä. Jos siinä haluaa jollekin kertoa miten se asia nyt aidosti on, niin se on erittäin vaikeaa, joskin tehtävissä jos saa ihmisen tilaan, johon heitä ei ole koulutettu. Se tila on olla ihan rauhassa, ja sitten kertoa miten asia on.
Leo Mellerin klassikoksi muodostunut opetus rock-musiikista.
Tarkastelun alla erityisesti heavy-musiikki ( mm. Black Sabbath, Kiss).
Aika kummallinen tilanne, jos kuulija ei ilman ‘ammattilaisen’ apua huomaa, että musiikissa ei ole muuta pointtia kuin avonainen kaula-aukko.
Mutta syvältä kuulijan sisäisistä sielullisista rakenteista löytyy kyllä erittäin paha valuvika, kun kuulija rakastaa musiikkia, jossa laulaja käyttää efektilaitteena autotunea. Ja näitä musiikkisopuleita löytyy tätä nykyä pilvin pimein, koska soittolistojen kärjestä löytyy lähestulkoon pelkästään tuollaista sontaa. Ei voi ymmärtää, miten kukaan voi sietää moista soundia. Ja täten voi olla ymmärrettävissä, että kriitikoiden piti aikoinaan kertoa ihmisille, jos musiikki ei perustu musiikkiin, vaan esiintyjän ulkoisiin avuihin.
Autotune on paholaisen keksintö.
Meller puhuu kohdassa 27:27 ‘neekeriorjista’. Puheessa ei ole minkäänlaista rasismia. Ainakaan rotuun liittyvää. Mutta tanssi, jonka nämä mustat ihmiset levittivät aikoinaan valkoisille länsimaisille ihmisille, on Mellerin mukaan erittäin kyseenalaista hedelmällisyyskultin harjoittamista.
Meller puhuu varsin hauskasti seksuaalisuudesta. Monikohan nainen on mennyt vipuun?
Rock kappaleisiin upotetut ‘viestit’ / ‘back trackit’ esitetään erittäin voimakkaina alitajuisina viesteinä. Mihinkään tutkimukseen ei tietenkään viitata, vaan koko päätelmä perustuu mitä ilmeisimmin mutuun.
Eikö tässä kysymys ole sama, kuin että vaikuttaako mainonta myyntiin? Jossa perinteisesti ihmiset ovat sitä mieltä, että heihin ei vaikuta, mutta kassakoneet kertovat toista tarinaa.
Tuossa esimerkiksi perustietoa asiasta. Toisto on äärimmäisen tärkeää. Siksi koko informaatioympäristömme on rakennutettu niinkuin se on. Se vaatii sen, ettei kyseenalaisteta mitään. Ne jotka kyseenalaistetaan ajetaan yhteiskunnan marginaaliin, ja tehdään naurunalaiseksi, koska niin valtarakenteet pysyy kasassa.
Ehkä kannattaa pitää asiat erillisinä siitä huolimatta että ne tuntuvat toisiinsa kytkeytyviltä.
Itse ajattelen että
- Jossain vaiheessa oli tapetilla kristillisissä piireissä (Meller ja varmaan moni muukin) halu hakea todisteita rockin saatanallisuudesta. Ei siis hyväksytty gospeliakaan, ja aikansa tekijät kuten Tarvo Laakso, Pro Fide, The Road jne. olivat aika ristiriitaisia ilmiötä tuon mielipiteen valossa. Saattoipa siinä joku provosoidakin, kun provosoitiin.
- On ilmeisesti (en ole perehtynyt asiaan) oikeaan saatananpalvontaan liittyvää musiikkiharrastusta sekä näillä asioilla itseään myyvää musiikkia, jossa ehkä leikitellään ihmisten kiinnostuksella kaikenlaiseen hämärään. En suosittele kumpaakaan.
- Mainonta on psyykkeeseen vaikuttamista, monin keinoin. Raha ratkaisee, eli kaikki käytetään mikä lisää myyntiä.
- Musiikki on sinällään vaikuttava asia, ja sen ulottuvuudet ovat monet ja asiaa on tutkittu aika paljon.
Tuosta viimeisestä olen ammattimuusikkona jotain aiemminkin sanonut. Musiikkiterapia ei ole koulutusalaani, mutta se käsitys on - ja sitä tukee oma työkokemus - että musiikkiterapialla voidaan saavuttaa hienoja tuloksia. Kysymys ei ole vain tietynlaisista rauhoittavista sydämensykkeen tempossa kulkevista barokkibiiseistä synnyttäjille tms. vaan varsin monenlainen musiikki on käytössä ja monenlaisiin ongelmiin se auttaa.
Kääntäen tämä merkitsee, että kaikki musiikki ei hoida, vaan lisää pahoinvointia. Mikä on absoluuttisesti hyviä ja mikä pahoja asioita vaikuttavaa, sitä ei ole helppo sanoa. Ihmiset kokevat musiikin eri tavoin, samoin heidän erilaiset taustansa ja opitut reaktionsa vaikuttavat.
Joka tapauksessa rippikoulunuorten kanssa usein syntyy hyvä keskustelu siitä, miten musiikki vaikuttaa. Yksinkertaistaen voi vaikkapa kysyä, kuka kuuntelee surullisena ollessaan iloista ja energisoivaa musaa, kuka taas haluaa "surullisella " musiikilla liittyä omaan mielentilaansa. Kumpaakin tapaa on.
Musiikki vaikuttaa useimpiin ihmisiin. Ajattelen, että erityisesti kasvuvaiheessa olevat nuoret oppivat tärkeän asian jos voivat arvioida a)musiikkia b)sen vaikutusta itseensä ja toisiin. Myös avarakatseisuus siinä, mikä voi olla (minulle) kuunneltavan arvoista, on hyvä oppimistulos. Monet sulkevat itsensä johonkin genreen tai toimivat pelkästään sosiaalisen paineen orjina, mikä nuorille on toki ymmärrettävä yleensäkin.
Erityisesti nuorten ihmisten aivot ovat muutoksille alttiita. En pidä lainkaan mahdottomana että yksipuolinen musiikinkäyttö tekee ihmisestä elämälle kielteisen ihan aivofysiologiaa myöten.
Saatana ja paha on taas asia, joka on usein piiloutunut hyvään ja kauniiseen. Pimeyden voimat eivät asu vain jossain ilmiasultaan kauhistavassa, vaan joskus siinä mikä näyttää viehättävältä. Yksi pirulaisen juoni on saada kristityt luopumaan toivosta ja riitautumaan keskenään.
Ukrainan voittobiisi on aika sympaattinen. Slava Ukraini! Hyvä, ettei helvetillinen meno voittanut…
Oma ajatteluni asiaan on klassisen kistinuskon ajattelua, joka on nykyään erittäin maginaalista länsimaissa kiitos valistuksen ajan.
Tuossa ajattelussa kutakuinkin kaikki, tai oikeastaan ihan kaikki mutta en välitä jos joku on mieltä että ihmisessä on muutakin, on yhtedessä henkivaltoihin.
Jos hyväksymme ylläolevan ja toisekseen sen, että Raamattu puhuu totta siitä, että henkivalloissa on sekä niitä, jotka ovat Jumalan tahdon hyväksyjiä, ja sitten toinen osa joka kapinoi Jumalaa vastaan.
Näistä menemme siihen, että synnillisinä ihmisinä emme pysty tekemään musiikkiakaan, tai oikein mitään muutakaan toimintaa elämässämme niin, ettei siinä näkyisi syntisyytemme. Ja toisaalta emme myöskään kykene vastaavasti myöskään täyteen kapinatilaan Jumalaa vastaan, vaikka yrittäisimme.
Josta pääsemme pääpointtiini, joka on se, että Mellerin ongelma mielestäni oli se, että hän oli liiallinen yleistäjä. Ja jota taas kristityt tavitsisivat. Eli esimerkiksi musiikkikritiikkiä malliin tuossa laulussa kuulemme selkeästi Luciferin, tai vaikkapa Baalin henkeä.
Yleisesti mielestäni kristikunnan suurimpia virheitä ajassamme on niin tolkuttoman heikko ymmärys henkimaailmasta. Ei kaikki viholliset eivät ole Saatana. Saatana on vain tietyllä asteella samantyyppinen päätepiste kuin Jumala on seuraamalla sen seuraamisen polkua pahaan. Mutta enkeli ei ole Jumala, joten siis kaikki hengellinen ei ole Jumalasta, tai saatanasta.
Olen testannut subliminal hypnoosia. Eli sellaista, mikä sisältää suggestioita, jotka on niin hiljaisia, ettei niitä erota taustamusiikista. Ei ole mitään vaikutusta. Ne ovat hieman eri asia kuin nuo back tracking jutut. Molemmat ovat kuitenkin tieteellisesti erittäin helppoja tutkimuskohteita.
En oikein usko, että jos jotain vaikuttavuutta löytyy, niin asiaa pystytäisiin salaamaan. Jos viesteillä olisi selvä vaikutus suuntaan tai toiseen, niin kyllä se tiedettäisiin ihan kautta linjan, eikä kukaan pitäisi asiaa huuhaana.
Sen allekirjoitan, että ihmiseen pystyy vaikuttamaan ilman, että hän huomaa sitä itse. Olen sen itse kokenut, joten vaikea on asiaa kieltää. Spekuloinnin kohteeksi vaan jää, onnistuuko se aina ja että onnistuuko mikä tahansa viesti menemään läpi.
Sen sijaan takaperinnauhoitukset ja kuulokynnyksen alapuolelle jäävät viestit. En usko, että ne toimivat. Ei ne aivot sentään nyt mikään loputon ihmeiden lähde ole.
Voitaisiin ajatella, että mitä älykkäämpi ihminen on, sitä paremmin aivot poimisivat myös tuon kaltaiset viestit. Ei kai voi olla niin, että tuollaisten subliminaaliviestien suhteen kaikkien aivot olisivat yhtä vastaanottavia.
Musiikki on saanut euforian syttymään aivoissani. Muistan vielä armeijasta lomille tultuani, kun laitoin Iron Maidenin Aces High biisin soimaan, niin Kummelin sanoin, “kyllä lähtee”.
Sen sijaan, kun 1980- luvulla spekuloitiin saatanallisuuksilla musiikissa, niin kyllähän se vaikutti siihen, että sanoituksiin suhtautui varsin epäilevästi. Se oli kaiken kaikkiaan masentavaa. Siihen aikaan ei edes ollut kaikkia lyriikoita saatavilla, joten oma mielikuvitus pyrki näkemään kaikkea sellaista siellä mukana, mitä siellä ei oikeasti ollutkaan.
Euroviisumusiikki on ollut puolestaan minusta niin latteaa, että se on alkanut masentaa jo ihan sanana. Ei musiikki, eikä sanoitukset vetoa. Ukrainan esityksen aion kyllä katsoa, vaikken ole vielä nähnyt/kuullut yhtäkään esitystä.
Minut räppi saa voimaan pahoin. Tuskin se kuitenkaan mistään saatanasta on, se on vain huonoa ja typerän kuuloista.
Ymmärtääkseni tuo menee aivoissa niin, että oikea aivopuolisko toimii suhteessa ihmisen normaaliin tajunnan tilaan poikkeavasti. Yhtenä osana ollen juurikin esimerkiksi se, että ei tunni
Asia on vaikea. Kyse on siitä, että oikea aivopuolisko kokoaa valtavasti informaatiota, josta suuri osa on ihmisen tietoisuudelle vierasta.
Olisiko asiasta jopa tutkimuksia? Kuvittelisin että olisi. Mallia aivojen tietyn osan havaitaan aktivoituvan, kun esitetyssä laulussa on sanomaa myös toisinpäin soitettuna. Tosiaan oikea aivopuolisko on yhtedessä luovuuteen, eikä toimi logiikan säännöillä, kuten vasen joka dominoi useimpien ihmisten tietoisuutta. Oikea ja vasen, eteen- ja taaksepäin heittävät häränpyllyä oikeassa aivopuoliskossa. Siis karkeasti sanoen oikeakätisten.
Siitä varmaan olemme samaa mieltä, että sillä on vaikutusta jos joka päivä kuuntelee suggestioita mallia saatana on herra, tai tapa kaikki ihmiset?
EDIT: Esimerkiksi:
https://www.nature.com/articles/srep20369
In this study, we report on an individual from a Serbian family with the ability to rapidly, accurately and voluntarily speak backwards."
Tuollaista kykyä ei olisi, jos aivot eivät sitä mahdollistaisi kokoamalla informaation myös takaperin.
Miksi laulussa oleva viesti aiheuttaisi aivojen aktivoitumista? Voisi ajatella, että aivot eivät tunnista viestiä välittömästi sen alettua, vaan niiltä kuluu aikaa sen toteamiseksi, että jokin viesti on meneillään. Ja jos viesti on lyhyt, eivät aivot edes ehdi aktivoitua. Lisäksi ainakin ne ns saatanalliset viestit ovat hyvin epäselviä. Jopa niin epäselviä, että voidaan miettiä jopa sitä vaihtoehtoa, että mitään viestiä ei ole.
Jos aivot tarkkailisivat sanoja myös takaperin, ne todennäköisesti olisivat yhtä aktiiviset kaiken aikaa.
Sen sijaan aivojen ei-tietoinen osa kuuntelee ympäristöä ja ymmärtää puhutun kielen (ainakin jos se on äidinkieltä). Jopa siinä määrin, että hypnologi saa mielen reagoimaan suggestioilla.
Aivot tarkkailevat jatkuvasti, ja alkavat prosessoimaan, jos löytyy signaalia melun keskeltä. Prosessoimaan eli luomaan merkitystä.