Himo ja seksuaalisuus

Orgasmi tuottaa aivoihin kytkentöjä, että seksin saaminen on parasta elämässä ja että sitä täytyy saada lisää. Itse asiassa aivokuvauksissa on todettu, että orgasmin vaikutus on aivoissa hyvin samanlainen kuin heroiinin. Huumausaineet eivät tietenkään luo ihmiseen uusia kykyjä, vaan niiden vaikutus perustuu mekanismeihin, jotka ihmisellä on muita tarkoituksia varten. Homoseksin harjoittamisen haittaa voidaan pohtia sen perusteella, miksi huumeiden käyttäminen on väärin. Huumausaineet tuottavat aivoihin kytkentöjä, että huumeen saaminen on parasta elämässä ja että huumetta täytyy saada lisää. Ei kuitenkaan ole mitään järjellistä syytä, miksi huumetta pitäisi haluta näin paljon. On siis väärin tuottaa aivoihin järjenvastaisia kytkentöjä, jotka heikentävät ihmisen harkintakykyä.

Seksin aiheuttama harkintakyvyn heikkeneminen oli keskeinen perustelu sille, miksi Augustinus ja Tuomas Akvinolainen vaativat, että seksuaalisella nautinnolla on oltava järjellinen tarkoitus. He eivät tunteneet neurologisia mekanismeja, mutta Augustinus varsinkin tiesi, miten seksuaaliset halut voivat hallita ihmistä ja että on mahdollista hallita haluja: mitä enemmän seksiä saa, sitä enemmän sitä myös haluaa, mutta jos halua ei vahvisteta, se tulee aikaa myöten hallittavammaksi. Merkittävä osa seksuaalisesta halusta on itse asiassa vieroitusoiretta, joka on perustunut aivokytkentöjen jatkuvaan vahvistamiseen. Seksuaalisella nautinnolla on siis oltava järjellinen tarkoitus, joka on siinä määrin merkittävä, että se oikeuttaa harkintakyvyn heikkenemisen. Jos seksillä ei olisi järjellistä tarkoitusta, kenenkään ei kannattaisi ryhtyä tällaiseen.

Heteroseksuaalisella suhteella on merkittävä järjellinen tarkoitus, koska tällaisesta suhteesta voi syntyä lapsia. Sen sijaan homoseksuaalisella suhteella tällaista tarkoitusta ei ole, vaan kyse on huumeesta. Ihmisen tarpeet, jotka liittyvät esimerkiksi kumppanuuteen, voidaan saavuttaa paremmin ilman seksuaalista suhdetta, koska tällöin suhteeseen ei liity harkintakyvyn heikkenemistä.

Toisaalta parisuhteessa harjoitettu seksi on vähemmän haitallista tässä mielessä kuin itsetyydytys tai irtosuhteet. Luottamukselliset sosiaaliset suhteet tuottavat oksitosiinia, jotka toimivat ikään kuin vasta-aineina kompulsiivisille haluille. Ihminen on selvästi vähemmän altis addiktioille, jos on emotionaalisesti tyydyttävä suhde. Jos taas kärsii addiktioista, yksi parhaista neuvoista vastustaa addiktiota on olla toisen ihmisen kanssa luottamuksellisessa suhteessa.

3 tykkäystä

Kirjoitit niin hyvän ja pitkän viestin, että siirrän tämän omaksi keskustelukseen uskonnollisen keskustelun puolelle.

1 tykkäys

Hyvin järkeenkäyvästi selitetty. Harvoin tulee missään valtamediassa tällaista näkökulmaa, sen sijaan ympäristö pursuaa juttuja miten seksi on terveellistä ja suorastaan välttämätöntä ihmiselle. Selibaattia pidetään jlähes aina ei-toivottuna ja pakollisena tilanteena, josta olisi syytä hankkiutua keinolla tai toisella eroon pikimmiten.

Eikä tämä aihepiiri koske pelkästään homoseksuaaleja, vaan myös heteroita jotka syystä tai toisesta elävät selibaatissa, tahdostaan tai tahtomattaan.

5 tykkäystä

Vahva komppi. Seksin pitäminen riittävään ravinnonsaantiin verrattavana perustarpeena ja lähes ihmisoikeutena on modernin ajan typerimpiä hullutuksia. Selibaatin edellyttämään ruumiilliseen kuriin sekä aistien ja viettien hallintaan on mahdollista opetella - kokemusta on. Jotkut traagiset epäonnistumiset tässä kilvoituksessa eivät tee tyhjäksi huomattavasti useampia onnistumisia, vaikka viimeksi mainitut tietysti herättävät paljon vähemmän julkista huomiota. Kun selibaatin yhdistää säännölliseen rukouselämään ja sakramenttien viettoon, sen voi saada kohtuudella toimimaan. En käsitä, miksi tämä olisi homoseksuaalisesti suuntautuneille kristityille lähtökohtaisesti sen vaikeampaa (tai helpompaakaan) kuin meille heteroille.

1 tykkäys

Tässä asiassa katolilaisilla (joiden seksuaalietiikkaa en muuten kokonaisuudessaan allekirjoita) on varmaan terveempi lähestymistapa kuin monilla protestanteilla. Lutherin ja muiden uskonpuhdistajien ajatukset avioliiton arvostuksen nostamisesta selibaattia ylikorostaneessa systeemissä yhdistyvät nykyajan ajatteluun seksistä välttämättömänä ihmiselle, ja lopputuloksena on pahimmassa tapauksessa ahdistava soppa, jossa kaikkien pitää mennä nuorena naimisiin. Tällaisessa systeemissä jää täysin huomioimatta ensinnäkin se, että osa ihmisistä ei ole ylipäätään kiinnostuneita seksistä (juuri) ollenkaan, ja toisekseen se, että muutkin kuin aseksuaalit voivat elää täysin onnellista elämää ilman seksiäkin.

1 tykkäys

Tuota “tarkoitus” argumenttia ei voi oikein käyttä homoseksuaalien tuomitsemiseen, koska sen mukaan myös ei-hedelmällisten ihmisten seksi ja parisuhteet pitäisi kieltää. Mitkään “periaattessa voisi” kiemurtelutkaan ei auta, jos hedelmättömyys on täysin varmaa. Ihan yhtä periaattellisesti minä ja vaimoni emme voida saada lapsia keskenämme, kuin homoparikin.

Tuo toinen kappalehan myöskin sitten pätee meihin kaikkiin. Niin meihin hedelmättömiin kuin homoihinkin.

2 tykkäystä

Tuomas Akvinolainen käsitteli myös kysymystä, miksi avioliitossa elävien on vaikeampi syventyä Jumalan salaisuuksiin kuin naimattomien. Hän esitti kaksi perustetta: Ensiksi perhe-elämään kuuluu väistämättä tiettyjä ajallisia huolia, jotka vievät ihmisen huomiota. Toisen kohdan Tuomas muotoilee niin, että usein toistuva seksuaalinen nautinto lisää konkupiskenssia, mikä on oikeastaan viittaus tuohon seksuaalisen nautinnon addiktiivisuuteen, eli seksuaalinen nautinto toimii kuten huume ja mitä enemmän nautintoa saa, sitä enemmän sitä haluaa. Jos sitä ei myöhemmin saakaan yhtä paljon, alkaa ahdistaa, ja jos on riittävästi vahvistanut halua, ahdistaa pelkkä ajatuskin, että nautinnosta pitäisi luopua. Silloin on vaikeampi vakuuttua siitä, että Jumalassa olisi vastaus kaikkiin tarpeisiin.

Emotionaalinen suhde toisen ihmisen kanssa vähentää olennaisesti ihmisen alttiutta addiktiiviseen käytökseen, eli halu ei silloin tunnu niin pakottavalta eikä siitä luopuminen ahdista. Tämähän on syy siihen, miksi luonnollista perhesuunnittelua neuvottaessa korostetaan, että kyseessä ei ole vain pidättyminen seksistä, vaan on kiinnitettävä erityistä huomiota emotionaalisen suhteen vahvistamiseen. Toisaalta kannattaa muistaa, että kohtuus pitää aina säilyttää, koska liiallinen seksuaalinen nautinto tekee taas pidättymisestä vaikeampaa.

On yleisesti tiedetty asia, että parisuhteet ovat pitkään kestäessään hankalia. Alussa voidaan olla hyvinkin läheisiä ja yhdessä on mukavaa, mutta on kohtalaisen yleistä, että ehkä suunnilleen parin vuoden jälkeen puoliso alkaa ärsyttää ihan kuin puoliso olisi jotenkin erilainen kuin alussa eikä ollenkaan niin mukava. Kaverisuhteessa tällaiset ilmiöt eivät sen sijaan ole lainkaan tyypillisiä, vaan pikemminkin mitä kauemmin suhde kestää, sitä paremmin toista ihmistä tuntee ja ymmärtää, ja yhteiset kokemukset vahvistavat.

On arveltu, että parisuhteessa usein tunne muuttuu ensin ja perusteluita tunteelle keksitään jostakin, mitä puoliso on sattunut tekemään. Suhteen alussa vaikuttaa neurokemiallinen honeymoon-ilmiö, joka myöhemmin loppuu, ja sitten ajatellaan vaikka, että “kasvoimme erillemme” tai jotain sen tyyppistä. Monilla eläinlajeilla tunnetaan vastaavia viettejä, jotka ohjaavat vaihtamaan uuteen kumppaniin sen sijaan, että pysyisi koko ajan saman kanssa.

Muistan jonkun tutkijan pohtineen, voisiko parisuhdevaikeuksiin kehittää lääkkeen, joka palauttaa honeymoon-neurokemian aina tarvittaessa. On kuitenkin syitä uskoa, että seksuaalinen tyydytys on tekijä, joka vaikuttaa olennaisesti parisuhteen kyllästymisilmiöön. Biologisesti ajateltunahan jatkuva tyydytys on signaali siitä, että tämä mahdollisuus on hyödynnetty ja on aika etsiä uutta. Vähintään parin viikon tauot saattavat kuitenkin ehkäistä kyllästymistä, koska silloin seksuaalisen nautinnon neurokemialliset vaikutukset ehtivät palautua.

Kun luonnollista perhesuunnittelua käyttävät parit pysyvät varmemmin yhdessä kuin ehkäisyä käyttävät, tulosta on selitetty valikoituneella otoksella eli luonnollista perhesuunnittelua käyttävät ovat uskonnollisesti sitoutuneempia. Parisuhteiden kestävyydelle on kuitenkin myös tällainen neurokemiallinen selitys. Johannes Paavali II:han kirjoitti, että ajoittainen pidättyminen ei suinkaan vähennä parin rakkautta vaan lisää sitä, ja uskon, että tämä pitää hyvin paikkansa muun muassa tässä mainitussa mielessä.

Ylipäätään seksuaalisuus on asia, jossa konkupiskenssi vaikuttaa erityisen selvästi, koska siinä on viettejä, jotka ohjaavat ihmistä järjenvastaiseen ja moraalittomaan käytökseen. Esimerkiksi sitoutuneessa parisuhteessa eläminen ei onnistu automaattisesti vaan vaatii tietoista toimintaa.

6 tykkäystä

Uskon että tuo ensimmäinen voi hyvinkin pitää paikkansa. Hormonaalinen ehkäisy ei aina ole naiselle hyväksi se voi vaikuttaa seksuaaliseen halukkuuteen, mielialaan jne.

Ketjussa jo olleiden lisäksi nostaisin yhden illan juttujen mukaisen toiminnan sosiaalisen rakenteen tuhon merkittävänä tekijänä miksi on epätervettä pitää sellaista toivottavana. Kuten nykyinen maailma siis tekee.

Yhden illan seuraa hakevat pitävät ensinnäkin kriteerinään ulkonäköä, jolla arvotetaan selkeästi ihmiset hyviin ja huonoihin perustaen valintakriteeri niin, että valintakriteerit ovat pintapuolisia ja yksilöt hyvin rajallisesti pystyvät vaikuttamaan tuomioihin. Tämän jälkeen hyvin usein käytetään erityyppistä sosiaalista pelaamista ja painostamista esimerkiksi nuoria naisia kohtaan, että saavutettaisiin omat päämäärät.

Samanlaista saalistusmenttaliteettia toki löytyy mm. talouden toimijoista. Jotka sitten myyvät totaaliturhakkeensa 90v demonetoituneelle mummolle saadakseen bonuksensa. Ja nauravat niille, jotka heidän mielivaltansa jyrän alle murskaantuvat.

Sekä seksuaaliset- , että taloudelliset saalistajat pelaavat muilla huonommakseen mieltämillään ihmisillä peliä välittämättä niistä lopputuolkisista, joita heidän toimintansa aiheuttavat.

1 tykkäys