Identiteettipoliittiset liikkeet, dekolonialismi ja kristinusko

Pelottavaa kun historia halutaan pyyhkiĂ€ pois. Aina kohkataan natsien kirjarovioista mutta tĂ€tĂ€ ei pidetĂ€ minÀÀn


1 tykkÀys

Historia opitaan kirjoista ja kouluissa. Patsailla tahdotaan glorifioida henkilöitĂ€ ja ideologioita. TĂ€mĂ€ ei siis vielĂ€ tarkoita sitĂ€, ettĂ€ kyseinen patsas kuuluisi poistaa. Tarkoittaa vain sitĂ€, ettĂ€ puhe “historian pois pyyhkimisestĂ€â€ on huuhaata, ja sillĂ€ on puolusteltu muun muassa jenkkien konfederaattipatsaiden sĂ€ilyttĂ€mistĂ€.

1 tykkÀys

Jep, historiaa opitaan myös kirjoista ja kouluissa. Se, mitÀ nÀemme ympÀrillÀmme, on kuitenkin erittÀin merkittÀvÀÀ. Minulle esimerkiksi kotikaupunkini rakennukset muistuttavat jatkuvasti historiasta (vaikka en tietenkÀÀn aina ne nÀhdessÀni mieti historiallisia asioita). Jos vain ja ainoastaan luemme koulussa asiasta X, niin luultavasti unohdamme sen melko pian. Jos X taas nÀkyy jollakin lailla ympÀristössÀmme tai edes jollain lomamatkalla tms., niin on paljon todennÀköisempÀÀ, ettÀ oppi pysyy mielessÀ.

LisÀksi muistomerkki kertoo sitÀ, mitÀ katsoja ajattelee sen kertovan. Uljaaksi ja ihailtavaksi tarkoitettu monumentti voi jo vuosikymmenen kuluttua muistuttaa ohikulkijoita asioista, joita he eivÀt missÀÀn tapauksessa kaipaa takaisin. Tai jokin vanhempi teos voi kertoa meille varsin neutraalisti syntymÀaikansa kÀsityksistÀ, ilman, ettÀ me teoksen nÀhdessÀmme yhtyisimme noihin kÀsityksiin. On siis turhan yksinkertaistavaa puhua vain glorifioinnista.

4 tykkÀystÀ

Kaipa tÀssÀ kohta Rio de Janeiron Jeesus-patsaskin pitÀÀ kaataa, kun se on kolonialistien tuoman uskonnon symbooli.

PÀÀsevÀt sitten sulkakÀÀrmettÀÀn palvomaan, vai mikÀ se oli.

2 tykkÀystÀ

Totta. Natsien ja stalinistienkin kyhÀÀmĂ€t patsaat oli vÀÀrin poistaa, samoin Saddam Husseinin. Niiden pitÀÀ antaa olla julkisella paikalla niin sanotusti “opettamassa historiaa”. VÀÀrin oli myös se, kun Virossa pÀÀtettiin neuvostomonumenttien siirtĂ€misestĂ€. Ihme politisointia semmoinen. Ei politisointi kuulu yhteiskuntaan.

1 tykkÀys

Sarkasmi on taitolaji. Ei niin, ettÀ sarkastisten kommenttien kehittely vaatisi taitoa, mutta niiden kÀyttÀminen sopivassa mÀÀrin vaatii. Useimmiten taidokkainta kÀyttöÀ on se, ettÀ osaa olla kÀyttÀmÀttÀ.

Uskon, ettÀ osaat sanoa asiasi myös jotenkin niin, ettÀ tulos muistuttaa keskusteluyritystÀ.

1 tykkÀys

Konfederaation sankarien (eivÀt olleet jenkkejÀ, jenkit olivat niitÀ vihollisia) patsaiden poistaminen onkin aivan hirvittÀvÀÀ vandalismia. Konfederaatti ei ollut vain joku orjuusjuttu, vaan etelÀn uljaiden herrasmiesten ja daamien vapauden ilmentymÀ. Kun vuosituhannen alkupuolella kÀvin Georgiassa, siellÀ vielÀ liehui ylpeÀnÀ vapauden tunnuksena Konfederaatin lippu salossa Georgian tunnuksilla. Oltiin dixejÀ ylpeÀsti ja ylpeitÀ siitÀ, ettÀ oli taisteltu vapauden ja oikeuksien puolesta jenkkien sortovaltaa vastaan.

1 tykkÀys

Henkilökohtaisesti harmittelen jĂ€ljellĂ€ olevien konfederaation muistomerkkien poistamista (ainakin jos on kyse jostain Richmondin Robert E. Leen ratsastajapatsaan tapaisesta, kaupunkikuvalle ilmeisesti keskeisestĂ€ monumentista - en ole itse kyseisessĂ€ kaupungissa kĂ€ynyt). Minusta meillĂ€ Suomessa on vallinnut oikeampi linja olla yleensĂ€ vaihtamatta julkisia patsaita poliittisten suhdanteiden mukaan, kannatan esimerkiksi Hakaniemen neuvostoaikaisen “Maailman rauha” -muistomerkin sĂ€ilyttĂ€mistĂ€.

MitÀ Yhdysvaltoihin tulee, niin on kuitenkin merkillistÀ ettÀ nÀmÀ etelÀn maanpetoksellisten kapinallisten muistomerkit ovat sÀilyneet nÀinkin kauan, eikÀ niitÀ poistettu esim. jo 1970-luvulla. Suomen oloissa Leen ratsastajapatsas vastaisi suurin piirtein sitÀ, ettÀ Tampereen vasemmistoenemmistöinen kaupunginhallinto olisi joskus toisen maailmansodan jÀlkeen pystyttÀnyt jonnekin keskeisellÀ paikalle kaupunkikuvaa hallitsemaan vuoden 1918 sodan aikaisen punapÀÀllikkö Hugo Salmelan valtavan sankaripatsaan.

Asiahan ei ole aivan nÀin. Koska konfederaatti taisteli juuri Yhdysvaltojen lain mukaan ja jenkit rikkoivat sitÀ. Eli maanpetos oli toisaalla. Punikit taas vastustivat Suomessa kaikkia oikeuksia ja vapauksia ja olivat maanpettureita ja murhaajia. Siksi on ihan ymmÀrrettÀvÀÀ, ettÀ etelÀn uljaat herrasmiehet ja daamit ovat kunnioittaneet noita henkilöitÀ, jotka toimivat heidÀn jalon vapausaatteensa esitaistelijoina. He joutuivat raharikkaiden nousukasjenkkien uhreiksi, mutta ylvÀs mieli ei murtunut. Se antoi rakentaa muistomerkkejÀ tuolle hengen suurelle nousulle, josssa kuvastui todellinen suuruus.

1 tykkÀys

Mukavaa, kun saimme taas vÀriÀ harmaaseen keskusteluun.

TĂ€ssĂ€ tĂ€tĂ€ vĂ€riĂ€. Kuten myös viime öisessĂ€ muistelolaulussa “Vilppulan urhojen muistolle”. Kun nyt mainitset punikit (muistaakseni kielletty sana foorumissa) murhaajina niin on hyvĂ€ muistaa ettĂ€ juuri nuo Vilppulan urhot murhasivat antautuneita punaisia ja myös siviilejĂ€ ainakin 71 kappaletta ihan vaan Lauriloiden kuoleman kostoksi.

Minusta noissa ajoissa ei ole mitÀÀn sankaruutta. KyseessÀ oli tragedia, puolin ja toisin ja suuria murheita tuotettiin kummankin joukon toimesta. Toivottavasti koskaan ei vastaavaa pÀÀse syntymÀÀn enÀÀ maassamme ja siksi tulisikin muistella noita aikoja kauhulla ja surulla eikÀ sankaripuheilla. Mutta tÀmÀ aihe on muistaakseni tÀÀllÀ jo jÀtetty kerran sopimattomana pois, joten se siitÀ.

Amerikan mantereelta sen verran, ettÀ katsotko ettÀ orjuudella ei todella ollut mitÀÀn osuutta noiden uljaiksi sanomiesi ajattelussa vai ajatteletko ettÀ orjuus ei ollut ongelma eikÀ olisi kenties ongelma edelleenkÀÀn? Kyseenalaista mainetta niittÀnyt Ku Klux Klan on myös pitkÀlle rakentunut noiden etelÀn konfederaation toimijoiden pohjalle. MitÀ ajattelet tuosta jÀrjestöstÀ, koska se liittyy aika vahvasti aiheeseen?

Punaisesta hirmuvallasta vapauttaneiden sankariemme muisto on iĂ€ti siunattu
 Vapautemme hinta oli kamala, mutta Vilppulan urhot ja Laurilan työ ovat aina siunattuja kansamme kesken.

Orjuudella oli oma merkityksensÀ, mutta uljaan EtelÀn taistelua kaiken sen puolesta, mikÀ heille oli tÀrkeÀÀÀ, ei voida redusoida siihen, Ja KKK oli tietenkin alkujaan myös muuta.

Kiitos vastauksestasi. Jotain tÀllaista odotinkin. Jokainen lukekoon historiaa omalla tavallaan, eikÀ varmaankaan ole mielekÀstÀ tÀÀllÀ jatkaa aiheesta enempÀÀ.

Macron to Le Monde: “The academic world has been guilty. It has encouraged the ethnicisation of social issues, thinking that this was a good path to go down. But the outcome can only be secessionist.”

ja

"There is a fight to be waged against an intellectual matrix coming from American universities and intersectional theses that want to essentialize communities and identities, at the antipodes of the Republican model, which postulates the equality between human beings, independently of their characteristics of origin, sex, religion. It is the breeding ground for a fragmentation of societies that converges with the Islamic model”. (Minister of National Education Jean-Michel Blanquer)

Macron ja hÀnen opetusministerinsÀ Blanquer, joita et pidetÀ populisteina tai ÀÀrioikeistolaisina, ovat mielestÀni analysoineet muita eurooppalaisia poliitikkoja syvÀllisemmin amerikkalaisen ja eurooppalaisen LÀnnen erilaisia tulokulmia juurikin identiteettipolitiikkaan liittyen.

Demokraattiset instituutiot ja liberalismi yhdistÀvÀt LÀnttÀ, mutta Yhdysvallat ja Eurooppa eivÀt ole koskaan jakaneet samaa historiallis-filosofista (ja kenties teologiaankin) perustuvaa nÀkemystÀ ihmisestÀ ja maailmasta. Toki, yhteistÀ ideologista pohjaa on enemmÀn kuin muiden kulttuuripiirien kanssa, mutta tÀnÀÀn amerikkalaisen ja eurooppalaisen LÀnnen eroavaisuudet tulevat erityisen hyvin ilmi Yhdysvaltojen ja Euroopan suhtautumisessa identiteettipoliittiseen ajatteluun ja liikehdintÀÀn.

(MyönnettĂ€köön, tĂ€ssĂ€ saattaa olla myös kyse protestanttisen/jĂ€lkiprotestanttisen LĂ€nnen ja vanhakirkollisen/post-vanhakirkollisen LĂ€nnen poikkeavista politisoituneista “teologioista”!)

Eniveis tai konkreettisemmin politiikantutkija Angelos Chryssogeloksen twiitti-analyysin kautta:"US politics is a convenient and ‘easy’ way for the global citizen to feel civicly engaged without the sacrifices of participation: a way to care about ‘issues’ while feeling OK for not doing (and being expected to do) sth about them because, after all, it’s a different country.

Why is this bad? First, it sucks away time & resources from real local issues. I remember 20 years ago leftist groups in my university banging on about guns & the death penalty in Texas and thinking: ‘shouldn’t these guys be trying to do sth for the problems of our uni instead?’

Doing sth about problems around you requires time and effort. US political issues on the other hand, so easily approachable through TV & the internet, are ready-made for people to consume American politics the exact way they consume an American sitcom.

In last few weeks I see so many non-Americans losing their mind over the Supreme Court or voter suppression in Pennsylvania. And I wonder how many of them actually know how courts in their country operate or if there are disenfranchised people right next door where they live.
You could say: ‘So what’s wrong? Millions fans around the world watch the Premier League because it’s better than their local football league. Isn’t this normal?’

I would answer: ‘No problem with it until people outside England start street fights after a Liverpool-ManUtd game’.

The worse effect of the global reach of US politics is the external projection of its fault lines and ways to talk about issues. When I hear Europeans talking about abortion or racism for example, even if it’s about their countries, you hear an essentially American vocabulary.

This has two effects: First, it creates problems where none existed before. Just because Americans care for something, it must be an issue here. I know Greek neocons (!) who seriously claim that our constitution obstructs their rights by not allowing them to carry weapons (!!!)

Second, it changes the ways real topics are debated by ‘Americanizing’ the terms of the discussion and stifling local context. The BLM and racism debate is a case in point. Does Europe have a racism problem? Absolutely. Is it the same as America’s racism problem? Absolutely not.

Suddenly countries that historically were 99.9% white must be ashamed of their ‘whiteness’. Suddenly black people in the UK or Belgium have to be offended by sth because (often white!) Americans are offended by it. The silliness of US late night comedy shows colonizes our minds.

But all this isn’t accidental. Both sides of US politics actively expand their influence globally, from Evangelicals turning abortion and LGBT into ‘a sin’ in countries they penetrate, to the woke brigade turning ‘whiteness’ into a sin through their dominance of media & culture.

And all of this is bad for America’s global standing as well! During the Cold War outsiders tended to like or hate the US based on their own local needs and aspirations - e.g. whether they were left-leaning or not. Who was the US president was largely immaterial.

Today, global fascination with US politics is a variance of what Lipset & Rokkan called the ‘centre-periphery cleavage’: politics in the periphery become aligned around the issues of the centre, but until this process is complete the centre will be resented for its intrusions.

If the world is America’s cultural periphery, you can think of global citizens passionately taking sides in US politics, and fighting over it in their home countries, as a kind of anti-Americanism: we don’t really love America, we just hate whichever of its halves we don’t like.

Of course this doesn’t do justice to the actual American people who care about the future of their country. Anyone who’s been in the US knows that the vast majority of people there have nth to do with the ‘woke Hollywood’ and ‘racist Trump’ stereotypes we are fed by the US media.

Anyway, all my ranting boils down to my concern about why, if US politics is so polarized & dysfunctional as Americans themselves admit, the rest of us have to import this dysfunctionality. It’s great TV, sure, but is it really healthy to live our politics through America?

[Says I writing in English on an American-owned social media platform
]

*https://twitter.com/AChryssogelos/status/1323559942310252545

2 tykkÀystÀ

Tuntuu ettÀ viime aikoina monet kristityt ovat lÀhteneet politikoimaan. Korostaen kuinka he uskovina politikoivat. Trumpin seurauksena ja muutoinkin. Ei hyvÀ.

Postasin oheisen blogikirjoitukseni elokuva-ketjuun, mutta tÀmÀ sopii tÀnnekin, sillÀ identiteettipolitiikka on tÀmÀn pÀivÀn Oscar-kÀytÀntöÀ. Tuo johdanto johdattaa hyvin aiheeseen, mutta sanonko jotain vÀÀrin tai unohdanko jotain oleellista?

ÄÀrimÀisen mielenkiintoinen ja asiallinen Macronin linjauksiin liittyvÀ keskustelu jatkuu. TÀssÀ pari poimintaa:

“I’d like to point something out to the American “left” accounts on here still pushing for RTs the absurdity of “school ID codes for Muslims” in France. Spreading this kind of inflammatory disinformation is now actively endangering French citizens and diplomats abroad.”

“As with all revolutions, once it succeeds at home it must continue abroad, the bicycle must keep spinning otherwise it falls. Once the NYT and WaPo saved America from fascism, the crusade continues. Reminds a lot of Bush-era neoconservatism - in some cases, it’s the same people.”

“The American commentariat fell over themselves lauding Macron as the strongman of liberalism against Europe’s nativist far-right; performing the same role against Europe’s Islamist far-right, and he’s suddenly a fascist: very curious dynamic.”

Macronia kÀsitellessÀ YLE:llÀ nÀytetÀÀn seuraavan Yhdysvaltojen NYT:in ja WaPo:n konsensusta, sillÀ erotuksella ettÀ ylelÀiset eivÀt amerikkalaisten kollegoittensa tavoin nimeÀ Macronia syylliseksi, vaan Marine Le Penin.

Macron on vain “tahtomattaan ajautunut” tiukentamaan Ranskan turvapaikkapolitiikkaa Le Penin takia. Macron ei ole Le Penin kaltainen poliitikko. HĂ€nellĂ€ ei ole varsinaisia perusteita poiketa NYT:in, WaPo:n ja YLE:lĂ€isten tradeeraamasta kertomuksesta, jossa radikalisoituminen ja integroitumisongelmat on “rakenteiden” ja Marinen Le Penin (ja tietysti VenĂ€jĂ€n!) kaltaisten liberaalia lĂ€nsimaista elĂ€mĂ€ntapaa vieroksuvien toimijoiden syytĂ€. Perisynti (alkusynti), vÀÀrintekijĂ€ ja vihollinen on aina ulkopuolella. Ei heissĂ€ itsessÀÀn. He ovat tĂ€ydellisiĂ€ kuin Churchill ja Roosevelt natseja lyödessÀÀn.

Macron on (ainakin vielĂ€) YLE:n kerronnassa Le Penin poliittisten masinointien uhri. Mies, joka toimii tahtomattaan lepenmĂ€isesti. Todellinen syyllinen on hĂ€nen ulkopuolellaan niissĂ€ “rakenteissa” tai tĂ€ssĂ€ tapauksessa Ranskan populisteissa ja ÀÀrioikeistolaisissa. Macron ja hĂ€ntĂ€ seuraavat ylelĂ€iset ovat yhĂ€ valon ja vanhurskauden lapsia. Historian oikella puolella. EivĂ€t 1930-luvun Hitlerin Saksaa tai Stalinin Neuvostoliittoa tukemassa. Tai Neville Chamberlain -hyssyttelijöitĂ€.

SikÀlimikÀli, jos Ranskan muutos olisi tietoisesti Macronin omaa ylelÀiset joutuisivat tunnustamaan seuranneensa vÀÀrÀÀ profeettaa. VÀhintÀÀnkin omaksuneensa disinformaatiota.

Ja mitĂ€ tĂ€mĂ€ kertoisi heistĂ€? SitĂ€, ettĂ€ he ovat erehtyvĂ€isiĂ€ ja epĂ€tĂ€ydellisiĂ€ ihmisiĂ€. HeidĂ€n (ylivertaisen) lĂ€nsimaisen sivistyksen ja suvaitsevaisuuden kirkastama “luontonsa” ei ole vastustuskykyinen pahalle, vÀÀryydelle ja synnille. TĂ€tĂ€ he eivĂ€t nĂ€hdĂ€kseni kestĂ€. Ainakaan vielĂ€. TĂ€stĂ€ johtuen tĂ€llĂ€inen uutisointi ja analysointi. Toisaalta, he voisivat sanoa, ettĂ€ heidĂ€n kamuillaan NYT:ssĂ€ ja WaPo:ssa oli paremmat tiedot, jotka he saivat vasta nyt. He eivĂ€t vain tienneet tarpeeksi.

Onko Macron herÀnnyt talviunesta tms. en pidÀ olennaisena, koska Macron on muita eurooppalaisia pÀÀttÀjiÀ konkreettisemmin oppinut tuntemaan kansakuntansa nahkojen kautta sen, ettÀ EU:n nykyinen maahanmuutto/siirtolais-ja integraatio -politiikka ei ole menestystarina.

Macron nÀyttÀisi hokanneen senkin, ettÀ amerikkalaisten ja eurooppalaisten liberaalien interventionistien hallinnonvaihto -ja demokratisoimispyrkimykset Pohjois-Afrikassa ja LÀhi-IdÀssÀ tuottavat EU:lle vain lisÀÀ pakolaisia/siirtolaisia ja terrorismia. Jos NYT:n ja WaPo:n Macron -kriittiset toimittajat asuisivat Euroopassa he saattaisivat ymmÀrtÀÀ tÀmÀn paremmin, mutta heillÀ nÀyttÀÀ olevan kiire tehdÀ maailmaa paremmaksi demokratialle ja ihmisoikeuksille turvallisesti rapakon takaa, kuten monella ylelÀisellÀ tÀÀllÀ pohjoisessa.

2 tykkÀystÀ

Yksi otsikko ko. jutusta:" Anglosaksinen media syyllistÀÀ Ranskaa"

NÀin juurikin on. Varsinkin Yhdysvaltojen suunnalta. TÀllÀ kertaa YLE:n juttu oli suht asiallinen. Tarkoitan, EU:n, Ranskan ja Euroopan perspektiivistÀ. Ei amerikkalaisen (vasemmistolaisen) identiteettipolitiikan saturoimaa.

Amerikkalaisilla saattaa olla latinalais-amerikkalaisten siirtolaisuuden kanssa ongelmia, mutta ei missÀÀn mÀÀrin tai samassa suhteessa islamilaisista maista tulevien kanssa kuten Ranskalla tai EU:lla.

Ottaakoot ite nĂ€mĂ€ uudet pakolaiset/siirtolaiset. Onhan Yhdysvallat ollut aika merkittĂ€vĂ€ toimija kuluneen 20.vuoden aikana Pohjois-Afrikassa ja LĂ€hi-idĂ€ssĂ€ hallinvaihtojen ja pĂ€in peetĂ€ menneiden interventioiden kanssa. Ohjataan nĂ€mĂ€ “rikkaudet, voimavarat ja mahdollisuudet” jatkossa NYT/WaPo:laisten luokse.

TĂ€hĂ€n asti ovat hoitaneet diktaattoriensa ja teokraattisten öljymonarkiensa ase/liike jne. kaupat. Myyneet aseet ja kouluttaneet heidĂ€n armeijansa, jotka eivĂ€t uskalla/osaa sotia ilman Yhdysvaltojen tukea. LĂ€nnen amerikkalaisen ja eurooppalaisen osien roolit voidaan vĂ€hintÀÀnkin vaihtaa. USA ottakoon pakolaiset/siirtolaiset. Me hoidetaan jatkossa ko. maiden “putinmaisten” johtajien ja heidĂ€n jĂ€lkikasvun tarpeet.

Fokusoit kovasti vain USA:n ja Israelin asekauppaan.

Koko kolmas maailma, niin niiden armeijat, asejoukot, terroristit kuin perusÀijÀt on aseistettu 99% neuvostoliittolaisilla, venÀlÀisillÀ, ex-itÀblokin ja kiinan aseilla, patruunoilla, rÀjÀhteillÀ, kranaateilla ja raketeilla. Katsokaa vain kuvia. Ne muodostavat massa-aseistuksen. Jos siellÀ tÀÀllÀ eliittijoukoilla putkahtaa esiin jotain high-tech-aseistusta tai sotaelektroniikkaa, se toki tulee high-tech-maista.

Asekauppaa tekevÀt kaikki joilla on valmistusosaamista ja jonka kilkkeet voittavat tarjouskilpailuissa. Erityisesti siellÀ nÀkyy hyvin puolueettomia maitakin. Mutta on turhaa hurskastelua osoittaa vain joitakin maita asiasta, jota tekevÀt kaikki, ja sitÀpaitsi aseita varataan puolustukseenkin ja varalle, ihmiset ovat lopulta ne jotka painavat liipasinta tai nappia.