Kun minä kävin pikkupoikana vanhempieni kanssa Iisakin kirkosssa, siellä kyllä ilman pienintäkään epäilystä toimi ateismin museo. Tämä tapahtui siis kaukaisella 70-luvulla. Kuten tämän ketjun aloitusviestissä totesin, mieleeni on sieltä jäänyt vain kirkon keskuskupoliin ripustettu Foucault’n heiluri, jonka näköjään omalakinen liike vaikutti vaahtosammuttimen kokoisesta pojasta suurelta ihmeeltä. Jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että heiluri oli siellä taistelevan ateismin voitonmerkkinä litteään Maahan, Jeesukseen ja muihin menninkäisiin uskovan takapajuisen kansan vakuuttamiseksi Järjen, Edistyksen ja Tieteellisen Maailmankuvan ylivoimaisuudesta.
Juu, Iisakin kirkossa toimi ateismin museo, aivan niin kuin sanoit. Kazanin kirkossa oli uskonnon ja ateismin museo (tai jotain sinne päin). Wikipedia selvitti, että ateismin museo Iisakin kirkossa lopetettiin jo niinkin aikaisin kuin vuonna 1986.
Kävin siinä Kazanin kirkon museossa venäjän kesäkurssilla vuonna 1989, käynti kuului ohjelmaan. Siihen aikaan kirkon edustan pylväikössä kokoontui väkeä jota ainakin pidettiin hiukan kapinallisena, yhteiskunnallisista asioista kuitenkin monet keskustelivat. Oma kielitaito oli (silloinkin) sen verran heikko, että ei paljoa pysynyt mukana. Joskus 90-luvun puolivälissä poikkesin tuohon museoon muuten vaan, ja silloin se oli kovin maltillinen entiseen verrattuna. Iisakin kirkossa pitäisi ilman muuta joskus käydä.
[quote=“kurjenmiekka, post:20, topic:978”]
Kazanin Jumalanäidin katedraali lienee virallinen nimi suomeksi.[/quote]
Ehkä vielä virallisemmin Jumalanäidin kazanilaisen ikonin kirkko. Venäjän собор ei ole sama kuin suomen katedraali, vaikka se usein niin käännetäänkin. Esimerkiksi Pietarissa on yksi ortodoksinen katedraali (=piispanistuimen kirkko) mutta parikymmentä soboriksi (собор) nimettävää kirkkoa. Tuo nimi annetaan kaupunginosan tai luostarin pääkirkolle, ja Pietarissa on Wikipedian mukaan myös hovilla, merimiehillä ja oppilaitoksilla ollut omansa.
2 tykkäystä
Kiitos. Katedraali käännetään tai käytetään usein ison ja hienon kirkon synonyyminä. Ei se niin mene. Katedraali on piispankirkko.
1 tykkäys
Kaupunginosan “urbaanit” (= kristinuskovihamieliset?) piirit ovat nyreissään palautuksesta, “koska eivät ole saaneet olla mukana päätöksenteossa”.
Jos joskus oikeudetta ja väkivalloin kirkolta viety omaisuus ja toimintatila, kirkko, palautetaan alkuperäiselle omistajalleen, niin mielestäni siihen ei pitäisi olla millään tiedostavalla tai muulla änkyräporukalla nokan koputtamista. Vai olisiko tuosta pitänyt tehdä joku “monikulttuurinen toimintatila niinku aktioita varten”, jotta urbaani paremmintietävistö olisi tyytyväinen.
Meillähän on sitten vielä näitä erilaisia basilikoja ja pyhäkköjä. Onko ortodoksisessa kirkossa eri statuksia erityisille kirkoille muuten kuin tuon sobor Venäjällä?
Ei minunkaan mielestäni. Kuitenkin katolisesta näkökulmasta tulee lievä ähäkutti-olo, kun ortodoksista kirkkoa lähellä olevat tahot ovat järjestäneet mielenosoituksia ja parjauskampanjoja suunnilleen jokaisesta katoliselle kirkolle palautettavasta rakennuksesta Venäjällä…
1 tykkäys
Eikös basilika ole pelkästään erään arkkitehtonisen perusratkaisun nimi? Basilikoja taitavat ortodoksiset kupolikirkotkin järjestään olla, vaikka se ei venäläisissä kirkoissa olekaan yhtä selvää kuin vanhemmissa bysanttilaistyylisissä basilikoissa.
Onhan ortodoksisissa kirkoissa ristikirkkojakin ja myös ympyrän muotoisia temppeleitä. Minusta basilikoiksi sanotaan tietynlaisia varhaiskristillisiä kirkkoja. Myöhemmät kirkot voivat olla pohjakaavaltaan basilikoja, mutta ei niitä silti sanota basilikoiksi.
[quote=“Michelange, post:29, topic:978”]
Eikös basilika ole pelkästään erään arkkitehtonisen perusratkaisun nimi?[/quote]
Ei pelkästään. Varsinaisesti basilika kanonisen oikeuden mukaan on kirkko, jolle paavi on myöntänyt tietyt erioikeudet, ja jonka ei todellakaan tarvitse edustaa tuota arkkitehtoonista basilika-tyyppiä. Roomassa on ns. neljä suurta basilikaa: Pietarinkirkko, Lateraanikirkko, Santa Maria Maggiore ja San Paolo fuori le mura. Sen lisäksi on muutama sata ns. pienempää basilikaa eri puolilla maailmaa. Eniten kaikista maailman kaupungeista noita pienempiä basilikoja on Roomassa, Buenos Airesissa ja Krakovassa, millä voi havaita olevan yhteyttä tiettyihin virkanimityksiin 
Myös Bolognassa ja Firenzessä basilikoja on enemmän kuin 10.
Meitä lähin basilika on pyhän Katariinan basilika Pietarissa Nevski prospektin varrella, hyvin lähellä ketjussa aiemmin mainittua Kazanin Jumalanäidin ikonin kirkkoa.
2 tykkäystä
Tuota en tiennytkään. Paljonko Venäjällä on katolisia?
Varmaan edustaa enemmänkin putinistista einVolk-ajattelua, kuin ortodoksisuutta, yrittää savustaa muut kirkkokunnat pois Venäjältä.
Totalitarismeille on tyypillistä karsia kaikki, mikä poikkeaa valtapiirien ideaaliksi asettamasta.
Mitä tekemistä kirkko-basilikalla ja mauste-basilikalla muuten on keskenään, jos mitään?
Moskovan arkkihiippakunnassa on wikipedian mukaan pari sataa tuhatta eli 0,3 % alueen väestöstä. Koko maan alueella latinalaisiakin katolilaisia on toki absoluuttisin luvuin enemmän, mutta silti heitä on suhteellisesti ottaen hyvin vähän.
Helsingin katolinen hiippakunta on alun alkaen Mogilevin arkkihiippakunnan takamaata. (Ko. kirkkoprovinssin piispanistuin oli Pietarissa, taisi olla juuri tuo @Max:n mainitsema pyhän Katariinan basilika koko arkkihiippakunnan katedraali ennen vallankumousta).
[quote=“Michelange, post:34, topic:978”]
Moskovan arkkihiippakunnassa on wikipedian mukaan pari sataa tuhatta eli 0,3 % alueen väestöstä.[/quote]
Tsot tsot, sen nimi on virallisesti Jumalanäidin arkkihiippakunta Moskovassa. Kiertoilmauksella on haluttu välttää vaikutelmaa ortodoksien varpaille hyppimisestä. Venäjällä on kolme muutakin katolista hiippakuntaa, joista suurin kai on se Irkutskissa sijaitseva, jonka virallista nimeä en muista.
@Sakarja, monet noista tapauksista ovat jo ajalta ennen Putinia, mutta ihan sama peli jatkuu ymmärtääkseni edelleenkin. Ennen vallankumousta katolinen kirkko löytyi Venäjällä käytännössä kaikista kaupungeista.
1 tykkäys
Tuli noista mieleen tämä sivu, jossa on aika paljon kaikkea mielenkiintoista.
Esimerkiksi tässä on noista basilikoista. Maata klikkaamalla saa basilikat kartalle sijoitettuna. Vaikkapa Italia on aika täynnä noita.
Maailman katedraalit.
Piispoista, tässä Helsingin.
Isovenäläistä nationalismia kuitenkin. Toki kommunistisen ajan sellaista. Ikävä vain että Putin tuntuu kovasti hakeutuvan samaan suuntaan, katsotaan sitten vähemmistöuskontokuntien, tai vähemmistökansojen kohtelua. Kova venäläistämis- ja yhdenmukaistamistoiminta meneillään.
Molemmat ovat kuninkaallisia. Taustalla kreikan basileus ‘kuningas’. Kummastakin on pääsana jäänyt pois ja adjektiivi jäljelle.
2 tykkäystä
En tiedä mitään Venäjästä enkä soborista, mutta ortodoksisessa kirkossa katedraali on hiippakunnan pääkirkko. Karjalan hiippakunnan pääkirkosta Kuopiossa on kirjoitettu erinomainen historiikki
Sari Hirvonen: Syrjäseudun kirkosta katedraaliksi. Kuopion Pyhän Nikolaoksen kirkon historiaa 1846 - 2000.
Uspenski on Helsingin hiippakunnan katedraali ja Oulun hiippakunnassa on Pyhän Kolminaisuuden katedraali.
Onko siis niin, että kaikkien kirkkorakennusten nimi ei venäjäksi ole “sobor”? Jos näin on, se on minulle uutinen. Sen sijaan tiedän (tai ainakin luulen tietäväni), että sana sobor tarkoittaa alun alkaen “(kansan)kokousta” muistuttaen tässä suhteessa kreikan “ekklesiaa” mutta eroten latinan “ecclesiasta”.
[
] En tosin tiedä, tunteeko nykyvenäjä sobor-sanalle mitään muuta kuin kirkollisia merkityksiä, mutta ainakin aikaisemmin se on taatusti tuntenut. 1600-luvulle saakka Venäjällä elinvoimaisena instituutiona pysynyt tsaarillisen absolutismin vastapainona toiminut säätykokous oli nimeltään Zemskij sobor (Земский собор). Muinaisen Kreikan kaupunkivaltioiden (no, ainakin Ateenan) kansankokoukset olivat nimeltään ἐκκλησία; ilmeisesti jo Septuagintan kääntäjät tulkitsivat heprean קָהָל -sanan merkitsevän lähinnä “ekklesiaa”, ja siitä saakka se on merkinnyt kirkkoa (tai seurakuntaa). [/]