Ilmestyskirja: Babylonin portto


#21

Rastafari knoweth: Babilon is evilness!

Kristinuskosta (ganjansauhuttelun ohella) vaikutteita saanut rastafari-uskonto on selkeän mustavalkoinen, dualismissaan Babilon edustaa kaikkea pahaa, pahuutta, pimeitä voimia. Sellaista mille: Jah seh noh!


#22

Babylon tarkoittaa Jumalan tai jumalien portti. Siis näyttää oikealta ja hyvältä mennä portista sisään.

Repe on muistini mukaan päätynyt samaan tulkintaan kuin meikä siitä, mitä Johannes ihmettelee.

"Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus: “Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti”.
Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä; ja nähdessäni hänet minä suuresti ihmettelin.
Ja enkeli sanoi minulle: “Miksi ihmettelet? Minä sanon sinulle tuon naisen salaisuuden ja tuon pedon salaisuuden, joka häntä kantaa ja jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.
Peto, jonka sinä näit, on ollut, eikä sitä enää ole, mutta se on nouseva syvyydestä ja menevä kadotukseen; ja ne maan päällä asuvaiset, joiden nimet eivät ole kirjoitetut elämän kirjaan, hamasta maailman perustamisesta, ihmettelevät, kun he näkevät pedon, että se on ollut eikä sitä enää ole, mutta se on tuleva.”


#23

Se on totta, että nimi Björneborg tarkoittaa Karhulinnaa. Sekään tieto ei paljoa hyödytä häntä, joka on lähtenyt Turmeluksen kaupungista kohti iankaikkista Isänmaata.

Luther teki sen hyödyllisen havainnon, että meille kristityille on Raamatussa erityisen tärkeää kaikki se mikä ajaa Kristusta.
Siihen uskon profetioiden pohjimmiltaan viittaavan. On kysymys siitä uskosta, joka pelastaa, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.
Se on perusasia, jota ilman ei kukaan voi pelastua, oli elänyt kuinka hurskaasti tahansa.

Siihen myös eksytys kohdistuu, ja sen asian sotkemiseen lopun aikojen villitys keskittyy.
Se on allegoriaa. Voisi hyvin sanoa senkin, että seitsemän päätä viittaa erääseen ikuiseksi sanottuun kaupunkiin… mutta tiedä häntä…


#24

Babylon lienee termi, jossa perustellusti on kerralla useammanlaisia oikeita tulkintoja. Ja tietysti lukuisa määrä virheellisiä.

Itselleni läheisin on yhteiskunnallinen tulkinta.

Eli esimerkiksi olet töissä suuressa yrityksessä lattiatasolla. Suurimmat pomot ovat yrityksessä koko ajan valtavassa paineessa joka suunnalta. Näinpäollen he ensinnäkin pimittelevät asioita joka suuntaan ja samalla myyvät itsensä esimerkiksi lahjuksien muodossa.

Tuossa tarinassa lattiatason jamppa elää Babyloniassa, jossa samalla noin aina luo epätosia mielikuvia itselleen yrityksestään ja kuinka hyvä ja täydellinen se on, kuten sen johtajat kaikille huutavat.


#25

Oletko onnistunut tähän asti elämään yritysmaailman ulkopuolella?


#26

Eivät kaikki yritykset ole tuollaisia.

Jollain on vaikka siivousalan yritys. Ainut työntekijä ja sopii asiakkaan kanssa mitä tekee. Ja sitten tunnollisesti parhaansa yrittäen tekee työtään. Mitään ei salaa ja kaikki tekee oikein. Tuosta sopii olla aidosti ylpeä, jos tuohon pystyy.

Toki tuolloinkin voi sanoa, että kyllä se henkilö lopulta siellä Babyloniassa on. Ei kansalaisille kerrota vaikkapa niistä todellisista tapahtumista, mitä tällä hetkellä toimitaan vaikkapa Suomen valtionjohdon ja EU:n välillä. Se on sellaista hys, hys materiaalia ja sellaisenaan hyvin otollista erityyppisille väärinkäytöksille.


#27

Koska allegorisointi on kivaa (!), niin pohdiskelinpa taas:

Jumalan temppeli voisi olla luomakunta jonka Jumala on luonut ja jota Hän ylläpitää, sillä Jumalassa me myös olemme, liikumme ja elämme.
Siellähän ihminen häärii julistaen voivansa tehdä mitä tahansa.

Yhtä ihmistä ajatellen temppeli on hänen ruumiinsa, se osa luomakuntaa johon hänella on suorin valta.

Ilmestyskirjan suurin anti on mielestäni eksistentiaalinen ei historiallinen. Se on yhden ihmisen valaistumis-/pyhittymiskertomus, jonka on katsottu kirjoitetun sillä tavalla että sillä on yleispätevää merkitystä vaikka pyhittymiskokemus on jokaisessa ihmisessä erilainen.

Lopulta pyhittyminen tietysti ulottuu kaikkeen, jolloin Jumala on kaikkea kaikessa. Mutta meidän ei tarvitse hetkiä eikä aikoja tietää sillä paljastuminen, apocalypsis, tapahtuu pyhittymisessä eikä sen jälkeen ole mitään epäselvää. Maailman kohtalo etenee niin kuin sen pitääkin edetä.
Pyhittyäkseen taas on kohdattava itsessään kaikki nuo henget, olennot, pedot ja kauheudet, samoin kuin omassa ruumiissa muotonsa ottava taivaallinen Jerusalemkin.

Niin kuin Ilmestyskirjan otsikko sanoo, se on Johanneksen paljastuminen, apocalypsis, ei kai koko maailman paljastuminen nyt kuitenkaan, mutta selvästi sillä nähdään olevan yleispätevää opetuksellista arvoa kun se kerran raamatussa on, mutta tarvitseeko fyysisen maailman loppua kokonaan siihen että ihmiset pyhittyvät. Enpä usko. Kun kaihin verho parannetaan silmästä ulkomaailma vaan paljastuu eikä lakkaa olemasta. Parantuvalle itselleen se on yhden maailman loppu mutta ympäröivä maailma myhäilee ennallaan.


#28

Ortodoksien ikoneissa on varsin järkevän oloinen tapa suhtautua Ilmestyskirjan merkitykseen.
Kilvoitteleva kristitty siinä tulee ilmestyksen prosessissa näkemään kaikkeuden verhon takaa.
Babylonin portto on aina kulloinkin se mikä kutakin ilmestysprosessissa olevaa kilvoittelijaa vaivaa Babylonin portto -symbolilla kuvattavissa teemoissa.
Näiden mainittujen seurakuntienkaan en käsittäisi olevan konkreettisia seurakuntia vaan koska niiden lukumäärä on seitsemän, ne viittaavat seitsemään uudeksi luomisen päivään. Vaiheisiin ilmestyksen kulussa. Jokaisessa kilvoittelijassa on oma Tyatiran vaiheensa ja Iisebelinsä.
Olennaista on se että siinä vaiheessa vielä ilmestyksen kulkuun kuuluu päivätajuntaan ja arkipäiväisiin toimiin kuuluvaa ainesta, sitä tuodaan esille mainitsemalla konkreettisia paikkoja. Seurakunnan mainitsemisen kautta voidaan myös nimetä aiheita joita tämä kilvoittelija on kantanut omalla sydämellään rukouksessaan toisten puolesta. Hän ikäänkuin läpikäy ilmestyksensä kantaen näiden asiaa omanaan, eli sama asia kun mennään messuun ja omistetaan messu jonkin asian tai henkilön puolesta. Ilmestyskirjahan jopa alkaa kuvailemalla liturgian aloitustilanne. On sytytetty kynttilät ja valkopukuinen alttaripalvelija ilmestyy paikalle. Kaikkeus ilmestyy Johannekselle todellisen taivaallisen liturgian muodossa. Ilmestyksen voi siis kokea minikoossa osallistumalla syvällisesti liturgiseen rukoukseen.


#29

Vielä tämä, sillä luulen että minun ajatukseni tuskin ovat niin vakavasti otettavia että niitä kiinnostaa kommentoida, mutta nostetaan esiin vähän enemmän meriittiä kerännyt kristillinen ajattelija, jolla oli myös Ilmestyskirjan suhteen hengellistä, sisäistä maailmaa ja kilvoittelua keskeisenä asioina pitävää tulkintaa. Historiallisia tapahtumia koskevat tulkinnat ovat tietysti paljon huomiotaherättävämpiä ja siten myös sensaatiohakuisempia. Ne tuntuvat kiinnostavan paljon enemmän kuin hengellinen tulkinta.
Katolisen kirkon raamattukursseilla olen nähnyt tulkittavan lähes yksinomaan hengellisesti.
Ensin yleensä selitetään Ilmestyskirjan pitkälti Danielin kirjaan nojaava symboliikka. Sen jälkeen otetaan esille varsinkin tämä Jumalan Valtion kohta. Olen tosiaan itse tottunut tällaiseen Ilmestyskirjan käsittelyyn jossa sitä käytetään sisäisen kilvoittelu- ja rukouselämän tukena.

Pyhä Augustinus, Jumalan valtio, 20. kirja
Englanniksi esim. tässä
http://www.newadvent.org/fathers/120120.htm


#30

“Historiallisen” ja “hengellisen” asettaminen vastakkain on iso virhe raamatuntulkinnassa.


#31

Usein väitetään, että Johanneksen ilmestyksessä on paljon pakanallisia vaikutuksia, mutta luulen kyllä, että jokainen Ilmestyskirjan asia, jota ei mainita muualla Uudessa testamentissa, on mainittu Vanhassa testamentissa.


#32

En ole erottamassa historiallista ja hengellistä toisistaan sillä kyllä tämä ihmisen hengellinen matka tapahtuu ihan oikeassa historiallisessa ajassa ja paikassa. Kannattaa kuitenkin muistaa että ihmisen havainto ajasta ei ehkä vastaa sitä mitä aika todellisuudessa on. Tämä ihan tieteellisiin faktoihin, ei hengellisyyteen perustuva huomio.
Ilmestyskirjaa kuitenkin oma kirkkokuntani tulkitsee pääsääntöisesti niin että parusia ei merkitse ensisijaisesti fyysisen maailman loppua, tai mitään muitakaan fyysisiä katastrofeja, Jeesus itsekin mainitsee että hän tulee ilman sen kummempia mullistuksia.Tämä on ollut minulle tärkeää sillä en ole koskaan kokenut Ilmestyskirjan katastrofi- ja suorastaan “vihapuhetulkintoja” millään tavalla hengellisesti rakentaviksi, tai edes kristillistä elämäntapaa vahvistaviksi.

Kirkossani puhutaan kuitenkin paljon “ajan merkkien lukemisesta”. Meillä on myös myös useita eri lähteistä saatuja profetioita erilaisista tapahtumista, kuuluisimpina nyt ehkä Fatiman profetiat. Itse suhtadun niihin mahdollisimman neutraalisti. En pidä sensaatiohakuisuudesta näissä asioissa.

Tämän lisän halusin tähän keskusteluun tuoda sillä Ilmestyskirjasta puhuttaessa keskustelu on yleensä sellaista katastrofien maalailua ja eri tahojen syyttelemistä, mikä ei ole minusta johdonmukainen reaktio, sillä kysymyksessä on kuitenkin reaktio erityisessa asemassa olevan kirjan lukemiseen.


#33

Mitä pyhien ja Jeesuksen veri sitten lopulta on? Koska Ilmestyskirjan kuvasto muutenkin pohjaa juutalaiseen kuvastoon, veri on jotain joka on elämä itse.
Ehtoollisessa useassa astiassa oleva elämä sulautuu yhdeksi yhteen maljaan. Kannamme toinen toistemme elämää.
Se voi olla joko omaa tajuntaa järjestävä ja tukeva kokemus tai juovuttava ja sekavoittava kokemus.

Useimmiten lähes kaikki ihmiset ovat enimmäkseen juovuksissa yhteisestä elämästämme täällä kaikkeudessa. Saamme käsittämättömiä juoppohulluuskohtauksia kun joudumme kokemaan lähimmäisiksemme esim. omasta mielestämme pahoja ihmisiä, emme osaa elää niin että rukoilisimme heidän puolestaan. Katkeroidumme maailman pahuudesta, ja koemme olevamme julman kohtalon armoilla. Tämä lienee huuruista sekavuutta.


#34

Esitit Ilmestyskirjan historiallisen tulkinnan sijaan jotain aivan muuta. Se taas ei Ilmestyskirjan ja Raamatun kokonaisuuden kannalta ole mielekäs vaihtoehto. Ja juuri Jeesuskin kertoo paluunsa aikaan liittyvän kaikenlaisia mullistuksia, ja todella selkeästi kertookin mm. Markuksen evankeliumin luvussa 13. Sekä VT:n profeetat että apostolit Paavali ja Pietari vahvistavat Jeesuksen puheet lopunajoista. Näiden kaikkien todistusten tulkinta vain “hengellisesti” eli ei historian tapahtumiksi, konkreettisiksi mullistuksiksi, sodiksi jne. olisi erittäin väkinäistä. Se edellyttäisi lisäksi mm. sitä, että valitaan jokin Raamatun ja kristinuskon ulkopuolinen tulkinta-avain ja luetaan kaikki sen mukaan, vaikka pakolla.

Ilmestyskirja toki varsinaisesti kertoo toivosta, ja katastrofit tulevat siinä sivussa.


#35

On myös yksityiskohta jota olen miettinyt tässä yhteydessä paljon. Apostolit ja ensimmäiset kristityt olivat varmoja että Jeesus tulee pian. Sitä on sitten tulkittu niin että Jeesus ei tullutkaan ja jouduttiin tekemään uusia johtopäätöksiä.

Entäpä jos apostolit todella tiesivät mistä puhuivat ja Jeesus todella tuli. Niissä monissa pyhittymisissä mitä varsinkin kirkon alkuaikoina tapahtui suurin määrin. Ja tulee edelleen.
Ei tarvitse tehdä tässäkään kohtaa apostolien puheisiin mitään korjauksia, eikä tarvitse ihmetellä miksi apostolit olivat niin tyhmiä, kun odottivat Jeesuksen pikaista paluuta, mitä ei sitten tapahtunutkaan.

Tulee, taas ja taaskin.

Ja on varmaan huonompiankin tekstejä kuin Raamattuun kuuluva Johanneksen ilmestys, mitä voisi pitää hengellisen kilvoittelu- ja rukouselämän oppaana. Ehkä kannattaa joskus kokeilla sellaisenkin joka on lukenut sitä vain maailman tapahtumien ennustuskokoelmana.


#36

Lapsena aina ajattelin Raamattua lukiessa että Raamatun aikoinakin tiedettiin että juuri ennenkuin Aurinko laajetessaan nielaisee Maapallon, aurinko muuttuu punaiseksi.
Vieläkin uskon että fyysinen maapallon loppu tapahtuu ihan siinä järjestyksessä kuin se ympäröivän avaruuden tapahtumien mukaisessa järjestyksessä on luonnollista tapahtua.
Siinä vaiheessa tulee ihmiskunnan lukumäärä täyteen (tai ei ehkä ihmiskunnan jos ihmiset jatkavat elämää muilla planeetoilla, mutta maapallon energiat tulevat siinä vaiheessa ihan uuteen vaiheeseen, tai ehkä ihmisiä ei maapallon kohdatessa loppunsa ole ollut enää pitkään aikaan) ja luonnollisestikin silloin on selvää että voidaan katsoa paljonko maapallolla eläneen ihmiskunnan ajatukset ja teot kokonaisuudessaan painavat.

Tietenkin muistan että pikkuinen planeetta voi kohdata loppunsa avaruudessa muutenkin kuin punaiseksi jättiläiseksi laajentuneen keskustähtensä nielaisemana. Jostain syystä en kyllä kuitenkaan usko siihen että ihmiset itse saisivat pallon hajalle tai että minkäänlainen tämän maailmankaikkeuden fysiikan lakien ulkopuolinen interventio osallistuisi pallon hajottamiseen. Muutenkin ajattelen että Raamatun maailmanloppu tarkoittaa tämän maailmankaikkeutemme, universumin loppua eikä maapallon loppua. Siitä eivät Raamatun kirjoittajat tietenkään osanneet edes uneksia.


#37

En ymmärrä tuota ajatusta. Kannamme omaa elämäämme, ja se oma elämä kuolee mutta korvataan Kristuksen elämällä. Emme me ehtoollisessa toistemme verta juo, vaan vain Kristuksen.

Sinun tai minun veri ei anna elämää, vain hänen antaa. Ehtoollisveri ei ole kaikkien veren sekoitus, se on Kristuksen verta. Ei ole tarkoitus sulauttaa yhteen kaikkien verta, vaan korvata kaikkien veri Kristuksen verellä.


#39

Ei tarvitse ymmärtää.
Itse koen niin että sulaudumme yhdeksi menettämättä itsejämme.
Ja itse ymmärrän kyllä sinun ajatuksesi mutta en koe ajatustesi kuvaamaa todellisuutta siksi todellisuudeksi jossa elän. Ja voi olla niinkin että sinun kokemasi todellisuus on tarkempi kuva absoluuttisesta totuudesta.

Mutta ajatukseni tärkein osa ei ole tuossa miten tuon asian näkee, vaan siinä että ihmiset tuppaavat elämään elämänsä erinäisissä “juoppohulluuskohtauksissa”, ihan vaan elämän juovuttamana, sen sijaan että olisi niin kova “viinapää” että pystyisi elämän maljasta juotuaan pysymään selväpäisenä, eli auki kirjoitettuna rakastamaan itseään ja lähimmäistään tasaveroisesti ja Jumalaa yli kaiken.


#40

Onko viimeinen tuomio siis jo takanapäin? No ei todellakaan.


#41

Ei varmaankaan viimeinen tuomio ole tapahtunut vielä. Mutta apostolit saattoivat silti olla ihan oikeassa siitä että Jeesus tulee pian ja tulikin. Kunhan pohdin. Jos keskeneräisiä ajatuksiaan ei saisi julkistaa, mitä puhetta täällä maailmassa olisi? Enkä halua keskustella luettelemalla ulkoa toisten ajatuksia. Vaikka siitähän voidaan myös tietysti keskustella onko mikään ajatus niin uusi että se olisi kenenkään oma.

Ei minullakaan ole vastauksia, mutta pidän silti Ilmestyskirjan tärkeimpänä antina sen käyttöä kilvoittelu- ja rukouselämän tukena.
Ja olen kyllä sitä mieltä että Jeesus tulee uudelleen (ei palaa) ja viimeinen tuomio tapahtuu. En kylläkään purematta niele sitä miten sen opetetaan tapahtuvan, pidän tärkeämpänä pysyä avoimena sille että se voi tapahtua ihan toisin kuin itse kuvittelen. Raamatun tärkein opetus sen suhteen on mielestäni “valvokaa ja rukoilkaa”.

Ajatuksia herättää se, että ilmeisesti suurin osa tämän foorumin kirjoittajista on valmis pitämään totena sitä että apostolit ymmärsivät väärin Jeesuksen tulemisen, mutta että he olivat ihan oikeassa kun aikansa lapsina puhuivat ihmisen sukupuolisuudesta, mistä saattaa olla tulossa kirkon seuraava “Galileo Galilei” -tapaus.
Luulenpa että on myös mahdollista että he tiesivät tasan tarkkaan mistä puhuivat Jeesuksen tulemisen suhteen, mutta että heidänkin ajattelussaan oli sokeita pisteitä.
En itse ota tässä kantaa suuntaan enkä toiseen, pidän vain todennäköisenä että he todella tiesivät että Jeesus tulee. Ja jos tuli, kyllä se viimeinen tuomiokin vielä ehtii jossain välissä tapahtua.