1 Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi yhden niistä seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden niistä neljästä olennosta sanovan niinkuin ukkosen äänellä: “Tule!”
2 Ja minä näin, ja katso: valkea hevonen; ja sen selässä istuvalla oli jousi, ja hänelle annettiin seppele, ja hän lähti voittajana ja voittamaan.
3 Ja kun Karitsa avasi toisen sinetin, kuulin minä toisen olennon sanovan: “Tule!”
4 Niin lähti toinen hevonen, tulipunainen, ja sen selässä istuvalle annettiin valta ottaa pois rauha maasta, että ihmiset surmaisivat toisiaan; ja hänelle annettiin suuri miekka.
5 Ja kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin minä kolmannen olennon sanovan: “Tule!” Ja minä näin, ja katso: musta hevonen; ja sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka.
6 Ja minä kuulin ikäänkuin äänen niiden neljän olennon keskeltä sanovan: “Koiniks-mitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin! Mutta älä turmele öljyä äläkä viiniä.”
7 Ja kun Karitsa avasi neljännen sinetin, kuulin minä neljännen olennon äänen sanovan: “Tule!”
8 Ja minä näin, ja katso: hallava hevonen; ja sen selässä istuvan nimi oli Kuolema, ja Tuonela seurasi hänen mukanaan, ja heidän valtaansa annettiin neljäs osa maata, annettiin valta tappaa miekalla ja nälällä ja rutolla ja maan petojen kautta.
9 Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli.
10 Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: “Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?”
11 Ja heille kullekin annettiin pitkä valkoinen vaippa, ja heille sanottiin, että vielä vähän aikaa pysyisivät levollisina, kunnes oli täyttyvä myös heidän kanssapalvelijainsa ja veljiensä luku, joiden tuli joutua tapettaviksi niinkuin hekin.
12 Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin; ja tuli suuri maanjäristys, ja aurinko meni mustaksi niinkuin karvainen säkkipuku, ja kuu muuttui kokonaan kuin vereksi,
13 ja taivaan tähdet putosivat maahan, niinkuin viikunapuu varistaa raakaleensa, kun suuri tuuli sitä pudistaa,
14 ja taivas väistyi pois niinkuin kirja, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät sijoiltansa.
15 Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja rikkaat ja väkevät ja kaikki orjat ja vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten rotkoihin
16 ja sanoivat vuorille ja kallioille: “Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta!
17 Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?”
Ensimmäinen ratsastaja, tauti, toinen ratsastaja sota… Lunastuksen päivä lähenee. Nostakaamme katseemme ristiinnulittuun Herraan Jeesukseen Kristukseen. Vaikka nyt olisi vasta ennakkotäyttymyksestä kyse, silti sen pitää vahvistaa pyhien rukousta: Maranata amen!
Olen ollut jo pitkään melko vakuuttunut, ettei tämä maailma pysy pystyssä enää kovin montaa vuosikymmentä. Mahdollisesti jo pian saadaan nähdä viimeisiä tapahtumia. Koko maailman rappio on mennyt sellaiselle tasolle, enkä puhu nyt sodista, vaan suuresta luopumuksesta.
Tämä on kristityillekin tosi vaikeaa kun kaikilla ihmisillä on varmat mielipiteet siitä mitä tulisi tehdä ja miten suhtautua asioihin, mutta he eivät tiedä etteivät nämä asiat ole lainkaan ihmisten käsissä. Kuuntele nyt siinä sitten jatkuvasti näitä varmoja mielipiteitä, joita tulee joka tuutista.
Tauteja on ollut ennenkin, ja sotia on ollut ennenkin. Olen kuitenkin monesti miettinyt sitä, voisiko lopun ajan tunnusmerkki “te kuulette sanomia sodista” viitata siihen meidän ajan erityispiirteeseen, että nykyaikana tiedotus on nopeaa ja maailmanlaajuista. Menneiden vuosisatojen ihmiset eivät olleet tietoisia muista kuin lähialueiden kahakoista, ja sanomalehtien ym. keksimisen jälkeenkin tieto kauempaa tuli pitkällä viiveellä. Nyt media tuuttaa Ukrainan tilannetta sellaisella tahdilla, että yhdessä päivässä sanomia sodista tulee enemmän kuin keskivertokansalainen ennen wanhaan olisi kuullut ehkä vuodessakaan, vaikka olisi isompikin kriisi päällä. Tätäkö Jeesus tarkoitti?
Toistan itseäni, lue Pirkko Valkaman kirjoittama Tulevaisuuden ja toivon kirja. Siinä on tosi hyvää tekstiä Ilmestyskirjan aiheeseen. Minua ainakin ahdistaa hirveästi tuo Raamatun teksti ihan semmoisenaan luettavaksi.
Me kyllä pelkäämme luonnollisen ihmisemme puolesta sitä mikä “maanpiiriä kohtaa.”
Luuk 21:26: “Ja ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät.”
Me uskovat olemme kuitenkin uskon kautta otetut pois maailmasta (uudestisyntyneet), vaikka emme sitä vielä toteutuneena näekään. Onhan fakta, että meidän jokaisen on kuoltava täältä pois, mutta meille, jotka olemme uskon kautta Kristuksessa kuolema on vain uni, jonka kautta siirrymme valtakuntaan, jossa ei enää ole tämän maailman murheita.
Ilm 21:4: “ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.”"
Ja kun muistamme, ettei tämä tule osaksemme minkään itsessämme olevan kautta, eikä sen kautta mihin pystymme tekoinemme, vaan uskon, Jumalan lahjan kautta, joka sulkee kaikki teot pois, kaiken sen mitä laki meiltä vaatii, niin emmekö silloin ole turvassa, vaikka maailma kuinka natiseisi liitoksissaan?
Mietin vielä tuota aloituksen raamatunkohtaa. Luin sellaisen väitteen, että ensimmäisen ratsastajan seppele olisi latinaksi korona - lieneeköhän näin? Mutta oli tai ei, hämmennyn kolmannesta ratsastajasta, jonka tuoma ruoka- ja/tai hintakriisi ei koske öljyä. Tämä ei tunnu nykyiseen tilanteeseen oikein mätsäävän, koska polttoaine-öljyn hinta nimenomaan on noussut, ja lisäksi Ukraina on merkittävä auringonkukkaöljyn tuottaja, jolloin vaikutuksia tulee luultavasti olemaan myös elintarvikkeissa käytettyihin öljyihin. Mielipiteitä tästä?
Raamattupiirissä olemme lukeneet Ilmestyskirjaa. On se niin vaikea ymmärrettäväksi ja tulkittavaksi, että olen aika turhautunut. Selitysteoksiakin on yritetty tehdä, mutta suhtaudun niihin kaikkiin varauksellisesti. Kovin varmoilla äänenpainoilla en uskaltaisi tulkintoja esittää, enkä minkään kannalle asettua.
Korona on minunkin tietääkseni seppele tai kruunu. Kiitos vinkistä, että Pikko Valkama on tehnyt Ilmestyskirjaa käsittelevän kirjan. Olen tykännyt hänen selityksistään Raamatun alkukertomuksiin. Ehkä yhtä hyviä selitykset loppukertomukseenkin.
Jos haluat todella hyvän Ilmestyskirjan kommentaarin niin sellainen on amerikkalaisen professorin Siegbert W. Beckerin kirja “Kaukainen voittolaulu.” Oletan, että sitä on vielä saatavana Luther-Divarista? Itse olen sen lukenut moneen kertaan.
Tuo olisi helppo tulkita niin, että öljy tarkoittaa oliiviöljyä. Tuossahan ovat öljy ja viini yhdessä: “älä turmele öljyä äläkä viiniä” (Ilm. 6:6); molemmat kasvit ovat Välimeren tuotteita, eli voisi päätellä, että jotenkin vitsaus ei samalla tavalla kosketa keskeistä leveyspiiriä tai Välimeren maita kuin muita seutuja. Tämä vain tällaisena “mahdollisena tulkintana”.
Aikanaan tuon alueen kirjoituksissa “öljy” todellakin tarkoitti oliiviöljyä. Maaöljyöä naftaa, ei paljoa vielä porattu maan uumenista tuolloin. Oliiviöljy on joissakin teksteissä myös valon symboli, koska oliiviöljylamput olivat oikeastaan se ainoa talon valoneuvo. Edelleen öljy saattaa symboloida tietoa koska kirjoituksia voidaan illalla lukea vain öljylampun valossa, ja vielä edelleen iloa, mitä tiedonsaanti antaa. Näin selittyy myös ilmaus “ilon öljy”.
Luuk.21:28 Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä."
Tätä olen paljon nykyään miettinyt. Täytyy sanoa, että kuukausi sitten olin aivan kauhuissani. Nyt on entistä enemmän kirkastunut lapsuudesta tuttu laulu “Kun on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa kuin on tähti taivahalla, lintu emon siiven alla.” Johtunee varmaan osittain tottumisestakin, että nyt ei ole enää semmoinen kauhu päällä. Toisaalta en ole sulkenut mielestäni mitään vaihtoehtoa tulevaisuuden suhteen. Tilanne on niin arvaamaton, että kaikki on mahdollista.
Mutta tosiaan, kunpa pystyisimme rohkeasti nostamaan päämme ja luottamaan siihen, että meidän vapautuksemme on lähellä.
9x antoi vinkin Beckerin kirjasta. Huomasin, että mieheni kirjastossa se jo olikin. Raamattupiirissä olemme päässeet jo 20.lukuun ja Beckerin kanta tuhatvuotisesta valtakunnasta yllätti. Hänen mielestään Raamatusta “ei löydy ainoatakaan kohtaa, joka puhuu tai edes viittaa Kristuksen valtakuntaan, joka kestää tuhat vuotta”.
Hämmästelin tätä, koska mielestäni Ilm.kirjan 20.luvussa niin on selkeästi sanottu, ja monet uskovat lukevat sen kirjaimellisesti. En kuitenkaan itse ole osannut muodostaa kantaa tuhatvuotiseen valtakuntaan, joten en kiistele puolesta enkä vastaan.
Becker ei myöskään tunnu uskovan kahteen ylösnousemukseen, vaikka tässä luvussa niistäkin puhutaan. Vaikka en rehellisesti pysty vakuuttumaan miltei mistään Ilm.kirjan selityksistä, sen viesti, että Jeesukseen turvautuvat ovat lopulta turvassa, kaikkien mullistusten keskellä ja jälkeen, on minulle riittävä. Kerran tulee Jumalan valtakunta, jossa kaikki on kohdallaan. Vapautus tulee.
Vierastan sellaisia Ilm.kirjan selityksiä, joissa puhutaan varmalla äänenpainolla ja pidetään joitain tulkintoja ilmiselvinä. On tietysti tarpeen yrittää löytää kirjan perusviestit, mutta mielestäni nöyryys tämän kirjan äärellä on tarpeen.
Opettaessani koulussa historiaa, tuli mieleen ajatus, että oliko Bysantti tuo tuhatvuotinen valtakunta. Sehän oli läpeensä kristillinen valtakunta, joka kesti suunnilleen tuhat vuotta. Mutta enpä tätä tulkintaa aivan vakavissani ottanut.
