Niin, mitenkä ehdotat korvattavaksi ukonilman? Sille kai pitäisi keksiä äkkiä uskontoneutraali vastine.
Hyviä pointteja tuotu tässä esiin. Minusta vaikuttaa siltä, että jos halutaan neutraali nollakohta ajanlaskulle, niin ainoa keino on arpoa joku satunnainen luku vaikka tälle vuodelle ja lähteä sitten laskemaan vuosia siitä eteenpäin ja taaksepäin. Jos taas halutaan pitää kiinni jostakin perinteisestä ajanlaskun aloittamisen ajankohdasta, niin ei ole yksikäsitteistä eikä tarkkaan ottaen edes mahdollista viitata siihen pelkällä ilmauksella “ajanlaskun aloittamisen jälkeen” tai “common era” tms, koska on olemassa erilaisia ajanlaskun lähtökohtia. Tarkoitettuun lähtökohtaan on väistämättä viitattava, joko eksplisiittisesti tai implisiittisesti.
Iso-Britannia voisi poistaa myös maansa nimen pois loukkaavana. Samantien koko kieli voitaisiin lakkauttaa loukkaavana.
Olikohan oma? Kristilinen Rooman keisarikunta laski myös aikansa maailman luomisesta. Ei kai Venäjällä omaa erillistä laskutapaa tästä ollut?
Britannian juutalais- ja muslimiseurakunnista on mediassa muuten näkynyt kannanottoja, että eKr/jKr ei häiritse heitä pätkääkään. Tämä tekee päätöksestä extrapöljää.
Parempihan se kuin nykyjärjestelmä. Ajanlaskun alku saisi olla joko noin 200-300 vuotta sitten tai sitten ainakin 4000 vuotta sitten. Näin olisi joko useimmin tarvittavat vuodet näppärän pieniä, tai pääosa kirjoitettua historiaa positiivisia lukuja.
Eiköhän se ollut se bysanttilainen ajanlasku. Tuskin venäläisillä on ollut mitään omaansa.
Aivan, Eaa ja jaa ovat harvinaisen virheellisiä ja hölmöjä, koska ajanlasku ei todellakaan alkanut niiden taitekohdassa, vaan ajanlaskua oli harrastettu jo pitkään.
Toisaalta tämä nyt on välivaihe. Riippuu siitä antautuuko länsi Venäjälle, Kiinalle vai Islamille millaisen ajanlaskun lopulta saamme.
Hiukan sivuraiteelle… Venäjällä oli yleistä, että vanhat nuottikirjat hävitettiin kun uudet painokset tulivat. Jostakin syystä Valamossa ei tehty niin, joten luostarin vanhassa kirjastokokoelmassa on edelleenkin kaikki nuo neliönuottikirjat vuoden 1772 ensipainoksista lähtien.
Voihan ajanlaskuun viitata sopivan neutraalisti ISO-standardin numerolla: nyt on vuosi 2017 standardin ISO 8601 mukaan.
Mutta miten standardin avulla ilmaistaan vuodet eKr.?
Tämäpä kätevä yhteensattuma - kristillisen ajanlaskun mukainen vuosiluku sattuu olemaan täsmälleen sama kuin tuon täysin neutraalin standardin vuosiluku!
Jostainhan sitä olen aloitettava laskenta. Ja eikös se ole käytännössä eri vuosiluku, koska kristinuskon tutkimusten mukaan Kristus ei syntynyt vuonna 0 (eikä edes 1). Eli laskun ajankohta vain sattuu olemaan aika lähellä kristittyjen ajattelemaa ja jostakin syystä hekin ovat sitten tottuneet käyttämään tätä yleistä mutta heikäläisittäin väärää ajankohtaa. No, vitsi-vitsi. Ei pidä ottaa vakavasti vaikka asia toki näin onkin
No tietysti ennen ISO-laskua = eIl.
Nollavuottahan siis ei ole olemassa. Vuotta 2 eKr. seuraa vuosi 1 eKr., jota seuraa 1 jKr., jota taas 2 jKr. jne.
Tarjosin ratkaisua tähän ongelmaan jo edellä:
Tämä keskustelu ja koko juttu on niin pöljä, että tekee mieli triggeröityä. Hirveää historiatonta kulttuurivandalismia lähteä muuttamaan ajanlaskua sen vuoksi, että suunnilleen 0,00003% mukamas loukkaantuu.
Tiedän. Mutta milloin tuon ajattelun mukaan Kristus syntyi, sillä vuotta jolloin hän syntyi ei ole olemassa? On vain häntä edeltänyt vuosi ja hänen jälkeensä tullut vuosi mutta ei vuotta jolloin hän syntyi.
No eikös se satunnainen vuosi juuri ole se vuosi jolloin laskenta on alkanut? Silloinhan ei mitään merkillistä tapahtunut (vaikka lähivuosina väitetään tapahtuneen). Tuohan on siis juuri se neutraali ajankohta josta voimme puhua eaa:n ja jaa:n käsittein. Ei mitään ongelmia kenellekään ja tasapuolista kun voidaan todeta täysin neutraaliksi joka suhteessa.
PS. Niin ja tämäkin nyt ihan leikkimielellä esitettynä.
Siis tarkoitatko 2017 vuotta tästä taaksepäin? Ei siihen nyt ihan sattumalta ole päädytty, vaikka laskelman tarkkuudesta voidaan keskustella. (Mutta ei aleta nyt keskustelemaan.)
316 eKr olisi tietysti 316 PIENI 8601:n mukaan.
Vuonna Kristus. Minä olen alku ja loppu, ensimmäinen ja viimeinen. Hän on aina ollut ja aina oleva.