Kristuksen syntymästä alkavaa vuosien laskua perustettaessa hänen varmaankin ajateltiin syntyneen vuonna 1. Vertaa tapaa jolla “kolmas päivä” lasketaan, kun tunnustetaan Kristuksen nousseen kolmantena päivänä kuolleista.
Vuodet ovat oikeastaan järjestyslukuja. Siis ensimmäistä vuotta Kristuksen syntymän jälkeen alettiin elää hänen synnyttyään, ensimmäistä vuotta ennen Kristuksen syntymää elettiin syntymään asti.
Eikö siinä pädekään sama kuin syntymäpäivissä. Että on “nollavuotias” kunnes täyttää 1v ?
Muutoin minulla ei olisi mitään sitä vastaan, noin periatteessa, jos ajanlasku olisi alunalkaenkin aloitettu jostain muusta merkittävästä tapahtumasta. Scifi-leffoissa tätä näkee. Ja kirjoissa. Juuri luin scifi-trilleri-romaanisarjan, jossa (uusi) ajanlasku aloitettiin mutanttivallankumouksesta. Ihan ok. Ei sen tarvitse olla positiivinen tapahtuma. Tai Maan tuhoutumisen jälkeen ym.
Ajanlasku on käytännöllistä siksi, että voidaan viitata vuosilukuihin, myös henk. koht. elämässä. Mutta tuntuisi mahdottoman tylsältä, jos laskennan aloitusajankohta ei olisi missään tapahtumassa mistään syystä.
Korostan edelleen, että en halua tästä aiheesta riidellä, mutta viitaten yo ajatukseesi, niin minusta on tietysti yksi näkökanta myös se, että kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kyseinen tapahtuma, mistä laskenta alkaa on kaikkien mielestä todellinen. Tästä syystä vaikkapa juutalaisten kalenteri ei mielestäni olisi hyvä (koska emme tiedä loiko Jumala maailman juuri niin kauan sitten kuin juutalaiset uskovat) tai buddhalaisten kalenteri (koska kaikki eivät pidä Buddhaa todellisena eläneenä olentona. Tästä näkökulmasta myös Kristus on minusta ongelmallinen, koska kaikki eivät usko hänen olleen olemassa tai eivät ainakaan pidä häntä Kristuksena, mitä sillä sitten kukin tarkoittaakaan. Mutta toisaalta taas ajanlasku on aloitettu joskus ilman että tarvitsee ajatella että jostakin tietystä syystä tai tapahtumasta. Kun aikaa on lännessä sovitusti laskettu 2017 vuotta (tosin osan matkaa täännehtivasti) niin miksi ei voitaisi pitää sitä ajanlaskun alkukohtana ja sitä ennen ollutta ajanlaskua ennen olevana kohtana. Tosin parhainta olisi jos löytyisi mahdollisimman kaukainen hetki alulle, kuten Jori esitti. Säästyttäisiin monelta ennen-jälkeen mietinnältä:
Ehkäpä siksi, että näin ei todellisuudessa ole. Länsimaalainen ajanlasku on aloitettu Kristuksen oletetusta syntymästä. Olisi teeskentelyä väittää muuta.
4 tykkäystä
Tietysti se on yksi näkökanta. Mutta onko se oleellista? Jos ajatellaan ihan vuosilukujen käytännöllisyyttä ylipäätään elämässä. Mieluummin itse ajoittaisin ajanlaskun alun johonkin perinteiseen tai muinaiseen myyttiin (vaikka päivään jolloin Ukko Ylijumala teki jotain merkityksellistä) kuin ihan arvontatulokseen…
Minusta vakavastiotettavat historioitsijat kyllä pitävät Jeesusta historiallisena henkilönä, hänestä on enemmän erilaisia kirjallisia lähteitä kuin monesta historian muusta hahmosta.
Kristus tarkoittaa voideltua. Ei Jumalaa, pelastajaa tai mitään sellaista, joka vaatisi mitään uskonhyppyä.
Joten ateisti voi huoletta käyttää ilmaisua ennen Kristusta ilman, että luopuu ’uskostaan’. Fakta nyt kuitenkin on, että Jeesus muutti maailmaa, erityisesti Eurooppaa, aivan valtavasti. Kirkon merkitys myös Suomen historialle, meidän hyvälle lukutaidollemme jne on ollut kiistaton. Lainsäädäntömme perusta on juutalaiskristillisessä taustassa.
Vaikka riisuisimme pois kaiken yliluonnollisen, Jeesuksen merkitys historiallemme on oikeasti valtava.
9 tykkäystä
Asiasta on paljonkin juttua englanninkielisessä wikipediassa, hakusanalla “Anno Domini”. Kristillinen ajanlasku voidaan tulkita niin, että Kristus on syntynyt 2 eKr, 1 eKr tai 1 jKr; asia jää epäselväksi, ja lisäksi on (meidän mielestämme) epätodennäköistä, että Jeesus olisi syntynyt vuoden 4 eKr jälkeen. “Ajanlaskun alku” on siis nyt vain se yö, joka erottaa vuoden 1 eKr vuodesta 1 jKr.
Näin juuri. On melkoista höpöä, ettei ketään Jeesusta, joka sai aikaan kehitysketjun, joka johti (apostolien ja erit. Paavalin välityksellä sitten) kristinuskoksi kutsuttuun kuriositeettiin, olisi koskaan ollut olemassa. On uskon asia sitten, oliko tämä oikeasti kaikkea, mitä kristinusko väittää, mutta itse Jeesus-nimisen saarnaajan olemassaolon ei pitäisi kenenkään maailmankuvaa horjuttaa, eikä niin senkään, että kristinuskolla on oikeasti ollut ihan valtava merkitys historiassa.
Tarkennukseksi:
Juutalainen ajanlasku ei lähde maailman luomisesta (luomiskertomuksen ensimmäisestä päivästä), vaan ihmisen luomisesta (luomiskertomuksen kuudennestä päivästä)…
Otaksun, että kaikki ovat tuon muutenkin ymmärtäneet. Ihminen luotiin viimekseksi. Kun Jumala on luonut ihmisen, Hän on saanut luomistyönsä valmiksi. Siitä alkaa juutalainen ja myös bysanttilainen ajanlasku. Niissä on eri vuosi menossa, joten mitään yksimielisyyttä asiasta ei ole aikaisemminkaan ollut.
Ihan hyvä jos olet noin avarakatseinen, että voisit puhua vaikkapa Ukko Ylijumalan syntymäpäivästä uskomatta hänen koskaan olleen olemassa. Voivatkohan kaikki kristityt vilpittömästi ja asiaa omakohtaisesti ajatellen sanoa samaa? Kuten jo aikaisemmin väläytin, niin voin kyllä käyttää ennen Kristuksen syntymää -ilmaisua jos vaikkapa keskustelen uskovien kanssa jostakin uskontoaiheesta, mutta koen muiden kanssa keskustellessani antavani sekä väärän signaalin siitä että uskon Kristukseen, että myös itse sisässäni jonkinlaista epäaitoutta, epäluontevuutta tms jos käytän tuota ilmaisua. Se ei vain tunnu järkevältä jos ei sanottuun usko. Siksi on hyvä, että on neutraalit ilmaukset eaa. ja jaa. Kunhan niitä ei kielletä niin aivan sama mitä kukin haluaa käyttää 
Jokainen tuntemani kristitty puhuu torstaista, eikä kukaan koskaan ole halunnut sitä muuttaa. Joten kyllä, väitän, ettei meillä kristityillä ole tuollaista ongelmaa.
8 tykkäystä
Ja teette tuon epäjumalan nimen lausumisen aivan tietoisena? Lausutte sen ajatuksella ja ymmärtäen puhuvanne Thor-Jumalan päivästä? Eikö tuossa muiden jumalien jokapäiväisessä esillä pidossa ole jo vaarana rikkoa toista käskyä vastaan. Enpä ole ajatellutkaan tuota noin suurena suvaitsevaisuuden osoituksena ja enpä ole osannutkaan ahdasmielisenä agnostikkona puuttua moisiin nimityksiin. Täytyy varmaan alkaa puhumaan vain viikon neljännestä päivästä. Mutta tuota viestiäsi on aivan pakko peukuttaa vielä kun riviin mahtuu.
Jään odottamaan milloin suvaitsevaisuus yltää muinaisten ihmisten jumalakäsityksistä vaikkapa tämän päivän ihmisten sukupuoli- ja avioliittokäsityksiin asti.
Jos jokaisen eKr. lyhenteen kohdalla jäät pohtimaan, että “ah, kyllä, ‘ennen Kristusta’, tämä viittaa Jeesukseen Kristukseen, jota Jumalana ja Jumalan poikana palvotaan, mutta johon minä en uskokaan”, niin sori vaan, mutta teet jotain väärin. En kyllä silloin ihmettele, jos eKr.&jKr. häiritsee - torstaistakin olisi hirveä vaiva puhua, jos joka kerta pitäisi käydä läpi pitkä litania päänsisäisiä disclaimereitä. Mutta kun maailma ei toimi niin. Jos jatkamme eKr. ja jKr. -lyhenteiden käyttämistä, niin ei tarvitse mennä kuin sukupolvi jos sitäkään ennen kuin sitä käytetään yhtä sujuvasti kuin torstaita.
Torstain nimen muuttaminen olisi mielestäni absurdia. eKr.&jKr. lyhenteiden ei oikeastaan pitäisi olla torstaita ongelmattomampi kuvio, joten en näe mieltä niiden käytön lopettamisessa. Vaihtoehtoisesti mikäli eKr. ihmisiä loukkaa, odotan heidän johdonmukaisuuden nimissä vastustavan myös kaikkia pakanauskontojen reliikkejä kielessämme ja arjessamme 
4 tykkäystä
Sehän viittaa viikinkiaikaiseen pakanajumaluuteen. Samoin tiistai ja perjantai. Kamalaa uskonnon pakkosyöttöä!!! Aaargh, ahistaa.
3 tykkäystä
Kaikki viikonpäiväthän keskiviikkoa ja lauantaita lukuunottamatta kantavat suomen kielessäkin pakanajumalien nimiä. Sunnuntai on auringon päivä (Sol Invictus oli roomalainen jumaluus), maanantai taas kuujumalan päivä, tiistai on omistettu sodanjumala Tyrille eli Tiwlle, torstai ukkosenjumalalle Torille ja perjantai rakkaudenjumalatar Freijalle. Nämä historialliset nimet eivät ole ketään häirinneet.
Samoin kuukausien nimet useimmissa euroopan kielissä sisältävät mm. pakanajumalien nimiä. Ne pitäisi vaihtaa.
Suomessahan muistan lukeneeni jonkun suvaitsevaisen vaativan joulukuun nimen muuttamista, koska se on loukkaava sisältäessään kristillisen juhlapäivän nimen.
Prometheus-leiri on nimetty jumaltarun mukaan. Mikä ilmeisestikin tuodaan leireillä esiin ja tarina käydään läpi.
Sitä en ole pystynyt ymmärtämään miksei joulukertomukseen voida suhtautua juhlissa, näyteikkunoissa ja joululaulujen osalta samalla tavalla… Eihän sitä tarvitse edes nimittää “evankeliumiksi”…
Antiikin jumaliin ei kukaan enää usko. Sen tähden ne ovat vaarattomia. Kristinuskon Jumalaan sensijaan monet vielä uskovat. Prometheus-tarussa Prometheus- jättiläinen taistelee jumalia vastaan ja kaappaa tulen jumalilta. Ateismi ei ole vain jumaliin uskomatta olemista, vaan ennen kaikkea uskonnon- ja jumaltenvastaista taistelua.
2 tykkäystä