Julkinen uskosta kertominen ja usko


#22

[quote=“Origi-Naali, post:20, topic:1625, full:true”]Minusta Soini on halunnut jakaa ihmiset hyviin tai huonoihin, positiivisiin tai negatiivisiin, rehellisiin tai epärehellisiin… miten nuo sanat sitten tulitseekaan, mutta joka tapauksessa sen mukaan jakavatko he saman uskon hänen kanssaan vai ei.
[/quote]

Jos “sama usko” tulkitaan älyvapaan laajasti niin sitten tuo tulkintasi voi olla oikea. Muuten se ei ole, ainakaan minkään tässä ketjussa ilmenneen perusteella. Soini kertoo, että hänen oli jo nuorena vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka eivät usko mihinkään korkeimpaan. Peruspomo-kirjassaan hän kutsui tällaisia ihmisiä "vettyneiksi länsimaisiksi lurjuksiksi.

Huomannet mitä tarkoitan? (Ja ei, tämä ei ole vähääkään saivartelua. Vain tollo panisi kaikki “johonkin korkeimpaan” uskovat samaan koriin, samoin uskoviksi.)


#23

Jatkan offtopickilla tarkan sitaatin muodossa :wink:

Koko kappaleessa ei ole oikein mitään tolkkua. En ylipäätään usko että muslimit tunnistaisivat Soinin nimenomaan katolilaiseksi yhtään sen enempää kuin että Soini tunnistaisi kohtaamansa muslimit sunneiksi, siioiksi, suufeiksi taikka ibadilaisiksi.

Mitä sitten tulee väitteesee että kanssakäyminen on helpompaa kun kumpikin osapuoli uskoo johonkin on yksiselitteisesti typerä. Ja mitä uskonvaraisiin asioihin tulee niin eilisen jäljiltä voimme jälleen kerran todeta että järjetön usko johtaa järjettömiin tekoihin (m.o.t)


#24

Mistä sinä sen tiedon olet saanut, että Soinia ei tunnisteta katoliseksi? Jos Suomessa asuu niin varmasti varsin moni muslimi, siis ne jotka jotenkin seuraavat yhteiskunnan asioita, tietää Soinista edes jotakin. Miksi ihmeessä katolilaisuus ei sinun mukaasi kuulu tähän “johonkin”? Voihan sitä joku ylimielinen kuvitella, että kaikille muslimeille kristinusko on pelkkää yhtä mössöä, mutta ei niitä kuvitelmia ihan heti julistaa kannata. Ja sekin, mitä Soini tietää islamista, lienee sinulle oikeasti tuntematonta? (Vaikka tietenkin se, että ennestään tuntemattomasta muslimista osaisi heti kättelyssä sanoa suuntauksen, on tietenkin aika vaikeaa.)

Mitä tulee jälkimmäiseen kappaleeseesi, se on yksiselitteisesti hupsu. Se, että muslimit suhtautuvat keskimäärin suopeammin kristittyihin kuin ateisteihin, ei ole mitään salatietoa. Toki jos tehdään jokin kontekstista irrotettu pöljätulkinta “johonkin uskomisesta” ja ajatellaan, että se voi sitten olla vaikka omaan isovarpaaseen uskomista, niin sitten voit olla oikeassa Haluatko tehdä pöljätulkinnan?


#25

Tämä sitaatti oli erittäin tarpeellinen Soinin ymmärtämiseksi. Kiitos!
Soini ei siis ensisijaisesti ole pilkkaamassa ateisteja vaan kuvaa sitä miten islamin suunnasta koetaan asiat. Olen useinkin kuullut kerrottavan että dialogi on paljon helpompaa kun muslimi kohtaa tunnustavan kristityn kuin silloin jos hänellä on vastassa joko ateisti tai maallistunut kirkon jäsen jolla ei näytä olevan elämässään mitään sijaa Jumalalle.
Kyse on tottakai nyt muista kuin äärimuslimeista.


#26

Soini vittasi tapaamiinsa muslimeihin maailmalla. Siis esimerkiksi egyptiläisiin ja irakilaisiin.

Mitä itse olen maailmaa kiertänyt ja eri uskontoja edustavien henkilöiden kanssa puhunut niin asia on todellakin näin. Yleensä kristityt nähdään kristittyinä, hindut hinduina ja muslimit muslimeina (vai kuvitteletko että muslimilapset tankkaavat koulussa kristinuskoon liittyviä yksityiskohtia? :smile:) Ja saattaa Soini tietääkkin sunnien, suufien ja siiojen erot. Itse en vain tätä usko mutta saatan toki olla väärässä.

Edellisessä kappaleessa Soini käsitteli libyaa, gaddafia ja syyriaa ja tätä jälkimäisessä avioliittoa miehen ja naisen välisenä. Tätä enempää kontekstia ei ole. Varmasti Soini tarkoittaa “johonkin uskomisella” juurikin jumalauskoa. Entiedä kuka kirjan on varsinaisesti kirjoittanut ja oikolukenut niin on vaikea sanoa onko sanamuoto tarkoituksella näin.


#27

Soinin puhetyyli on aina ollut humoristisen rehvakasta, ja siksi liioittelevilta tuntuvia sanoja ja ilmauksia ei osaa ottaa sananmukaisesti.

Sana “lurjus” on myös epämääräinen, sitä voi pitää negatiivisena luonnehdintana, mutta toisaalta kavereille voi todeta “mitäs lurjukset”, eikä kyse ole negatiivisesta luonnehdinnasta.

Uskoa ei tosiaan voi järjellä synnyttää, eikä järjellä kumota. Kyse on luottamuksesta, kuten ketjussa on todettu. Minulle Soinin toteamus kolahti, pidän itsekin
velttona länsimaisena postmodernina kyynistyneenä asenteena, ettei usko edes Jumalaan. Se on ymmärrettävää, että kova elämä ja omat vastoinkäymiset, maailman ongelmat ja pahuus ajavat siihen, ettei usko itseen, ei muihin eikä maailmaan, mutta ettei edes usko Jumalaan - se on ikään kuin kaikessa periksi antaneen, kaiken negatiivisena näkevän kyynikon viimeinen yritys pilata ilo niiltakin “hulluilta”, jotka vielä uskovat.


#28

Ei siis saa olla uskomatta, koska silloin pahoittaa niiden mielen jotka uskovat? Ei kai usko voi olla uskovilla niin heikossa, että jos joku toinen ei usko, niin heidänkin usko katoaa?
En myöskään ymmärrä ajatustasi, että uskomattomuuden täytyisi olla kaiken negatiivisena näkemistä tai kyynisyyttä.

Käsite “vettynyt länsimainen lurjus” on mielestäni vaikea käsittää muuksi kuin negatiiviseksi luonnehdinnaksi. Vaatii kyllä todella omituista suomenkielentajua jos näkee sen muussa valossa; positiivisessa tai edes neutraalissa.


#29

Kai negatiivista ilmiötä pitää kuvata negatiivisilla sanoilla. En näe oikein muuta vaihtoehtoakaan sille,


#30

Tortoisen viesti, joka hävisi, oli hyvä viesti, sillä siinä mentiin mielestäni uskon ytimeen. Jumala opitaan tuntemaan ihmiseksi tulleen Jumalan kautta. Paavali sanoi, ettei hän tahtonut tuntea mitään tai ketään muuta kuin Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna (1 Kor. 2:2; Fil. 3:8).


#31

Lähteestä en tiedä, mutta ei se kyllä sitaatista käynyt ilmi. Suomessa asuu egyptiläisiä ja irakilaisia. Soini luultavasti istuu joidenkin kanssa kirkkokahveillakin.


#32

Oma kokemus on se, että usko yhdistää, myös ihan erilainen usko. Olimme vuosia sitten Englannissa, ja miehellä oli kaksi läheistä ystävää, toinen sikhi, ja toinen muslimi. Samassa työhön liittyvässä porukassa, jolla esim reissasivat yöreissuja paljon, oli myös maallistuneita länsimaalaisia. Kun työmatkalla nämä maallistuneet länsimaalaiset viettivät keskenään iltaa, mieheni viihtyi paremmin sikhin ja muslimin kanssa keskustellen mm uskosta. Kun aikanaan tiet erosivat, tämä muslimi kirjoitti miehelleni lähtiäisiksi arvostavansa nimenomaan tämän uskoa.

Meillä on nykyään buddhalainen ystäväperhe. Heille on luontevampaa jutella arjesta, johon kirkko kuuluu ja muut uskon asiat, koska heidän arkeensakin kuuluu monenlaista uskonnollista, kuin maallistuneelle länsimaalaiselle.


#33

Mikä olisi sen parempaa kuin että erilainen usko yhdistäisi ihmisiä yhteisymmärrykseen eikä vihollisuuteen. En kuitenkaan ymmärrä, että miksi ei-uskovat tulisi sulkea tämän yhteisymmärryksen ulkopuolelle nimeämällä heidät vaikkapa vettyneiksi lurjuksiksi. En oikein jaksa ymmärtää että toisinajattelevien alentava nimittely olisi edes kovin kristillisten hyveiden mukaistakaan.

Ihmisen uskomattomuutta voi toki pitää negatiivisena asiana, mutta tuon mielipiteen ilmaiseminen loukkaavin nimittelyin ei ole missään mielessä rakentavaa eikä se mielestäni toimi edes hyvänä mainoksena sanojan edustamalle uskolle. Uskossa on kuitenkin kyse siitä, miten kukin yksilö maailman kokee. Omaa maailmankokemistaan on vaikea todistaa oikeaksi ja siksi asiallinen vuoropuhelu ja avoimmuus on parempi väline kuin pilkka tai iva.


#34

Eihän tästä ole kyse. Vaan siitä, että yhteisymmärrystä löytyy toisin uskovien kanssa jollain tasolla, eli tietty yhteisymmärryksen ja samaistumisen kokemus, yhteinen tärkeäksi koettava elämänalue, jota ei-uskovien kanssa ei ole ollenkaan. Tämä on sinänsä täysin luonnollista ja ymmärrettävää. Ei siis ole kyse tarkoituksellisesta sulkemisesta tämän ulkopuolelle, vaan yhteisymmärryksen kokemuksen puuttumisesta.

Haukkumisesta, halveksunnasta, pilkasta ja ivasta samaa mieltä. Toimii molemmin päin.


#35

Jos kyse on “maailmalla” tavatuista niin ei se väitteestä - joka varmasti on kärjistys, sitä en kiistä - sen tolkuttomampaa tee. Onko kovin todennäköistä, että ulkoministeri kiertelee lähinnä tai edes suht usein kadunmiesten ja -naisten joukossa rupattelemassa? Ei ole. Hän tapaa väkeä, joka on edes jotenkin valmistautunut vieraan maan edustajan käyntiin. Ja silloin reaktiona on ainakin joskus ollut: Ai jaa, tämä on se katolinen jätkä. (Paitsi että tässähän ei ole mitään tolkkua, sillä miten ulkomaalaiset puhuisivat “jätkästä”??)


#36

Jooh. Jos kutsuilla on kaksi ihmistä, jotka ovat molemmat olleet vaihto-oppilaina Islannissa ja nyt alkavat tuntea yhteyttä keskenään, olisi se aika kumma jos muut valittaisivat että miksi suljette meidät yhteisymmärryksenne ulkopuolelle.


#37

Loukkaantuminen tuosta nimittelystä on ihan ymmärrettävää. Mutta ehkä tämä on sivuseikka - en kuitenkaan malta olla tarkistamatta: Huomasitko, että Soini ei taida kuvata niinkään omaa näkemystään vaan muslimien ihmetystä koskien ihmisiä jotka eivät usko mihinkään Korkeampaan?

Soinin puhetapa on kyllä sutkautteleva ja välillä roisikin, mutta minulle tulee tuosta sitaatista käsitys ettei hän tässä aloitteellisesti hyökkää ateismia vastaan. Kysymyshän koski suhdetta muslimeihin.

Yhteenveto

Asia on kyllä kaksipiippuinen, sillä terrorisminkin eräs käyttövoima taitaa olla länsimaisen rappiollisuuden (johon maallistuminen paheineen kuuluu) vihaamiseen kasvattaminen. Uskonto on siis sinänsä ehkä positiivinen asia, mutta sitä käytetään vallanhimossa väärin väkivaltaan asti. Tätä on valitettavasti (aina ollut) niin islamin, kristinuskon, buddhalaisuuden kuin muidenkin uskontojen yhteydessä.


#38

Asioita voi toki vääristellä, mutta loukkaavaa käytöstä ei saa sillä mitätöidyksi. Tottahan nyt toki voi kokea yhteisymmärrystä sellaisten kanssa joilla kokee olevan jotakin yhteistä. Kyse on siitä, pitääkö, voiko, saako, onko hyvää käytöstä, onko kristillistä hyvää käytöstä… nimittää ulkopuolella olevia halventavilla nimityksillä. Soinin mukaan on. Ehkä myös sinunkin mielestäsi kun et puutu itse asiaan muuta kuin puolustelumielessä. Minun mielestäni ei ole. En nimittele vaikkapa kristittyjä valheellisiksi mielikuvitusolentoihin uskojiksi. Pidän tärkeänä että ihmistä kohdellaan sivistyneesti vaikka hänen joitakin käsityksiään pitäisikin väärinä tai harhaisina. Tätä tulee noudattaa ellei sitten kyseiset käsitykset muutu vääräksi toiminnaksi. Sellaista ei tule hyväksyä ja sitä vastaan tulee toimia.


#39

“Kanssakäyminen on helppoa, koska he uskovat johonkin ja minä uskon johonkin. Sellainen vettynyt läsimainen lurjus, joka ei usko mihinkään, ei herätä heissä muuta kuin säälin tunnetta.”

Kyllä Soini tuossa minusta yhtyy näiden muiden uskovien näkemykseen hyväksyessään sen selitykseksi näihin huonompiin ihmisiin suhtautumisessa. Ei tuossa ole erehtymisen vaaraa. Hän pitää itseään ja muiden uskontojen uskovia parempana väkenä. Toki tunnen hänen törpön tavan nimitellä ja naureskella ennenstäänkin joten mitään uutta tämä ei ollut. Olen muuten kirjankin lukenut ja tiedän siinä olevan paljon omakehua ja ylimielisyyttä.

Jos joku haluaa Soinia tässä asiassa puolustaa niin hän asettuu silloin pilkkaajien joukkoon. En nyt tarkoita tässä sinua ja yleensä asiallista tyyliäsi.


#40

Minä en huomannut, että kyse olisi vain ja ainoastaan Soinin käyttämästä ilmaisusta. Oletin, että kun muutkin ovat puhuneet yhteydestä tai sen puutteesta, sinäkin puhuisit myös siitä. Mutta joo, tässä näin:

Soo, soo, Soini! Miksi loukkaat ateisteja!? Minä irtisanoudun kielenkäytöstäsi!!


#41

Minä taas luulen, että sinä et näe tässä tapauksessa kokonaisuutta, vaan tuo nimittely ärsyttää liikaa edelleen.

Soini tuskin sinut tavatessaan ja maailmankatsomusten puheeksi tullen kertoisi seuraavaksi tavanneensa vettyneen Naali-nimisen lurjuksen.
Soini voi heittää uskonnosta ja uskonnon puutteesta jotain raflaavaa yleisesti, mutta tässä tapauksessa hän asettaa nuo sanat (ehkä tyhmällä humoristiseksi luulemallaan tavalla) muslimien suuhun. Sillä juuri niinhän he länsimaisuudesta usein ajattelevat.

Toisekseen, sinä olisit varmaankin moraalisena ja vastuullisena (sekä maltillisesti uskonnosta netissä keskustelevana) agnostikkona ehkä muslimillekin jotain muuta kuin “lurjus”.