Minä olen yrittänyt kertoa enemmän Israelin rauhanteoista kuin kahakoista mihin se on joutunut. Upeaa kehitystä, että näyttää suhteiden paraneminen Lähi-idässä leviävän ihan uusiin maihin:
Entä jos kysyisi että mikä on Israelin teologinen merkitys? Ei niinkään sitä että mitä Israel tänään tekee ja jättää tekemättä.
D
1 tykkäys
No, minun mielestäni Sakarja ei nyt tuossa keskustele juutalaisuudesta uskonnollisessa mielessä vaan tuo vain jälleen uuden sytykkeen jatkaa ikuista väittelyä siitä onko Israelin valtio hyvis vai pahis.
Diakoni pyrki kommentoimaan uskonnon näkökulmasta. Jospa…,
Tässä koetan taas hahmottaa tuota uskonnollista näkökulmaa:
Fil 3:3-7: “Sillä oikeita ympärileikattuja olemme me, jotka Jumalan Hengessä palvelemme Jumalaa ja kerskaamme Kristuksessa Jeesuksessa, emmekä luota lihaan, vaikka minulla on, mihin luottaa lihassakin. Jos kuka muu luulee voivansa luottaa lihaan, niin voin vielä enemmän minä, joka olen ympärileikattu kahdeksanpäiväisenä ja olen Israelin kansaa, Benjaminin sukukuntaa, hebrealainen hebrealaisista syntynyt, ollut lakiin nähden fariseus, intoon nähden seurakunnan vainooja, lain vanhurskauteen nähden nuhteeton. Mutta mikä minulle oli voitto, sen minä olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi.”
2 tykkäystä
Minä ajattelen että juutalaisten tapauksessa meillä on lupa luottaa Jumalan lupauksiin Israelille (heimolle, VT:n Israel). Vaikkapa 3000 vuotta sitten elänyt juutalainen ei sen suhteen ole toisenlaisessa asemassa kuin tänä päivänä elävä juutalainen. Jumalan lupaus Israelille ei ole erotettavissa Hänen lupauksestaan Kristuksessa. On mahdollista että kaikki ympärileikatut eivät pelastu vain ympärileikkauksensa ansiosta samoin kuin on mahdollista, että kaikki kastetut eivät pelastu vain kasteensa ansiosta.
Jokaisen juutalaisen ja kristitynkin valinta perustuu Jumalan lupaukselle. Minä ymmärrän että juutalaiset on valittu siksi että meidät voitaisiin valita. Kyse ei ole historialllisesta prosessista, jossa juutalaisuus ikään kuin huipentuu Kristukseen ja sitten asiat pitää tehdä toisin. Kyse on jokaisen Kristitynkin kohdalla kunkin omasta prosessista, johon kuuluu valinta joka ei ole erotettavissa Jumalan valinnasta Israelin suhteen.
D
1 tykkäys
Itse en pidä tätä ainoastaan mahdollisena vaan varmana faktana.
Toisaalta Israel on myös Kristuksen esikuva kuten tässä Anglikaanikirkon pastori asian hienosti kuvaa:
Kristus oli täyttänyt tehtävän, jota Israel ei ollut voinut täyttää, oli todella ollut Jumalan »poika» ja »palvelija», jonka vapaaehtoisen sijaisuhrin kautta maailman pelastus piti toteuttaa. Kristus oli uusi Israel, Jumalan kuuliainen Poika ja kärsivä Palvelija, joka oli itsensä alistamisen kautta persoonassaan täyttänyt Jumalan kansan lähetystehtävän. Toisin kuin Israel hän alistui tahtoen kasteeseen ja valitsi täten vapaaehtoisesti kuuliaisuuden ja kuoleman tien. Kun häntä Israelin tavoin koeteltiin erämaassa, hän kieltäytyi kiusaamasta Jumalaa ja voitti näin kiusaajan. Vuorisaarnassa antamansa uuden lain vain hän itse piti täydellisesti, ja seuraus hänen kuuliaisuudestaan oli kuolema ristillä. Hänen lähetystehtävänsä näennäisesti täydellisestä epäonnistumisesta tuli voitto ja elämä, sen ylösnousemuksen ihme, joka ei merkinnyt vähempää kuin uuden Israelin, eikä ainoastaan uuden Israelin, vaan uuden Aadamin ylösnousemusta hänessä, uuden ihmiskunnan luomista hänen ylösnousseessa ruumiissaan, Messiaan kirkossa. Israelin historiallinen tehtävä oli täytetty Kristuksessa. Uusi testamentti toistaa Vanhan testamentin kerygman, mutta täytetyssä ja lopullisessa muodossa."
Alan Richarson, Raamattu tieteen aikakaudella, s.158.
Käsittääkseni tällä tavoin nämä linkittyvät toisiinsa.
3 tykkäystä
Onko ihminen hyvä vai paha?
Onko maailma hyvä vai paha?
Onko Israel hyvä vai paha?
Maailma ei ole mustista ja valkeista ruuduista ja nappuloista koottu shakkipeli, vaan paljon monimutkaisempi. Langennut maailma ja langenneet ihmiset, joissa on kuitenkin niitä hyviäkin kohtia, vaikka olemmekin kaikki syntisiä. En ole väittänyt Israelia synnittömäksi, olen vain yrittänyt tuoda esiin sen oikeutta olla olemassa ja jopa oikeutta saada elää rauhassa naapuriensa keskellä.
Niinä viitenä vuosikymmenenä kun olen Israelia ja sen naapureita seurannut, olen ihmetellyt Israelin vihollisten suurta määrää, ja tuon pienen maan ihmeellistä selviytymistä alueellaan ja tilanteessaan: vihaa joka puolella. SIinä on ollut jotakin perin raamatullista. (Esim Jesaja)
Onnellisena luen nyt uutisia siitä, kuinka Israel pääsee sopimuksiin diplomaattisuhteiden normalisoinneissa ja vastaavassa rauhantyössä, kuten viimeaikoina postaamani linkit kertovat.
1 tykkäys
Ymmärtääkseni, Trump, ei Israel, on nämä diilit järjestellyt, mutta sovitaan niin, että ne ovat sama asia.
Näillä “normalisoinneilla” on tähän mennessä vahvistettu vain merkittäviä asekauppoja, anneksaatioita tai yleensä illiberaalien ja epädemokraattisten, kansanmurhiinkin syyllistyneiden maiden johtajien asemaa. Tämä on näiden “rauhantöiden” kääntöpuoli, joka ei ole ainakaan kristillisesti kestävällä pohjalla.
Monet näistä maista ovat myös sangen kaukana Israelista ja Yhdysvaltojen klienttejä. Eli, ulkoistaneet maansa puolustamisen sille. Niistä ei siis ole varteenotettavaa sotilaallista uhkaa Israelille.
Kerrotko nyt kuitenkin mitä nämä rauhansopimukset tulevat tarkoittamaan itsenäisen, suht yhtenäisen ja elinkelpoisen Palestiinan luomisen kanssa? Miten ne rakentavat tietä siihen? Onko Israel valmis luopumaan koko Jerusalemin anneksaatiosta, puretaanko edes joitakin laittomia siirtokuntia jne.? Vai tuleeko se lopullinen rauha vasta kun loputkin palestiinalaisalueet on liitetty IDF:n “vihreiden miesten” avulla osaksi yhä suurempaa Israelia?
Ja kertauksena, kukaan tuskin kieltää Israelin oikeutta elää ja olla rauhassa. Anneksaatiot ja laittomat siirtokunnat eivät ole kuitenkaan mitään rauhantöitä. Palestiinalaisilla on myös oikeutensa maihinsa, itsenäiseen valtioonsa. Tämän tunnustaminen ja sen mukaan toimiminen takaa todellisen ja kestävän rauhan ja alueellisen vakauden.
1 tykkäys
Nyt ehdottaisin Sakarjalle ja TimoAnttilalle aselepoa. Vähintään joululomaa, joka alkaisi nyt ja päättyisi Nuutin päivänä. Kynttilänpäiväkin kävisi.
Sopisiko?
Apumodena eli ”johtajana” minulla ja muutamalla muulla on siis oikeus sulkea ketjuja ja muokata sekä siirtää viestejä. Nyt kun moderointi on erittäin heikkoa, meidän muiden on hiukan nostettava profiilia.
Arvioni on, että teidän asetelmanne ei muutu tässä aiheessa miksikään. Lisäksi poliittisen keskustelun on linjattu olevan jotain mitä foorumi ei halua käydä. On sama onko se sisäpolitiikkaa vai kv.politiikkaa.
Juutalaisuus -otsikko on myös jotain jota ette noudata.
Nämä Israelia ja arabimaita koskevat kiistat kuuluisivat korkeintaan jonnekin off topiciin. Ei ole voimia ja aikaa lähteä siirtelemään viestejä.
Vaihtoehdot ovat aselepo yhteisellä päätöksellä tai ketjun sulkeminen. 
3 tykkäystä
En mielestäni ole taistellut, niin että voisin “tehdä aselevon”?
-
Olen yrittänyt tuoda esiin Israelin maan ja kansan oikeutta olemassaoloon ja elämiseen tuhansia vuosia vanhalla omalla alueellaan. Mikä historia on Raamatusta luettavissa, ja arkeologisin löydöin osoitettavissa.
-
Olen ollut onnellinen jokaisesta rauhanteosta, -sopimuksesta ja -aloitteesta alueella, ja ylistänyt heitä, jotka näihin ohjaavat ja heitä jotka näihin ryhtyvät.
En ole myöskään syyttänyt vastapuolen idolimaita kansanmurhaajiksi, vaikka se olisi varmaan yhtä perusteltua kuin opponenttini jatkuva vuodatus. Enkä ole lähtenyt salaliittomaisiin ketjuteorioihin enkä kehäpäätelmiin jonkun osapuolen saatanallisuudesta ja toisen puhtoisuudesta.
Kristityt yhä edelleen sangen helposti mollaavat tai syrjivät juutalaisia ja Israelia. Juutalaiset ovat kuitenkin se Herran alkuperäinen omaisuuskansa, Jeesuskin oli juutalainen ja juutalaisuus on se perustus (VT) mille kristinuskon (UT) rakennus on pystytetty. Rakennuksessa asuvien ei kannata mollata, saati tuhota perustustaan.
1 tykkäys
Aselepo ei taida syntyä.
Juutalaisuus vaatisi otsikkona muuta kuin mitä tässä nyt on.
Lukitaan ketju toistaiseksi.
3 tykkäystä