Kristuksen ruumiissa kaikki koituu yhteiseksi hyväksi, kärsimyksetkin voi liittää Kristuksen kärsimykseen ja se koituu Kirkon hyväksi. (Kts. Kol 1.) Samoin yhden hyvä on kaikkien hyvää.
1 tykkäys
Kuinka niin? Mistä ongelmista se kertoo? Minusta BKK on kaiken kaikkiaan varsin nerokas idea, vaikka omani onkin. Jos maailma menee yhä vain pahemmaksi ja kristityille yhtä vain vaarallisemmaksi, on tärkeää, että on olemassa jokin näkymätön turvaverkosto. Ja sitäkin tärkeämmäksi näen sen, että on edes yritystä opillisesti koherenttiin kristilliseen ykseyteen, globaaliin virtuaaliseurakuntaan jossa ei kiinnitetä huomiota eroihin vaan siihen, mikä on kaikille kristityille yhteistä.
“Kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään, ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa; vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus, josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on.” (Ef 4:13-16)
Ei ole syytä vähätellen ja mitätöiden ja heittää jänteitä ja jäseniä pois.
“Jumala on asettanut jäsenet, itsekunkin niistä, ruumiiseen, niinkuin hän on tahtonut… Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä.” (1.Kor 12:18,27)
Muistan käyneeni tuolla bittikirkko -sivustollasi ehkä 25 vuotta sitten, eikä siinä mikään häirinnyt. Onhan näitä kristillisiä ihmisten ylläpitämiä sivuja paljonkin ja useimmiten hyvällä tarkoituksella. Sisältö voi tietysti olla monenlaista, tekijästä riippuen, mutta kun asiassa pysytään, niin hyvä.
1 tykkäys
Vastaan puutteellisesti koska en ole käynyt ko. sivuilla. Kirkkohan ei ole mikään virtuaalitodellisuus, vaan elävä orgasmi, yhteisö, sosiaalinen konstruktio. Kirkko on siis näkyvä joukko, kokoontuva yhteisö. Kirkon määritelmä on teologisesti tämän suuntainen. Todellinen yhteys ja ykseys on mahdollista vain yhteisessä opin kokonaisuudessa, tunnustuksessa, joka näkyy konkreettisesti ehtoollisen vietossa. Allianssi kristillisyys ei edusta tätä kokonaisuutta. Turvaverkko ajatuksen ymmärrän, mutta kirkon martyyriot kertovat ihmisistä joilla on sama usko, yhteisö oli se turvaverkko. Tässä nyt aluksi muutamia ajatuksia.
1 tykkäys
Paljon mahdollista, sillä se on perustettu 1.10.2000. 
Vuosien varrella opillinen sanoitus on kehittynyt, mutta idea on pysynyt samana.
Muun muassa seuraava kappale on hioutunut selkeämmäksi:
“Usko Jumalaan ja Vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen on se elementti, joka yhdistää kaikkia maailman kristittyjä. Juuri usko on pelastuksen välittäjä – kristityn teot, hengellisen elämän laatu tai onnistuminen Jumalan tahdon noudattamisessa eivät toimi pelastuksen kriteereinä. Jeesukseen Kristukseen uskova elää armossa ja anteeksiantamuksessa ja saa lahjaksi ikuisen elämän Jumalan valtakunnassa. Kristillisillä kirkoilla ja yhteisöillä on käytännöissä ja opillisissa hienosäädöissä omia painotuksiaan, mutta syvimmältään ilosanoman synnyttämä usko on pelastusopillisesti tärkein ja varmasti kaikille yhteinen tekijä.”
BKK haluaa edustaa ja edistää tämän ketjunkin mukaista ekumenista linjaa. Globaali Hengen yhteyden kokeminen on mahdollista, ja BKK haluaa osaltaan sen ilmentämistä helpottaa ja vahvistaa myös opillisisten kysymysten suhteen.
1 tykkäys
Usko, ei ole kristittyjä yhdistävä tekijä, vaan opin kokonaisuus. Uskolle ei voida antaa eri merkitystä mitä sillä todellisuudessa on. Uskoa, ei voi myöskään irrottaa teoista, vanhurskauttavasta uskosta. Kirkko ei yksinkertaisesti tunne vanhurskauttavaa uskoa ilman tekoja. Sellaista kristillisyyttä ei ole olemassa. 1500 luvulta luterilaisuudessa eriytettiin vanhurskaus teoista. Monissa protestanttisissa piireissä on omaksuttu tämä näkemys, sen historia on kuitenkin lyhyt. Kirkon teologinen painopiste on kuitenkin ollut 2000 vuotta toinen. Vanhuskauttavaan uskoon kuuluu teot, tämä on pelastuksen kokonaisuus. Anteeksi taas tämä näkemys.
Ei eriytetty. Ainoastaan selkiytettiin sitä että vanhurskautta ei ansaita omilla teoilla.
CA XX
“Selvästikään ei tätä oppia siis ole syytettävä siitä, että se muka kieltäisi hyvät teot. Sitä pitäisi pikemminkin kiittää siitä, että se osoittaa, millä tavalla hyviä tekoja voidaan tehdä.”
D
3 tykkäystä
Väärin. Löytyy muitakin selviä kohtia, en nyt jaksa niitä kirjastostani kaivaa. Myöhemmin.
1 tykkäys
Tarkoitatko että CA on väärässä esittöessään luterilaisen käsityksen vanhurskauttamisopin ja hyvien tekojen suhteesta. Odotan innolla että jaksat kaivaa. Ja vakuudeksi tästä, voin muistuttaa sinua vaikka joka päivä.
D
Toki kaikilla kristityillä on usko Jeesukseen, kirkkokunnasta riippumatta.
Uskoa, ei voi myöskään irrottaa teoista
Kristityt ovat kutsutut seuraamaan rakkauden lakia, mutta teot - hyvät tai pahat - eivät tietenkään ole pelastuksen kriteeri. Muunlainen ajattelu riistäisi arvon pyhältä sovistuvereltä. Oma eskonpuumerkki ristin työhön?
Tahallisella synnillä, vääryydellä, pahuuden harjoittamisella ja lähimmäisen vahingoittamisella usko varmasti joutuu haaksirikkoon, mutta se on toki toinen tarina.
Vanhuskauttavaan uskoon kuuluu teot
Ajatteletko siis itselläsi olevan sellaisia tekoja, jotka vaikuttavat pelastukseesi? Minkälaisia? Tuot Jumalalle jotakin omaasi Jeesuksen uhrin rinnalla? Synnitön et kuitenkaan liene?
Jaakob peräänkuuluttaa tekoja uskon aitouden todisteeksi ja painottaa rakkauden lakia kuten kuuluukin, mutta Paavali ilmaisee selvästi, että pelastus saadaan kuin saadaankin uskon kautta lahjana ilman tekoja. Kuinka Kristuksen kanssa ristiinnaulittu voisi tehdä pelastukseensa vaikuttavia tekoja tai tekemättä jättämisiä?
Toki on olemassa paljonkin sellaisia kristittyjä, jotka eivät usko pelastuksen lahjaluonteeseen ja absoluuttiseen armoon vaan vaativat tekoja ja uskonsuorituksia sekä itseltään että muilta. Silti heilläkin kaikilla on se tärkein eli usko Jeesukseen.
Totta kai. Jaakob ja Paavali puhuvat samasta asiasta. Jeesuksen uhrin rinnalle? En ymmärrä tätä kysymystä. Ei kai kukaan kristitty tuo Jeesuksen uhrin rinnalle jotakin omaa sovitusuhria. Se on outo ajatus.
No tarkenna toki ja kerro meille, millaisia tekoja ajattelet juuri itselläsi olevan, sellaisia jotka vaikuttavat sielusi pelastukseen - että olisit sovituksesta osallinen ja saisit ikuisen elämän Jumalan valtakunnassa. Jos siis puhut teoista, luulisin niiden olevan ihan käytännön asioita… Eli minkälaisia tekoja sinulla on?
Galatalaiskirje 5:22 FB38
Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.
Näitähän on jokaisella kristityllä.
Kuuluuko siis Hengen hedelmä tekojen kategoriaan? Minusta se on seurausta Hengen osallisuudesta ja täyteydestä. Tosin siinä mielessä oikein, että myös Jaakob kirjoittaessaan teoista viittaa hengelliseen mielenlaatuun, ja itse pidän rakkauden lakia aivan ehdottomana, vaikkakin hyvin heikosti kristityt onnistuvat sitä noudattamaan. Ja Hengen hedelmäkin on uskovissa hiukan niin ja näin.
Pyhitys on toki varsin toivottavaa armon kasvatusta meissä, mutta minusta ei pidä laittaa rattaita hevosen eteen, kun puhutaan pelastusopista. Tämä olisi erittäin helppo perustella Kirjoituksilla, mutta en nyt ryhdy jakeilla pallottelemaan. Kuten mainitsin, eri uskonyhteisöissä on erilaisia painotuksia näissä asioissa.
Kuulun itse siihen joukkoon, joka näkee pelastuksen uskon kautta saatavana lahjana ja Jumalan armona Kristuksen uhrin ja sovitusveren tähden - ilman mitään ihmisen omaa osuutta asiaan. Siitä se todellinen vapaus ja ilo syntyy.
1 tykkäys
Henki tarvitsee selvästi meitä. Paavali puhuu ihmisille joissa teot tapahtuvat synergisesti. Jumalan laki on kristityn ilo ja hän haluaa elää käskyjen mukaan, pyrkii elämään ja jopa pakottamaan tahtonsa elämään käskyjen mukaan.
Jumalahan ei pelasta ihmistä ilman ihmistä. Tämä on juuri Jumalan luomistyön perusta ihminen Jumalan kuvana vapaan tahdon omistajana. En usko monergistiseen Jumalaan.
1 tykkäys
Onko tämä oikeasti jokin teologinen määritelmä?
D
1 tykkäys
Semi-offtopic, mutta kaipa ortodoksinen kristologia yhdistää kaikkia kristittyjä. 
Englantilaisen koptipapin artikkeli Severos Antiokialaisen kristologiasta. Kirjoittajan ajatuksena että perinteiset anateemat eivät tämän kohdalla osu kohteeseen, koska tämä ei kieltänyt luontojen eroa. Kuulema Khalkedon ja Leon tomos torjuttiin vain koska nestoriolaisuutta ei torjuttu tarpeeksi selkeästi.
Luonteeltaan vähän apologia ns. bysanttilaisten ortodoksien harhaoppisyytöksiä vastaan, mutta kiinnostanee muitakin, kun kerran khalkedonilaisia oomme kaikki.
Kaikkia kristillisiä prinsiippejä ei tähän ole listattu, mutta
KUINKA MONTAA KOHTAA SINÄ TUNNUSTAT?
-
Jumala on persoonallinen universumin Luoja – taivaallinen Isä, Sana ja Henki
-
Raamattu on ihmiskunnalle suunnattua Jumalan ilmoitusta
-
Jeesus Kristus on Jumalan Sana, jolla maailma on luotu, inkarnoituneena välimies ihmisten ja Jumalan välillä, ristiinnaulittuna ja kuolleista ylösnousseena syntisten sovittaja ja maailman Vapahtaja
-
Jokainen, joka uskoo Jeesukseen ja siten evankeliumin kautta Jumalaan turvautuu, saa hänen nimensä kautta synnit anteeksi ja lahjaksi ikuisen elämän – ilosanoman synnyttämä usko on varsinainen armon väline ja siten sielujen pelastuksen tärkein elementti
-Ilosanoma vaikuttaa uskovan mielenmaailmassa halua hyvään
-Kaste uuden elämän alun symbolina identifioi ihmisen kristityksi ja tukee uskoa läpi koko elämän
-Ehtoollinen uudessa elämässä pysymisen symbolina vahvistaa uskoa ja vakuuttaa uskovaa hänen jatkuvasta osallisuudestaan Kristukseen -
Pyhä Henki vaikuttaa kristikunnassa, Jumalan Henki uskovien sisimmässä ja heidän keskellään, tuottaen heissä hyvää hedelmää ja motivoiden heitä hengelliseen elämään ja työhön, sekä jakaen heille armolahjoja Raamatun ilmoituksen mukaisesti
-
Nykyinen maailma on pahan vallassa, ja se tulee tuhoutumaan maailmanaikojen loppuvaiheissa
-Kristus tulee uudelleen maan päälle, universumin Kuninkaana
-Kuolleet herätetään viimeiselle tuomiolle
-Paha eliminoidaan lopullisesti -
Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan, joissa vanhurskaus asuu
(Itse ajattelen niin, että usko ristiinnaulittuun Vapahtajaan Jeesukseen on koko homman ydin ja jutun juju. Kaikkien ei ole pakko ajatella nyansseista tasan samalla tavalla.)
Ihan hyvin muotoiltu, ja hyväksyn nämä seuraavin varauksin:
Kohdassa 1 voisi selvyyden vuoksi käyttää tavanomaista kaavaa “Isä ja Poika ja Pyhä Henki”
Kohdassa 4 ei saisi antaa käsitystä, että kaste ja ehtoollinen ovat pelkkiä symboleita.
2 tykkäystä