Kalvinismista

Oppi
21

Minä en valitettavasti taaskaan ymmärrä tätä ajatustasi. En tarkoita väheksyä tapaasi uskoa tai tuomita sitä, en vain ymmärrä tätä vapautta synnistä. Ainakin minun arkikokemukseni on etten todellakaan ole synnistä vapaa tsi täydellinen Kristuksessa vaan teen typeryyksiä jokapäivä. Vapautta on puolestaan se, että katumus on aina mahdollinen. Lankean, nousen, lankean ja taas nousen. Kunhan vilpittömästi kadun ja pyrin parempaan, niin Jumala kyllä antaa anteeksi. Ajatus ettei synti jotenkin voisi koskea minua tuntuu hyvin vieraalta.

Ja tuo riittämättömyyden tunne. Se on aivan totta, ainakin minun kokemuksessani, mutta sen ei saa antaa kasvaa epätoivoa aiheuttavaksi. Itse koen, että riittämättömyyden kokemus on myös tarpeellinen, koska se opettaa nöyryyttä ja motivoi pyytämään jatkuvasti apua Jumalalta. Jokainen ihminen on erilainen persoona ja tietenkin kokee asiat eri tavoin. Myös lähtökohdat ja kyvyt ovat erilaiset. Rippi-isäni sanoo usein, että “voimien mukaan mutta ei enempää”. Jos pystyisi elämään sen nyrkkisäännön mukaan ei tarvitsisi murehtia riittämättömyyttä ja epätäydellisyyttä. Kun tekee parhaansa ja pyytää Jumalalta apua ja armoa, niin se riittää.

Ymmärrän kyllä, että tästä pääsemme taas monergismi/synergismi- väittelyyn :slightly_smiling_face:.

22

Tämä siis tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että me emme tietenkään omassa itsessämme ole täydellisiä, ja meidät kaikki voidaan hyvin helposti havaita syntisiksi, MUTTA Kristus on täydellinen, ja me kristityt olemme täydellisiä hänessä. Ja Kristuksessa me olemme tietenkin evankeliumin synnyttämän uskon kautta.

“Te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.” (Gal 3:26)

Kristillistä vaellustaan voi kukin vetää perässään kuin kivirekeä ja epävarmana, mutta sellainen on helposti ilotonta elämää ja tarpeetonta, koska se suorittajakin lopulta pelastuu silkasta armosta ja lahjasta uskon kautta eikä oman itsensä kautta.

“Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.” (Ef 2:8-9)

“Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta.” (Room 4:16)

Kristityn perustila on VAPAUS ja ILO.

“Vapauteen Kristus vapautti meidät.” (Gal 5:1)

Jumalan valtakunta on “vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä”. (Room 14:17)

“Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä.” (Luuk 17:21)

1 tykkäys
23

Jokin tällainen erottelu on ihan raamatullista olla olemassa, kun Raamatussa kuitenkin mainitaan se, miten pahat hengetkin uskovat tai jotain sellaista. Mutta pitemmälle vietynä ajatus on aika pelottava. Etenkin jos kuvioon tulee se mahdollisuus, että luulee uskovansa muttei oikeasti sitten kuitenkaan usko sillä the uskolla.

@Semajah edellä selittikin hienosti tätä, miten Kristuksessa ollaan täydellisiä, puhtaita, pyhiä ja muuta sellaista. Vaikka samaan aikaan itsessämme syntisiä. Tartun siis tähän toiseen kohtaan viestissäsi, niin tulee ainakin huolella nöhkittyä tekstisi läpi :slight_smile:

Vilpittömästi katuminen ja parempaan pyrkiminen on toki se, mitä syntien suhteen tulisi tehdä. Mutta aina näin ei tapahdu, kristityllekään. Jotkin synnit jäävät katumatta sen takia, että koko asia unohtuu, jotkin taas sen takia, että niitä ei tajua synneiksi. Aina ei ole voimaa pyrkiä parempaan, tai ei oikein tiedä, mitä se parempi olisi ja miten siihen pääsisi. Elämä on joskus niinkin mutkikasta, että joissain asioissa mikään toimintavaihtoehto ei tunnu täysin oikealta, mutta jokin niistä on vääjäämättä valittava - eikä viisaus asiassa välttämättä kasva edes vuosien kuluessa. Armon on siis pakko olla jotain suurempaa kuin se, että Jumala antaa anteeksi ne synnit, joita pyytää anteeksi kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti ja tekee tyylikkään parannuksen. Ei, vaan armon täytyy kattaa myös se kaikki epämääräinen räpellys, joka ei asetu näihin nätteihin raameihin - muuten sillä saa kyllä heittää vesilintua…

3 tykkäystä
24

Juuri tänään autoa ajaessani nousi mieleeni, että itse olen kauan sitten tehnyt sellaista syntiä, jota en ole koskaan kyennyt katumaan, vaikka se oli takuuvarmasti erittäin vakavaa laatua olevaa Jumalan tahdon vastaista toimintaa. Totesin vain tänään mielessäni, että vieläkään en osaa sitä aidosti katua, vaan siitä on jotenkin kummallisesti vain kiitollinen mieli – mutta en myöskään enää ikinä haluaisi sellaiseen selvästikin kirousta ja paljon tuskaa tuottavaan tekoon sortua.

25

Kiitos @Semajah ja @Anskutin . Luulen, että osittain ymmärrän mitä tarkoitatte. Tosiaankin vain osittain, koska älyni loppuu ja erilaiset perinteet kohtaavat. Monergismi ja synergismi :neutral_face:…

Olen Anskutinin kanssa aivan samaa mieltä elämän monimutkaisuudesta, välillä täytyy valita huonoista vaihtoehdoista vain jokin. Itsestään selvää myös ortodokseille on se, ettei ihminen itse hoksaa kaikkia syntejään, mutta senkin kanssa on vain elettävä ja pyydettävä Jumalalta anteeksi niitäkin. Ajan mittaan niitäkin oppii näkemään, toivottavasti.

Tässä on varmasti hyvin paljon kysymys myös siitä millaiseen perinteeseen on kasvanut, koska en näe synergiaa suorittamisena tai lakihenkisenä kuten te. Kiinnostavaa silti lukea myös aivan erilaisia näkemyksiä. Aivot vain tuntuvat menevän solmuun :grinning:.

26

Tämä on se angsti joka kalvinismiin liittyy ja ahdistaa.

D

2 tykkäystä
27

Tehdäänpä tähän pieni katsaus näistä Suomen reformoiduista.

Vuonna 2022 on tosiaan perustettu Suomen reformoitujen baptistiseurakuntien yhdyskunta ( https://srby.fi/ ). Sen muodostivat kolme seurakuntaa, Espoon Kotikirkko ( https://espoonkotikirkko.fi/ ), perustettu v. 2008 ja aiemmin Suomen Baptistikirkon jäsenseurakunta, Tampereen Armon Baptistiseurakunta ( Tervetuloa! - Grace Baptist Church / Armon Baptistiseurakunta - Tampere, Finland ), joka on perustettu v. 1996 lähetystyön tuloksena, nykyisellä nimellä v. 2018, sekä Jyväskylän Reformoitu Baptistiseurakunta ( https://reba.fi/ ), joka on näistä seurakunnista nuorin. Yhdyskunnan uskontunnustus pohjautuu vuoden 1689 Lontoon Baptistien uskontunnustukseen.

Muitakin reformoituja baptistiseurakuntia Suomessa on. Nämä eivät joko ole halunneet tai eivät ole vielä liittyneet edellä mainittuun yhdyskuntaan. Näitä ovat Pietarsaaren Agape International Baptist Church ( Etusivu » Agape International Baptist Church ), Christ Church of Oulu / Oulun Reformoitu Baptistiseurakunta ( https://ouluchurch.com/ ) sekä ilmeisesti myös pääkaupunkiseudulla toimiva United Community Church ( https://ucclife.fi/ ). Lisäksi v. 2023 alussa on perustettu Porvoon reformoitu baptistiseurakunta ( https://www.porvoonreba.fi/ ), jonka Yhteystiedot -osiossa on linkki myös edellä mainitun yhdyskunnan sivuille, joten voi olla, että se ainakin liittyy aikanaan siihen. Se myös järjesttä Porvoon reformaatiopäivät syyskuussa, joiden puhujat ovat yhdyskunnan pastoreita.

Lisäksi reformoidun teologian presbyteeristä haaraa edustaa Lahden reformoitu seurakunta ( https://www.reformoituseurakunta.fi/ ). Erona edellä mainittuihin on ainakin se, että toisin kuin baptistit tämä seurakunta hyväksyy kaiken ikäisten kastamisen. Seurakunnan pastori Joonas Laajanen oli aiemmin paimenharjoittelijana Jyväskylän Reformoidussa Baptistiseurakunnassa, mutta teologisen käsityskannan muutos johti Laajasen lähtöön ja oman seurakunnan perustamiseen. Tämän vuoden aikana seurakunnalla on ollut toimintaa myös Mikkelissä. Seurakunnan tärkein tunnustuskirja on Westminsterin tunnustus, vaikka se ei edellytäkään jäseniltään sitoutumista sen jokaiseen kohtaan.

Mielenkiintoista on, että näistä seurakunnista monet suosivat koulutuksessa Agricola Theological Seminary:a ( https://ati.fi/ ), jota ilmeisesti pitävät yhteistyössä Espoon Kotikirkko ja United Community Church. Teologisista eroista huolimatta esimerkiksi Lahden reformoidun seurakunnan paimenharjoittelija opiskelee siellä. Ilmeisesti siis reformoitu teologia yhdistää voimallisesti.

Reformoituja on Suomessa melko vähän, mutta he ovat kokoonsa nähden varsin näkyviä sosiaalisessa mediassa. Ohessa puutteellinen katsaus heidän sosiaalisen median näkyvyyteensä. Olen ottanut lähinnä YouTube-kanavia, sillä niiden näkyvyys on laskettavissa, lisäksi on varmasti muitakin kanavia, kuten blogeja ja podcasteja, minkä lisäksi osa YouTube-videoista on varmaan ilmestynyt myös podcasteina:

Tampereen Armon Baptistiseurakunnan YouTube-kanava: https://www.youtube.com/@ArmonBaptistiseurakunta kanavalla 594 tilaajaa, katsotuimmalla videolla 10 228 katsojaa.

Pietarsaaren Agape International Baptist Church:in YouTube-kanava: https://www.youtube.com/@agapeinternationalbaptistc2490 519 tilaajaa, katsotuimmalla videolla 19 143 katsojaa.

Espoon Kotikirkon YouTube-kanava: https://www.youtube.com/@EspoonKotikirkko 444 tilaajaa, katsotuimmalla videolla 32 129 katsojaa.

Jyväskylän Reformoidun Baptistiseurakunnan YouTube-kanava: https://www.youtube.com/@reba1684 217 tilaajaa, katsotuimmalla videolla 3003 katsojaa.

Lahden reformoidun seurakunnan YouTube-kanava: https://www.youtube.com/@reformaatiomedia 944 tilaajaa, katsotuimmalla videolla 21 434 katsojaa.

Nämä siis seurakuntien YouTube-kanavia. Lisäksi on liuta muita, osa virallisempia, osa yksityisten kalvinistien, jotka levittävät kyseistä teologiaa:

Paimen podcast: https://www.youtube.com/@paimenpodcast2850/ Reformoitujen pastorien rupattelua. 93 tilaajaa, katsotuimmalla videolla 1703 katsojaa.

Armo media: https://www.youtube.com/@armomedia1610/ 120 tilaajaa, katsotuimmalla videolla 1348 katsojaa. Kyseessä on Armon Baptistiseurakunnan verkkojulkaisu, jolla on myös nettisivut: https://armomedia.fi/ Sen yhteydessä toimii myös Armo kustannus, joka on julkaissut kolme kirjaa, esim. John Bunyanin Kristityn vaelluksen sekä Thomas Wilcoxin Hunajan pisara Kristus-kalliosta -kirjan: https://armokustannus.fi/

Ikoni Podcast: https://www.youtube.com/@ikonipodcast4961/ 49 tilaajaa, katsotuimmalla videolla 340 katsojaa. Pastori Tommi Matikka (Espoon kotikirkko) ja graafikko Minna Erkola keskustelevat populaarikulttuurista ja kristityn suhteesta siihen.

Uskonpuolustus: https://www.youtube.com/@uskonpuolustus 65 tilaajaa, katsotuimmalla videolla 1780 katsojaa. Sisältää tällä hetkellä lähinnä Jyväskylässä käydyn Kalvinismi vs Arminiolaisuus -väittelyn sekä sen jälkikeskustelut.

Ida Bois - Kristityn vaellus: https://www.youtube.com/@IdaBoisKristitynvaellus 1280 tilaajaa, katsotuimmalla (musiikki)videolla 41 240 katsojaa, teologisella videolla 7233 katsojaa. Ida Bois on tullut tunnetuksi gospel-muusikkona, ja hän on nykyään edellä mainitun Armo median toimittaja ja käsittääkseni Armon Baptistiseurakunnan jäsen. Henkilökohtaisia hengellisiä pohdiskeluja, mutta hänen ollessaan reformoitu baptisti on se tietysti taustalla vaikuttamassa. Helposti lähestyttävää materiaalia. Pitää myös blogia Teologiaa naisille: https://teologiaanaisille.blogspot.com/

Rakkaudesta Totuuteen: https://www.youtube.com/@rakkaudestatotuuteen 381 tilaajaa, katsotuimmalla videolla 9803 katsojaa. Jyväskylän Reformoituun Baptistiseurakuntaan kuuluva pariskunta. Ovat muun muassa lukeneet äänikirjaksi amerikkalaisen John MacArthurin karismaattiskriittisen Vierasta tulta -kirjan.

Simon J. Kok: https://www.youtube.com/@SimonJification/ 231 tilaajaa, katsotuimmalla (teologisella) videolla 6310 katsojaa. Simon J. Kok on ollut merkittävässä roolissa kalvinismin Suomeen rantautumisessa blogillaan Kaupungin ainoa kalvinisti ( https://kaupunginainoakalvinisti.wordpress.com/ ) sekä YouTubeen suomeksi tekstittämillään amerikkalaisten kalvinistien videoilla. Asuu Porin suunnilla eli periferiassa suhteessa reformoituihin seurakuntiin.

Kristuksen verellä lunastettu mies: https://www.youtube.com/@haluanpettaavaimoani 373 tilaajaa, katsotuimmalla videolla 4062 katsojaa. Hyvin kärkevä karismaattisuuden ja helluntailaisuuden kriitikko, joka nykyään suuntautuu kalvinismiin. Koska on itsekin siitä videoillaan kertonut, niin mainittakoon, että kyseessä on Salon sateenkaarikassi-kohun pojan isä. On luterilaisten pappien poika, mihin viittaa myös bloginsa nimi: https://papinpoika.com/ Yksityishenkilönä ei edusta suoraan minkään seurakunnan linjaa, mutta osaltaan tuonut reformoitujakin tunnetummaksi.

Lopuksi mainittakoon, hieman epävarmasti, Kujalla: https://www.youtube.com/@Kujallapodcast/ 3590 tilaajaa, katsotuimmalla videolla 21 928 katsojaa. Heidi Martikaisen juontama ohjelma, joka on myös podcast. Laitoin siksi, että siellä on haastateltu useita reformoituja baptisteja, mutta ei ainoastaan heidän äänitorvensa, vaan siellä on haastateltu monien muidenkin taustojen ihmisiä. En itse asiassa tiedä, mikä on Martikaisen oma hengellinen yhteisö. Todella kiinnostava kanava.

Tässäpä varsin sekalainen pakkaus. Koska liikehdintä on melko pientä korostuvat myös yksittäiset seurakuntalaiset, mikäli he ovat tarttuneet mediatyöhön. Luonnollisesti seurakuntien pastorien tuottama materiaali antaa parhaimman kuvan niitten opetuksesta. Silti moni hakeutuu niiden äärelle noiden muiden kanavien kautta.

28

Kiitän kattavasta katsauksesta. Toimintansa lienee lähinnä maallikkopohjalla? Yllättävän paljon kiinnostusta tuontyyppinen hengellinen toiminta vielä näyttää herättävän ainakin videoiden katselukertojen perusteella.

29

Ilmeisesti, tosin kai samalla tapaa kuin muutenkin vapaissa suunnissa. Seurakunnilla on kuitenkin pastorit, en tiedä onko heillä yliopistollista teologista koulutusta ainakaan kaikilla, omat koulutusväylänsä heillä kuitenkin lienee, ainakin tuo Agricola -seminaari.

30

Huomaan että tässä ketjussa käsitettä reformoitu kirkko käytetään aika huolettomasti. Samoin kuin kalvinismia. Kalvinistinen Perseverance, voidaan mieltää about hyväksyttäväksi tietystä näkövinkkelistä ajateltuna. Sen alkuperäinen tarkoitus oli, kuten edellä sanoin, pastoraalinen. Sillä haluttiin antaa ihmiselle varmuus siitä, että hän pelastuu. Sillä ei haluttu antaa varmuutta hölmöillä ja tehdä syntiä. Mutta ongelmallinen tuo käsite on toki. Siinä (oik kaksinkertaisessa predestinaatiossa) on samaa dynamiikka kuin universalismissa. Jos kaikki pelastuvat tekivätpä mitä hyvänsä, tai jos en voi olla pelastumatta teinpä mitä hyvänsä, on lopputulema about sama. Nykyajan universalismi, näkyvä tai näkymätön, poikii samasta juuresta: miten voin olla varma pelastumisestani. Molemmat näkemykset, perseverance (oik kaksinkertainen predestinaatio) ja universalismi ovat ongelmallisia

Itse ajattelen reformoituja kirkkoja kovan luokan teologisina ahjoina. Calvin, Beza, Knox, Barth,…

Keski-Euroopassa lähes kaikki suuret luterilaiset ja reformoidut kirkot ovat Leuenbergin konkordian mukaan kirkollisessa yhteydessä. Jos menisin Saksassa saksalaisen kollegan kanssa reformoituun kirkkoon ehtoolliselle, niin hän ottaisi ehtoollista ja minä en (Suomen evl ei allekirjoittanut Leuenbergin konkordiaa).

Voisin melkein mennä ehtoolliselle reformoituun kirkkoon, mutta reformoitujen baptistien kanssa en.

Skotlannin reformoidun kirkon kanssa Suomen evl:llä on ehtoollisyhteys.

D

1 tykkäys
31

Pidän tuota yhteyttä kyllä jossain määrin koomisena ja huonona teologiana. Olen näet lukenut asiaa koskevat perustelut (korostukset minun):

Kirkon ulkomaanasioitten toimikunta totesi lausunnossaan 1.11.1954, 4§:

”Skotlannin kirkon jumalanpalvelus- ja ehtoollisliturgia on erittäin kaunis ja arvokas ja tulee lähelle
luterilaisen kirkkomme ehtoollisliturgiaa. Se ei ole päästänyt näkyviin kalvinilaisen ehtoollisopin
erikoiskorostuksia, sellaista kuin esim. Kristuksen jäämistä ylös taivaaseen, vaan ilmentää
perinteellisissä kiitos-, muisto- ja Pyhän Hengen anomisrukouksissaan ehtoollisen
mysteerioluonnetta, osallisuutta Kristuksen ruumiiseen ja vereen. Toimikunnan mielestä ei
kuitenkaan ole syytä pohtia kysymystä dogmaattis-liturgiselta kannalta. Toimikunta ehdottaa, että
Laajennettu Piispainkokous asettuisi samalle kannalle kuin Ruotsin ja Norjan kirkkojen päämiehet,
jotka vastauksessaan prof. Baillielle kieltäytyivät ryhtymästä toimenpiteisiin uuden ja virallisen
sopimuksen aikaansaamiseksi tässä asiassa, mutta sen sijaan toteavat, että käytännössä on jo
olemassa ehtoollisyhteys heidän kirkkojensa ja Skotlannin kirkon välillä.

Toimikunnan mielestä ei myöskään kirkollamme ole aihetta etsiä ehtoollisyhteyttä
Skotlannin kirkon kanssa laajemmassa mielessä. Toimikunta esittää näin ollen, että Laajennettu
Piispainkokous Herra Arkkipiispan lähettämällä kirjeellä ilmoittaisi Skotlannin kirkon
kirkkojenvälisten suhteiden toimikunnalle, että Skotlannin kirkon jäsenet ovat tervetulleita
osallistumaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon järjestyksen mukaan vietettävälle Herran
Pyhälle Ehtoolliselle, niin kuin – prof. Baillien ilmoituksen mukaan – myös luterilaiset esteettä
voivat ottaa osaa Skotlannin kirkon ehtoollisen viettoon.”

https://evl.fi/documents/1327140/10674028/Ehtoollisyhteys+Skotlannin+kirkon+kanssa+1954.pdf/cd18d8f4-3ac3-28ef-2efa-cf06c2c18f02

Itse en tuon perusteella osaisi mennä ehtoolliselle Skotlannin kirkossa.

32

En minäkään menisi ehkä tänä päivänä, avioliittokäsityksen vuoksi. Omituinenhan tuo prosessi oli, mutta itse olen Skotlannin symppaaja. Pointti oli kuitenkin siinä, että emme ole kovinkaan kaukana toisistamme, luterilaiset ja reformoidut.

D

33

Onko kukaan täällä perehtynyt Heidelbergin katekismukseen? Ttri Juha Ahvio on pitänyt siitä luentosarjaa Patmos- radiossa ja kääntänytkin sen suomeksi. Sen muutaman jakson mitä olen kuunnellut kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta. Ahvion mukaan se muistuttaa hiukan Lutherin vähäkatekismusta, mutta on paljon laajempi ja kattavampi. Hänen mielestään hyvin sopivaa luettavaa myös luterilaisille.

34

Suomen ev.-lut. on kylläkin moniin niistä yhteydessä EKD:n kanssa solmitun sopimuksen kautta. Sopimuksen sanamuodot ehtoollisen osalta ovat onneksi paremmat kuin Leuenbergin konkordiassa:

“Uskomme, että pyhän ehtoollisen vietto seurakunnissamme on Jeesuksen Kristuksen asettama uuden liiton juhla, jossa julistetaan Jumalan sanaa ja jossa ylösnoussut Jeesus Kristus on leivän ja viinin näkyvissä merkeissä itse läsnä. Tällä tavalla me otamme vastaan Kristuksen ruumiin ja veren ja näin Kristus antaa meille synnit anteeksi ja vapauttaa meidät uuteen elämään uskossa. Pyhän ehtoollisen vietossa koemme, että me olemme Jumalan armosta Kristuksen ruumiin jäseniä, ja vahvistumme uudelleen palvelemaan ihmisiä.”

35

Joo ja saattaisin itsekin lipsahtaa Saksassa väärään kirkkoon hyvällä omallatunnolla ja vedota siihen, että ei ole tarvittavia asiapapereita luettavilla.

D

36

Mieltäni on jäänyt askarruttamaan, miksi yllä esittämäni kolmas vaihtoehto on joidenkin mielestä jotenkin vaikea ymmärtää. Vaikka ei olisikaan sitä mieltä, niin eihän tuossa pitäisi olla mitään älyllisesti vaikeaa. Ja eikö tuo ole tismalleen UT:n mukaista?

Siinä on ymmärryksen suhteen hiukan sama juttu kuin esittämäni jumalaperustelu, joka on minusta suorastaan itsestäänselvyys, mutta ei kuitenkaan mene ihan kaikille jakeluun:

Jumalan olemassaolo on varmasti mahdollinen.
=>
Uskominen Jumalaan on älyllisesti oikeutettua.

Koska Jumala voi olla olemassa, uskominen häneen ei siis ole mitenkään tyhmää. Tällä samalla perusteella toki epäuskokin on oikeutettua, mutta siinäkin voidaan päästä älyllisesti rehelliseen tasapainoon:

"Minä hyväksyn sen mahdollisuuden, että Jumalaa ei ole, jos
sinä hyväksyt sen mahdollisuuden, että Jumala on."
(Et vice versa)

Harmittaa, että monilla uskovaisilla on tässä kohden kognitiivinen dissonanssi ja aivojen oikosulku. Mutta tuo kehittämäni yksinkertainen modaalinen perustelu todellakin nostaa kristityn uskonnonfilosofisesti tukeville jaloilleen.

Toki tiedän, että modaalisuutta on käytetty uskonnonfilosofiassa ennenkin, mutta ainakaan minun tietääkseni ei näin kiteytetyssä muodossa. Alvin Plantingakin jaarittelee ja pyörittelee sanoja ja ajatuksia mutta ei koskaan pääse maaliin.

37

Olemassaolon uskominen ei tietenkään ole sama asia kuin uskominen luottamisen ja turvaamisen merkityksessä.

Tuossa päättelyssä Jumala voidaan korvata melkein millä hyvänsä ja päätyä samaan, epistemologisesti jotenkin perusteltavissa olevaan. Pointti on kuitenkin siinä millainen on se jumala johon uskon.

D

38

Näin on, tämä pätee toki kaikkiin uskontoihin ja uskomuksiin. Erityiset kristinuskon perustelut ovat tietenkin erikseen.

Kun on kyse universumin mysteeristä ja meidän olemassaolostamme siinä, se on niin suuren luokan kysymys, että sitä ei voi verrata mihin tahansa. Mutta tässä on siis kyse teismin ja ateismin peitsentaitosta. Ateistit tuppaavat aivan liian helposti tyrmäämään Luojaan uskomisen hölynpölyksi. Ja aivan liian helposti uskovaiset menevät noiden tyrmäysten takia kyykkyyn. Laadukas uskonnonfilosofia tulee siinä apologian avuksi.

39

Tuosta kimmahti mieleeni viime vuonna tekemäni lyhyt video (12min), jossa pyrin kiteyttämään tärkeimmät. Sivuaa toki myös ketjun aihetta, sitä nimeltä mainitsematta.

1 tykkäys
40

Tuossa ei juuri mitään muuta olekaan kuin älyllisesti vaikeaa. Luonnostaan ihmisen ei ole mitään muuta niin vaikea uskoa kuin tuota, koska ihminen on luonnostaan lainalainen eikä sellaisenaan voi ymmärtää evankeliumia, sanomaa syntien anteeksiantamuksesta Kristuksen tähden, yksin armosta, yksin uskosta. Vasta uskon valistama ymmärrys voi tuon käsittää ja käsittääkin.

Ja Jumalaan uskominen on loogisesti kestävämpi vaihtoehto kuin olla uskomatta häneen. Kukaan kun ei esim. voi esittää vakuuttavia todisteita sen puolesta, että olisi ollut jeesus, joka ei tehnyt ihmeitä, eikä noussut kuolleista. Ja ihan yleiselläkin tasolla kaikki oleva viittaa Jumalan olemassaoloon, todistaa hänen olemassaolostaan.