Kanadan luterilaisen kirkon (LCC) synodaalikokous päätti 15.10.2017 yksimielisesti solmia kirkollisen yhteyden Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan kanssa. Tämän tiedon lähetti LCC:n presidentti Dr. Robert Bugbee heti päätöksen julkistamisen jälkeen. Uutinen LCC:n sivuilla.
2 tykkäystä
Lähetyshiippakunnan kannattaisi varmaan myös juridisesti järjestäytyä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, kun se nyt alkaa solmimaan yhteyssopimuksia toisten, omissa maissaan virallisesti järjestäytyneiden kirkkojen kanssa. Olisi varmaan niillekin selkeämpää, tosin varmasti Kanadassa ovat olleet tietoisia kenen kanssa asioista sopivat, en sitä epäile.
Nyt siis Lähetyshiippakunnalla on (tai on sen jälkeen, kun se on omalta osaltaan hyväksynyt kanadalaisten päätöksen) alttari- ja saarnatuoliyhteys Kanadan luterilaisen kirkon ( https://www.lutheranchurch-canada.ca/ ), Ruotsin Missionsprovinsenin ( http://www.missionsprovinsen.se/ ) sekä Norjan vastaavan hiippakunnan ( http://valgmenighet.no/ ) kanssa. Neuvottelut ovat puolestaan käynnissä Saksan itsenäisen luterilaisen kirkon ( http://www.selk.de/ ) sekä Englannin evankelis-luterilaisen kirkon ( http://lutheran.co.uk/ ) kanssa. Lisäksi neuvotteluja käydään ilmeisesti Kansainväliseen luterilaiseen neuvostoon (ILC) ( https://ilc-online.org/ ) liittymisestä. Eriasteisia epävirallisia suhteita lienee useampaan tahoon, mutta nämä ovat varsin konkreettisia.
1 tykkäys
Rekisteröitymätön yhdistys, rekisteröity yhdistys, säätiö tai uskonnollinen yhdyskunta ovat maallisia ihmisestä lähteviä määritelmiä tai rakennelmia. Niitä tarvitaan, jotta yhteiskunta voidaan järjestää.
LHPK toimii rekisteröitymättömänä yhdistyksenä. Siinä ei ole mitään epäselvyyksiä. Toiminta on julkista ja kaikki sen asiakirjat ovat julkisesti saatavia ja luettavia. Hengellisesti katsottuna se on kuitenkin osa kristillistä Kirkkoa. Ulkomaalaiset tunnustukselliset luterilaiset Kirkot ja monet muutkin Kirkot pitävät LHPK:ta Kirkkona tai osana Kirkkoa. Tähän ei vaikuta mitenkään se, onko LHPK Suomen lakipykälien mukaan yhdistys vai uskonnollinen yhdyskunta. Ulkomaan yhteyksissä tällä asialla ei ole ollut merkitystä. Miksi siis pitäisi muuttaa yhdistysmuotoa?
3 tykkäystä
Minua kiinnostaa kysymys juuri toisinpäin. Miksi LHPK ei halua virallisesti rekisteröityä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi?
8 tykkäystä
- Tämänhetkinen muoto on hallinnollisesti yksinkertaisin, helpoin ja käytännöllisin.
- Luterilaiset kristityt, jotka kuuluvat Suomen ev. lut. kirkkoon voivat osallistua LHPK:n ehtolliselle ja sen toimintaan. (LHPK ei halua tehdä eroa niihin kristittyihin, jotka haluavat pysyä lutherilaisessa tunnustuksessa)
- LHPK ei ole halunnut pakottaa ihmisiä eroamaan kirkosta, vaan halunut pitää ovet auki Kirkon suuntaan.
- Suomen ev. lut. kirkosta eroaminen on haluttu jättää yksilön ratkaistavaksi ja omantunnon kysymykseksi. (koska hengellinen tilanne eri puolella Suomea ja yksilöiden kohdalla voi olla hyvinkin poikkeava/ kirkossa on edelleen hyviä pappeja ja tervettäkin toimintaa, josta ei ihmisiä haluta sulkea pois)
- LHPK katsoo, että se on syntynyt Suomen ev. lut.Kirkossa ja kantaa sen hengellistä perintöä, jota se haluaa välittää myös tuleville sukupolville.
1 tykkäys
Mutta eihän se, että on uskonnollinen yhdyskunta, vaadi sitä, että ehtoollinen on suljettu, ja vain omille jäsenille. Kyllä sen voi edelleen määritellä ihan miten haluaa.
2 tykkäystä
Säätiömuoto mahdollistaa sen, että kourallinen kaljupäitä voi pitää päätöksenteon tiukasti omissa näpeissään ilman mitään kirkolliskokouksia. Säätiön johtoelimiin ei pääse niin vain. Maallikoiden rooli on sitten kantaa kolehtiin käteistä.
2 tykkäystä
Tervetuloa foorumille, Johanna Korhonen!
Jees. Esimerkiksi vapaakirkko ja metodistikirkko ovat rekisteröityjä uskontokuntia, joiden ehtoollinen on avoin kaikille uskoville kirkkokunnasta riippumatta. Samaan aikaan ei tietenkään voi olla niiden ja evlutin jäsen, mutta osalla vapaiden suuntien seurakunnista on ystävyysjäsen-systeemejä, jotka mahdollistavat olla ikäänkuin jäsenenä useammassa paikassa. Lisäksi huomauttaisin, että erillisen kirkkokunnan perustaminen ei tarkoita sitä, ettei tunnustaisi ev.lut. kirkossa olevan mitään hyvää!
1 tykkäys
Lähetyshiippakunnassa on kyllä demokraattisesti valittu hiippakuntakokous. On kyllä periaatteessa mahdollista, että hiippakuntakokous ajautuisi erimielisyyksiin säätiön hallituksen kanssa – mutta jospa @timo_k odottaisi sellaisen erimielisyyden ilmaantumista ja vinoilisi vasta sitten. Tosin ennustan, että tällaisessa kädenväännössä säätiön hallitus joutuisi antamaan periksi, se kun ei pysty pakottamaan seurakuntalaisia kantamaan kolehtiin sitä käteistä.
Niin, siis mitään omaisuuttahan ei voi olla rekisteröimättömällä yhdistyksellä, vaan jäsenet lahjoittavat rahansa jonnekin muualle kuin sille. Se ei voi pitää työntekijöitä. Sen hallinnosta ei ole mitään säännöksiä, tuollaisilla kokouksilla ei ole mitään oikeata päätösvaltaa, niissä päättävät päättävät asioista omissa nimissään. Yhdistys ei ole olemassa juridisena henkilönä.
5 tykkäystä
Olen eri mieltä. Kokouksilla on hyvin voimakas päätösvalta.
Ensinäkin johto on sitoutunut yhdessä kirjattuihin sääntöihin, jolloin päätökset pannaan toimeen yhteisesti sovitun järjestyksen mukaan. Toiseksi, mikäli seurakunnat ovat sitä mieltä, että toimeenpanevat elimet ja johtohenkilöt eivät toteuta seurakuntien parasta ja huomioi niitä, niin seurakunnat voivat yksinkertaisesti lopettaa rahoituksen. Samoin jokainen yksilö voi lopettaa rahallisen tuen milloin vain. Jos siis halutaan, että LHPK:n toiminta jatkuu ja kehittyy, niin johdon ja toimeenpanevien elimien on noudatettava hiippakuntakokouksen, hiippakuntaneuvoston ja konsistorin päätöksiä sekä kuunneltava seurakuntia.
2 tykkäystä
Ei tässä nyt ole mistään mielipiteestä kyse. Rekisteröimätön yhdistys ei voi omistaa omaisuutta, joten toiminnan rahoitus täytyy hoitaa muuta kautta. Ei minulla ole mitään syytä epäillä sitoutumista, mutta säännöt sun muut ovat vain sopimuksia eikä mikään suojaa niiden noudattamista, jos nyt joku niin haluaisi.
Tällainen epämääräisyys tietysti palvelee jotain tarkoitusperiä, koska siitä halutaan pitää kiinni, mutta useimpia se ei palvele. Siihen, että voi olla antamatta rahaa ei tietysti järjestäytymismuodolla ole mitään väliä.
6 tykkäystä
Vastaukseni koski tätä lausetta. Kokouksilla on oikeaa ja todellista päätöksentekovaltaa, koska hiippakuntakokouksen päätösten noudattamatta jättäminen hajoittaisi käytännössä koko hiippakunnan. Ihmiset ja seurakunnat eivät enää sitoutuisi hiippakuntaan, eikä silloin hiippakunnan johdolla ja toimielimmilla olisi enää mitään hiippakuntaa johdettavana.
Omaisuutta hiippakunnalla ei ole muutenkaan ja kaikki varat käytetään lähestulkoon täysin pastoreiden palkkoihin, toimintaan ja lähetystyön tukemiseen.
1 tykkäys
Omaisuutta ei voi tietysti olla, koska sellaista ei voi olla. Mutta ei reksiteröimätön yhdistys voi ketään palkatakaan.
Kokouksilla ei ole päätösvaltaa siihen miten asioita hoidetaan. Ne voivat vain esittää toiveita.
1 tykkäys
Uskonnollisilla yhdyskunnilla on laaja vapaus kirjoittaa omat sääntönsä. Esimerkiksi Suomessa katolista hiippakuntaa johtaa sääntöjen mukaan paavin asettama esimies, joka on yleensä piispa ja joka muodostaa muun muassa yksin hallituksen. Uskonnonvapauden vuoksi uskonnollinen yhdyskunta voi olla myös yksinvaltaisesti johdettava. Luulisin, että yhdistys- tai säätiömuoto on rajoittavampi.
1 tykkäys
Kannattaa kirjoittaa asia auki, jos tahtoo keskustella. Vaikka näin: “Kokouksilla ei ole juridiselta kannalta päätösvaltaa.” Se ei ole yhtä kuin “ei mitään päätösvaltaa”. Esimerkiksi minun vanhemmillani ei ole minun suhteeni minkäänlaista päätösvaltaa juridisesti, mutta kyllä minä heidän näkemyksistään piittaan. (Osuvampia rinnastuksia voi kukin keksiä itse. Ei liene vaikeaa.)
Mutta heillä ei ole päätösvaltaa. Kuten sanoit. Vaikutusvalta on eri asia kuin päätösvalta.
Juridista, niin. Mutta jos kokouksen esittämät toiveet/ehdotukset/vaatimukset toteutetaan siksi, että esittäjänä on ko. kokous, sillä on tosiasiallista päätösvaltaa. Jos ei niin ei ole.
Kun seurakunnat perustivat Lähetyshiippakunnan, niin käyttivätkö ne päätöksentekovaltaa vai vaikutusvaltaa???
Eli sinun mielestäsi hiippakunnan perustamisesta ei päätetty, vaan se syntyi epämääräisellä “vaikutusvallalla”?
Kun seurakunnat valitsivat Väisäsen ja Soramiehen piispoiksi, ne eivät siis käyttäneet “päätöksentekovaltaa”, vaan ne valitsivat heidät “vaikutusvallalla”? Seurakunnat siis vaikuttivat, mutta eivät päättäneet mitään? Kokouksen puheenjohtajan kopauttaessa nuijan pöytään äänestyksen päätteksi kyseessä ei siis ollut kuitenkaan päätöksestä vaan vaikutusvallasta?
Niin ikään sinun mielestä ei saa sanoa, että seurakunnat ja hiippakuntavaltuusto “päättivät” hyväksyä hiippakujntajärjestyksen? Olisiko pitänyt pitänyt sanoa, että hiippakuntakokous “vaikutti” hiippakuntajärjestyksen?
2 tykkäystä