Kaste, usko ja lapset

Uudesta testamentista ei löydy edellä kuvattua kastekäsitystä.

Löysin Augustinuksen Tunnustuksista edelliseen viestiin liittyvän kohdan.

Augustinus kasteensa lykkäämisestä

"Sinä, Herra, näit, kuinka minut poikana ollessani kohtasi äkillinen vatsankouristus, niin että olin kuolemaisillani; Sinä, minun Jumalani, näit, koska jo silloin olit minun suojelijani, millä mielenliikutuksella ja millä uskolla minäkin hurskaalta äidiltäni ja kirkoltasi, meidän kaikkien äidiltä, kiihkeästi pyysin Sinun Kristuksesi, minun, Jumalani ja Herrani, kastetta. Sinä näit, kuinka ruumiillinen äitini levottomana ja puhtaassa sydämessään Sinuun uskoen kärsi synnytystuskia aivan erityisesti myös iäisen pelastukseni tähden ja tahtoi kiireesti huolehtia siitä, että pääsisin osalliseksi pelastavista sakramenteista ja puhdistuisin tunnustaen uskoni Sinuun, Herra Jeesus, syntien anteeksisaamiseksi. Kun minä sitten pian toivuin, lykättiin puhdistukseni, ikään kuin minun olisi ollut välttämätöntä yhäkin tahrata itseäni, jos henkiin jäisin. Tuon kasteen jälkeen syntisyyllisyyteni ja -riettauteni oli vain tuleva entistäkin suuremmaksi ja vaarallisemmaksi.

Siihen aikaan olimme siis jo uskovaisia, minä ja äitini ja koko talomme, paitsi isää yksin…

Minä pyydän Sinulta, Jumalani, jos se myös olisi Sinun tahtosi, että sallisit minun tietää, missä tarkoituksessa kasteeni silloin lykättiin. Minun hyväksenikö minulle ikään kuin höllennettiin ohjaksia synnin tekoon? Vai eikö niitä höllennetty? Mistä syystä sitten vielä nytkin milloin mistäkin kaikuu korvissamme: ‘Anna hänen olla, tehköön mitä tahtoo, sillä eihän häntä vielä ole kastettu.’ Mutta ruumiin terveyden ollessa kysymyksessä me emme kuitenkaan sano: ‘Anna hänen olla, saakoon vielä pahempia haavoja, sillä eihän häntä vielä ole parannettu.’ Kuinka paljon parempi olisikaan ollut, jos minut olisi kohta parannettu ja jos minun omaisteni harrastus ja minun oma pyrkimykseni olisi kohdistunut siihen, että uudelleen pelastettu sieluni olisi saanut turvan Sinun suojassasi, Sinun, joka olit sen pelastanutkin! Varmasti paljoa parempi. Mutta kuinka monet ja kuinka mahtavat kiusausten aallot näyttivätkään olevan uhkaamassa minua poikavuosieni jälkeen! Armas äitini aavisti ne jo silloin ja mieluummin kuin itsensä jumalankuvan tahtoi hän jättää niitten valtaan sen, mikä minussa oli maata ja mistä minun oli määrä vasta myöhemmin muodostua."

Augustinus: Tunnustukset. 2003, 48-50

Roomalaiskatolisen kirkon katekismuksesta:

  1. Synnin on täytettävä kolme ehtoa ollakseen kuolemansynti: ”Kuolemansynti on sellainen synti, jonka kohteena on tärkeä tai vakava asia ja joka sen lisäksi tehdään täysin tietoisesti ja siihen harkitusti suostuen”.

Esim. Augustinus on siis törmännyt ajatukseen kasteen lykkäämisestä. Kasteen saamiseen on liitetty edellytys hyvin pyhästä elämästä. Miksi kastetta on ainakin minun näkökulmastani pelätty?

Jos Justinos Marttyyrin ajoista lähtien on monesti ajateltu, että “valaistuminen” (vrt. Hepr. 6:4) liittyy ennen kaikkea kasteen saamiseen, ja jos on ajateltu, että “synti kuolemaksi” (1 Joh. 5:16-17) on tahallista ja tietoista synnin tekemistä “valaistumisen” tai täyden ymmärryksen tilassa, en ihmettele, jos kastamista on siirretty. Vaikka pidän mahdollisena, en kuitenkaan usko, että kasteen lykkäämisessä Augustinuksen aikana olisi ollut kyse siitä, että on ajateltu vasta kasteen synnyttävän sellaisen valaistuneen tietoisuuden tilan, jossa kuolemansynti on mahdollinen.

Sallikaa lasten tulla minun tyköni ja perhekuntien kastaminen jne…

Lapsikastetta ei liiemmin vastustettu ennen kuin uskonpuhdistuksen aikana. Silloin syntyi ns revivalismi, joka etsi uskonvarmuutta omasta henkilökohtaisesta uskoontulon kokemuksesta. Jos ihmistä ei ole kastettu, niin on ihan ok, että hänet kastetaan sitten aikuisena. Mutta uudelleenkastaminen on harhaoppi, johon syyllistyvät vapaiden suuntien lisäksi myös jotkin ortodoksiset, ei katoliset kirkot.

Pyydän kohteliaasti olemaan haastamatta ekumeenisella foorumilla jakamattoman kristikunnan symbolin (Nikea-Konstantinopoli) kastetta koskevaa kohtaa.

D

5 tykkäystä

Perhekuntien kasteet UT:ssa osoittavat selvästi, että kastaa voidaan Raamatun mukaan kaikenikäisiä.

Aikuisten, evankeliumin vastaan ottavien ihmisten, kasteet tietysti korostuvat silloin, kun evankeliumi tuodaan sinne, missä sitä ei ole aiemmin ollut. (Apostolien Teot) Apostolien Tekojen tapahtumien matkiminen sellaisenaan vie harhaan.

Vanhan liiton ympärileikkauskin oli tarkoitettu pienille poikavauvoille. Vaikka ensimmäisellä kerralla, kun Abraham ja hänen palvelijansa ympärileikattiin, nämä olivat vanhempia. Eihän 99-vuotias voi 8-päiväiseksi muuttua.

Eikä esim. egyptiläistä hoviherraa voitu kastaa vauvana, kun kastetta ei ollut vielä silloin olemassa.

4 tykkäystä

Voiko kuitenkin keskustella mistä ja ketkä?

Mitäs sanoisit seuraavaan?

Minä tein niin sanotun ratkaisun 42 vuotta sitten helluntaiseurakunnassa ja sitten vähän myöhemmin sain käsiini Olav Valen-Sendstadin kirjan “Uskosta vanhurskas” ja hoksasin sen perusteella, ettei se pitänytkään yhtä Raamatun kanssa mitä helluntaiseurakunta opetti ja että pelastus tulee uskosta, ei ratkaisusta ja niin erosin helluntaiseurakunnasta. Kun helluntailaiset sitten sanoivat minulle, että etkös sinä tehnyt ratkaisun Jumalan puoleen vastasin, että ei pidä paikkaansa, vaan lapsena kasteessa saamani usko tuli näkyviin tuolloin, jota te sanotte ratkaisuni hetkeksi. Vielä nytkin kun minulle tulee epäilyksiä uskoni suhteen, että onkohan se aito, minä turvaan kasteeseeni, sillä siitä voin vakuuttua, että Jumala ei solmimaansa liittoa minun kanssani peru ja Kristus itse vielä vahvistaa sen Ehtoollisen sakramentissa kun saan osallisuuden siihen ruumiiseen joka puolestani annettiin ja siihen vereen joka puolestani vuodatettiin.

Eikä tämä nyt sitten ollut mitään riidankylvämistä, vaan tosiasioita omasta elämästäni.

2 tykkäystä

Jos ihminen on kastettu lapsena ja hän elää nuorena ja aikuisena ilman mitään uskonnollisuutta tai jonkin toisen uskonnon ohjaamana, silloin ei ole kristillisestä näkökulmasta mielestäni (eikä varmaan sinunkaan mielestä) väärin kehottaa uskomaan evankeliumiin. Ei evankeliumin julistuksessa tarvitse sanoa, että uskominen on palaamista kasteen armoon. Kun lapsena kastettu saa aikuisena sleyläisestä näkökulmasta uudestaan uskon lahjan, juuri sen ihmisen uskomisen ja kasteen suhde ei mitätöidy sleyläisestä näkökulmasta sillä, että tämä aikuisena uskoon tuleva ihminen ei ajattele palaavansa nimenomaan kasteen armoon.

1 tykkäys

Jos helluntailaiset eivät olisi kehottaneet sinua tekemään ratkaisua 42 vuotta sitten, niin olisiko usko tullut näkyviin kohdallasi?

Itseäni Se löytyi -kampanjan kannalta kastekysymyksessä on viime aikoina mietityttänyt muutama asia. Tässä joitakin ajatuksia niitä koskien.

Luin yhtä some-keskustelua aiheesta, jossa ensin yksi keskustelija tyrmäsi kampanjan mielekkyyden vetoamalla siihen, että kaikki kastetut ovat uskossa. Siihen toinen keskustelija vastasi kyseenalaistamalla tuon kommentin mielekkyyden toteamalla, että väite kuulostaa hänen mielestään täysin absurdilta ja empirian vastaiselta, ja mainitsi esimerkkinä, että hänet on kastettu eikä hän ole koskaan uskonut Jumalaan ainakaan tietääkseen. Keskustelu päätyi siihen. Näkemysero oli niin olennainen, ettei se lisää keskustelemalla olisi helposti kummallakaan muuksi muuttunut…

Olen kiinnittänyt asiaa koskevissa keskusteluissa huomioita myös siihen, ketkä kasteasiassa mitäkin sanovat ja ketkä eivät. Vaikutelmani tällä hetkellä on se, että kastenäkökohtaan vetoamalla kampanjaa kritisoineet tuntuvat aika usein olevan sellaisiin sukupolviin kuuluneita, jotka ovat syntynyt aikaan, jolloin lähes kaikki omassa ikäluokassa ovat olleet kastettuja. Nuorempi sukupolvi, jonka omasta ikäluokasta selvästi pienempi osa on kastettu, ei vaikuta läheskään yhtä aktiivisesti esittävän luterilaisessa kirkossa, että kaste pelastaa. Herätysliikkeistä tämä muutos tuntuu näkyvän erityisesti herännäisyydessä, jossa vieläkin vanhempaan sukupolveen kuuluva painottaa kasteen merkitystä, kun taas liikkeen nuoremman polven opetuksissa kasteesta ei usein sanota enää yhtään mitään.

Nykyisin syntyvistä ikäluokista esimerkiksi Helsingissä enemmistö lapsista jää jo kastamatta. Nuorempi polvi tuntee monia ei-kastettuja ja heidän läheisiään, eikä moni matalamman kasteprosentin ikäluokkiin kuuluvista näytä haluavan muotoilla sellaista ajatusta, joka voitaisiin tulkita niin, että kastamaton ei voisi mitenkään pelastua. Kastekysymykseen liittyy luterilaisessa kirkossa isoja jännitteitä, joista ei julkisesti juurikaan puhuta. Kasteesta ei kysytä esimerkiksi seurakuntavaalien vaalikoneessa. Kirkon viestintä haluaa keskittää opilliset kysymykset tiettyihin kysymyksiin, eikä avata niitä eräistä toisista, jotka voisivat myös olla jakolinjoja muodostavia.

Minusta se, että kasteen teologiasta ei Se löytyi -kampanjan materiaaleissa puhuta muistuttaa aika lailla luterilaisen kirkon seurakuntalehtien keskimääräistä linjaa, jossa myöskään kasteesta ei uskalleta nykyään enää sanoa opillisesti juuri mitään. Niissä voidaan sanoa ihmisiä kastetun, mutta vältellään sanomasta, mikä rooli kasteella oikeastaan on pelastuksen kannalta. Näin vältetään sitä, ettei kasteesta sanottu aiheuta reaktioita eri mieltä olevien toimesta, mutta samalla jätetään pois jotain opillisesti keskeistä, joka voisi jakaa lukijoita.

1 tykkäys

Aamen, ei kaste ketään uskovaiseksi tee, vaan ihmisen täytyy kuulla evankeliumi ja vastata Jeesuksen kutsuun, jota kuvaa parhaiten;
Ilm.3: 20. Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.
Ihminen voi tietysti kasvaa uskoon, mikäli hän saa opetusta, kuten Jeesus kastekäskyssä (Matt. 28: 19,20) myös kehottaa tekemään, mutta jos tuota opetusta ei tule, silloin asia on toisenlainen.

Täytyy myös tosiaan muistaa tai voidaan sanoa, että suurinosa tämän kampanjan kohdeyleisöstä ovat lapsena kastettuja, mutta pois poikenneet, kuten Raamattu kuvailee…
“Usko tulee siis kuulemista ja kuuleminen Kristuksen sanan kautta.”

1 tykkäys

[quote=“batos, post:76, topic:5569”]
Aamen, ei kaste ketään uskovaiseksi tee, vaan ihmisen täytyy vastata kutsuun.

MITÄ KASTE ANTAA JA HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:

Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.

MITKÄ OVAT NÄMÄ JUMALAN SANAT JA LUPAUKSET? VASTAUS:

Ne, jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.”

MITEN VEDELLÄ VOI OLLA NÄIN SUURI VAIKUTUS? VASTAUS:

Sitä ei vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste, armoa tulviva elämän vesi ja ”uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä”, niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: ”Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma.”

(Lutherin Vähä katekismus)

2 tykkäystä

Katekismus lisää:

Kaste tekee meistä Kristuksen opetuslapsia ja kristillisen kirkon jäseniä. Vaikka olemme syntymästämme saakka ihmiskunnan yhteisen syyllisyyden alaisia, kasteessa meille annetaan kaikki anteeksi ja meidät puetaan Kristuksen puhtauteen. Pyhä Henki synnyttää meidät uudesti ja lahjoittaa meille uskon, jolla voimme tarttua kasteen lupauksiin.

2 tykkäystä

Kaste ei pelasta eikä kadota, ei edes Pyhän Hengen kaste.

1 tykkäys

Kaste ja usko pelastavat. Niin juuri edellä lukee, Raamatun sanaan perustuen.
Helluntailainen oppi ei nauti suojelua tällä foorumilla. Sinulla ei ole lupaa kiistää vanhojen kirkkojen oppia kasteesta eikä mistään muustakaan keskeisestä dogmista.

1 tykkäys

Saat pitää tietysti mielipiteesi, mutta lainaan arvostamani, edesmenneen vankilapastori Aarne Huiman kommenttia liittyen kasteeseen ja lähetystyöhön.
“Mikäli kaste olisi uskoontulon edellytys, niin voisimme lähettää lähetyskentille siunattuja vesihanoja ja kaikki ketkä tuon hanan alla kastuvat, tulevat uskoon”,mutta näinhän ei tietenkään ole.

1 tykkäys

“Vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena-joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta-Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta.” (1 Piet. 3:21)

Niin kuin varmasti tiedät, kristillistä uskomista on myös ennen kastetta: “Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin.” (Ap. t. 18:8) Ihminen voi tulla uskoon ilman aikaisemmin saatua kastetta, jonka jälkeen mennään kasteelle.

1 tykkäys

Eihän tuo kumoa sitä mitä kirjoitin. Kaste ja usko.

En kirjoita omia mielipiteitäni vaan lainaan suoraan luterilaisen kirkon katekismusta. Se on tiivistys opistamme, ja sillä kansaa valistettu vuosisatoja.
Luterilainen oppi nauttii sääntöjen mukaan suojelua, ja se on tässä kohtaa hyvin lähellä katolista uskoa.

2 tykkäystä

Uskon synnyttää ja saa viriämään aina Jumalan toiminta, ei meidän ihmisten puuhastelut. Jos Pyhä Henki käytti tuolloin helluntailaisia niin olkoon niin, mutta joka tapauksessa eivät he minuun uskoa luoneet, vaan Jumala teki sen sanansa kautta kasteessa, josta hän oli antanut lupauksen. Kastehan on voimassa koko ihmisen eliniän.

Ylipäätään herää kysymys, miksikähän Jumala asetti sakramentit jos niillä ei ole mitään sisältöä? Kaste pelastaa, mutta toki kasteen liiton voi myös rikkoa luopumalla uskosta niin kuin valitettavan moni tekeekin.

1 tykkäys

En halua jatkaa näin hedelmätöntä keskustelua, mutta totean luterilaisena, että myös Luther voi olla jossain asiassa väärässä. Heb.6:1.
Minulle on tämä asia täysin selvä, minut on kastettu parin viikon ikäisenä ja näin liitetty Jeesuksen opetuslapseksi, 25v vastasin Jeesuksen selvään kutsuun Ilm.3:20 kuvaamalla tavalla, tämä tapahtui vuonna -79.
Sitä ennen elin täysin erossa Jumalasta.

Mielestäni tämä kohta liittyy vasta kieltä ymmärtävään ihmiseen. Hyvää omaatuntoa voi pyytää, kun on tietoinen ja kieltä ymmärtävä.

1 tykkäys

Jumala on toki pelastavan uskon lopullinen lähde. Lähetyskäskyssä on sitten toki myös annettu ihmisillekin tehtävää muidenkin ihmisten opetuslapseuttamisessa Jeesuksen seuraajiksi.