Lahkolla on kuitenkin hyvin negatiivinen sävy. Valtaosa ihmisistä ajattelee ensimmäisenä Kansan temppeliä, Daavidin oksaa tai åkerblomilaisuutta. Tai vähintäänkin joukkoitsemurhaa tai aivopesua. En ehkä itse käyttäisi kyseistä sanaa ellen nimenomaisesti haluaisi loukata keskustelukumppania.
Vaikka oma vakaumukseni ei tietenkään ole riippuvainen toisten yhteisöjen hyväksynnästä, niin tämä oli todella ilahduttavaa lukea. Oikeasti 
2 tykkäystä
Juu en minäkään. Ajattelin tuota ihan vain abstraktina ajatuksena, että näkyvän kirkon ulkopuolella olevat ovat drumroll näkyvän kirkon ulkopuolella.
Hmmm, voihan sen noinkin ajatella. Mutta ehkä vain ajatella, ei sanoa ääneen kenellekään 
Miksei? Eikö se ole ihan standardikamaa ihan kaikissa perinteisissä kirkoissa? 
Toki, mutta ehkä jollain toisella sanalla. Eihän kukaan sellaista ole ehdottamassakaan, ettei eroja olisi ja ettei kukaan olisi kirkon ulkopuolella. Tottakai on. Mutta aika korkea kynnys olisi sanoa ulkopuolella olevia lahkoiksi 
3 tykkäystä
Hieno asia! Nyt on ortodokseilla Stadissa ukrainalainen pappi ja katolisilla ukrainalainen kreikkalaiskatolinen pappi. Vackert så! Slava Ukraini! Omaan seurakuntaan kreikkalaiskatolisen toiminnan lisääntyminen tuskin johtaa…
1 tykkäys
Enpä usko minäkään…
Mitä se muuten vaatisi noin niinkuin kirkkobyrokraattisesti? Pitäisi laskentaa jonkin kreikkalaiskatolisen kirkon kanonista aluetta vai voiko latinalaisen kirkon alla toimia bysanttilainen seurakunta?
Tukholmassa Ruotsissa v. 1890 rakennettu, 900 henkeä vetävä Pyhän Johanneksen kirkko on siirtymässä Ruotsin kirkolta katolisen kirkon omistukseen: Katolska kyrkan blir ny ägare av S:t Johannes kyrka i Stockholm | Katolska kyrkan
Katolinen seurakunta on jo aiemmin pitänyt ainakin puolankielisiä jumalanpalveluksia kyseisessä kirkossa, mutta nyt siitä tulee heidän omansa. Se on sitten jo neljäs katolinen kirkko Tukholmassa. Ruotsissahan on rekisteröityjä katolilaisia paljon enemmän kuin Suomessa, yli 129 000.
Leikitään ajatuksella, että tänne perustettaisiinkin uniaattiseurakunta. Sen alueeksi tulisi ihan koko Suomi, eikä asiaan vaikuttaisi sitä eikä tätä miten latinalainen riitus on toimintansa järjestänyt. Ei taatusti olisi minkään latinalaisen seurakunnan alainen, vaan kuuluisi sitten samaan hiippakuntaan kuin Tallinnan uniaatit.
Pitää muistaa sekin, että kaikki katolilaiset ovat ehtoollisyhteydessä keskenään täysin riippumatta siitä, mitä riitusta itse kukin edustaa. Mulla ittellänihän on se tilanne, että ortodoksisen luostaritaustani vuoksi oon kreikkalaiskatolilainen, mutta kuitenkin roomalaiskatolisen seurakunnan jäsen. 
3 tykkäystä
Hiippakunta taitaapi olla Ukrainan Kreikkalaiskatolisen Kirkon Saksan ja Skandinavian eksarkaatti. Piispa Boghdan oli mukana piispa Raimon piispaksi vihkimisessä Johanneksen kirkossa vuoden päivät sitten.
Muistelisin muuten, että ainakin 80-luvun Lontoossa kaupungin kreikkalaiskatolinen piispa luettiin Westminsterin arkkipiispan apulaispiispaksi. Arkkipiispana oli kardinaali Basil Hume. Siinä meni kyllä jotenkin roomalaiskatoliset ja kreikkalaiskatoliset jurisdiktiot päällekkäin …
Oho, iso kirkko näkyvällä paikalla. Tuleeko siitä jopa Ruotsin suurin katolinen kirkkorakennus?
Toisessa ketjussa:
Hetkinen, muksuille voi jakaa ehtoollista, vaikka ei ole konfirmoitu?
Kyllä näin tehdään. Ensin on ensikommuunio, 7-12 -vuotiaalle, maasta ja tapauksesta riippuen, sen jälkeen alkaa konfirmaatio-opetus joka kestää noin kolme vuotta ja sitten konfirmoidaan. Ajatellaan että lapsi voi alkaa nauttimaan ehtoollista kun kykenee ripittäytymään ennen sitä. Ehtoollinen vahvistaa sitten lasta kristityn täyteen aikuisuuteen eli konfirmaatioon. Tämä on kyllä ortodoksin näkökulmasta erikoinen tapa.
Jepjep. Onkohan ihminen meikäläisittäin edes kunnolla Kirkon jäsen, jos ei ole konfirmoitu/voideltu.
Katolisen kasteen yhteydessä voidellaan jollain öljyllä, mutta käsittääkseni se ei ole konfirmaatiomirhaa, vaan kastettavan öljyä. Omiin hajanaisiin tutkimuksiini perustuen, olen sitä mieltä, että aiemmin, varhaisempaan keskiaikaan asti, kasteen yhteydessä voitelu oli ehdollinen piispallinen voitelu jonka pappi teki piispan luvalla, ja jonka piispa sitten henkilökohtaisesti seurakunnassa käydessään vahvisti, siksi sakramentin nimi on konfirmaatio, vahvistus.
Konfirmaatio on todella lännessä kehittynyt omaksi tapahtumakseen.
Katolisessa kirkossa kastettu, vedellä kastettu ja öljyllä voideltu, lapsi on siis katolilaisten mukaan aivan täysin Kirkon jäsen.
Kastettu ja mirhavoideltu pitää olla.
Hengellisessä mielessä osallistuminen kirkon toimintaan, erityisesti ehtoollisen sakramenttiin tekee ihmisestä kirkon jäsenen. Ehtoolliseen jopa niin ( en tiedä/enkä voikaan kosksan tietää, kuinka moni rippi-isä sitä vaatii. Muutaman tiedän), että yli kolmen viikon osallistumattomuuden jälkeen on ehtoolliselle mahdollista palata vain katumuksen sakramentin jälkeen. Rukoilemmehan jokaisessa liturgiassa " oikeasta syystä poisjääneiden puolesta".
Katolilaisten mielestä lapsen kasteessa saama voitelu on täysi voitelu vaikka se on ehdollinen piispan tekemään vahvistukseen asti.
Tämä ei taida olla ihan kirkon yleistä ohjeistusta kaikkiin tilanteisiin.
1 tykkäys